Blogi | Ville Vähämäki

Vastalauseet 2019-2023

Lauantai 18.3.2023

Perussuomalaisten valtiovarainvaliokunnassa jättämät vastalauseet kaudella 2019-2023.

Koonnut perussuomalaisten ryhmäkanslia / Juhani Huopainen.

VaVM 46/2022 - HE 325/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi

Hallitus lisäsi rahoitusta mm. hyvinvointialueille.

Perussuomalaiset vaativat vastalauseessaan sitä, että hallitus antaisi pikaisesti esityksen pahasti puutteellisen hyvinvointialueiden rahoituslain korjaamiseksi.

Vastalause sisälsi seuraavan epäluottamusehdotuksen hallitukselle:

Eduskunta toteaa, että hallitus talouspolitiikallaan kasvattaa vastuuttomasti valtion menoja ja vastuita. Inflaation heikentäessä kansalaisten ostovoimaa hallitus on jättänyt toteuttamatta toimet, joilla laskettaisiin olennaisesti liikkumisen ja elämisen kustannuksia. Samalla hallitus on kuitenkin sitonut Suomen EU:n elvytyspakettiin sekä muihin vastaaviin tukiohjelmiin, joiden hyödyt menevät muiden maiden kansalaisille, mutta maksaja on suomalainen. Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut kansalaisten kestävän hyvinvoinnin puolustamisessa, ei ole toteuttanut toimenpiteitä, joilla olisi lisätty tuottavia työtunteja yhteiskunnassa ja on laiminlyönyt Suomen EU-edunvalvonnan.

VaVM 2/2019 vp - HE 5/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi

Hallituksen esitys lisäsi määrärahoja mm perusväylänpitoon.

Perussuomalaisten vastalauseessa huomautettiin, että liikenneväylien ylläpitoon tehty lisäys ei pysäytä korjausvelan kasvua ja ehdotettiin määrärahan korotusta, joka rahoitettaisiin muilla menoleikkauksilla.

VaVM 5/2019 vp - HE 28/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen lisätalousarvio vähensi verotuloarvioita 443 miljoonalla eurolla ja kasvatti kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 237 miljoonalla eurolla.

Perussuomalaisten vastalauseessa kiinnitettiin huomiota kuntien vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen ja mm. ehdotettiin määrärahalisäystä kuntien harkinnanvaraiseen tukemiseen ja Valtiontalouden tarkastusviraston suositusten mukaisesti kuntatalouden ohjauksen sääntökehikkojen luomista.

VaVM 11/2019 vp - VNS 2/2019 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023

Hallituksen selonteko kertoi sitoutumisesta jukisen talouden tasapainottamiseen vuoteen 2023 mennessä sekä kuntataloudelle menorajoitteen asettamisesta.

Perussuomalaiset huomautti, että finanssipolitiikan mitoitus oli löysä. Ylikireillä ilmastotoimilla on maamme kustannustasoa nostava ja siten kansainvälistä kilpailukykyämme heikentävä vaikutus, mikä heikentää yritysten investointihalukkuutta. Lisäksi takausvastuita, EU:n Suomelle mittavia kustannuksia aiheuttavia hankkeita tai humanitaarista maahanmuuttoa ei ole sisällytetty julkisen talouden kestävyyslaskelmiin.

VaVM 12/2019 vp - HE 24/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys vuoden 2020 tuloveroiksi sisälsi eläkkeiden ja työtulon tuloveroasteikot sekä lisäyksen, jonka mukaan kovapalkkaiset ulkomaalaiset työntekijät saisivat merkittävän verohuojennuksen. Asuntovelan korkovähennyksestä luovuttaisiin vähitellen.

Perussuomalaiset ehdotti sekä palkansaajien että eläkeläisten tuloverotuksen keventämistä, lapsivähennyksen palauttamista, kotitalousvähennyksen korottamista ja omaishoidon tuen säätämistä verovapaaksi.

VaVM 13/2019 vp HE 66/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys korotti nestemäisten polttoaineiden valmisteveroja.

Perussuomalaisten vastalauseessa muistutettiin liikenteen tärkeydestä maamme taloudelle ja ehdotettiin korotuksen peruuttamista sekä ammattidieselin käyttöönoton selvittämistä.

VaVM 17/2019 vp - HE 85/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys korotti väliaikaisesti yritysten poisto-oikeuksia, mikä on verotuki yrityksille.

Perussuomalaisten vastalauseessa hallitusta kehotettiin selvittämään, millaisia vaikutuksia olisi esitystä huomattavasti yksinkertaisemmalla mallilla, jossa yrityksillä olisi vapaat poistot aloittavien yhtiöiden kolmen ensimmäisen tilikauden aikana, ja voisiko korotetut poistot ulottaa koskemaan myös käytettynä hankittua käyttöomaisuutta. Hallituksen esityksessä korotettuja poistoja voisi tehdä vain uudesta käyttöomaisuudesta.

VaVM 4/2020 vp - HE 33/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esityksessä ehdotettiin muutettavaksi väliaikaisesti veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia siten, että maksujärjestelyn tai maksunlykkäyksen kohteena olevalle verolle laskettavaa viivästyskorkoa tai viivekorkoa alennettaisiin määräaikaisesti.

Perussuomalaisten vastalauseessa esitettiin viivästyskoron suurempaa madaltamista.

VaVM 5/2020 vp - HE 43/2020 vp, HE 52/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 toiseksi lisätalousarvioksi

Hallituksen esitys lisätalousarvioksi oli historiallisen suuri, ja alensi varsinaisten tulojen arviota noin 5,8 mrd. eurolla ja lisäsi määrärahoja noin 3,6 mrd. eurolla. Syy oli talouden täysi pysähtyminen ensimmäisenä koronakeväänä ja siitä seurannut sosiaalietuuksien, terveydenhuoltomenojen ja yritystukien räjähtäminen kasvuun.

Perussuomalaisten vastalauseessa kehotettiin hallitusta välittömästi keskeyttämään hallitusohjelmansa kalliiden hankkeiden toteuttaminen, kiinnittämään huomiota omavaraisuuden ja huoltovarmuuden ylläpitoon ja muuttamaan koronapandemian takia toteutettavien yritystukien myöntämisehtoja siten, että yrityksen kehittäminen ei olisi edellytys tukien saamiselle. Lisäksi hallitusta kehotettiin suosittelemaan suojamaskien ja -käsineiden käyttämistä ainakin tartuntariskin kannalta kriittisimmiksi arvioiduissa tilanteissa, kuten esimerkiksi joukkoliikenteessä, ja valmistelemaan ajoissa suojavarusteiden käyttöön velvoittavan väliaikaisen lainsäädännön. Perussuomalaiset huomauttivat myös, että hallituksen tulisi Suomen Pankin skenaarioanalyysin nojalla laatia pandemian pitkään jatkumisen varalta toimet, eikä olettaa ilmeisen virheellisesti, että pandemian aiheuttama taloushäiriö olisi ohi kolmessa kuukaudessa.

VaVM 6/2020 vp - HE 66/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 kolmanneksi lisätalousarvioksi

Hallitus esitti mittavia määrärahalisäyksiä mm. Finnairin tukemiseen koronapandemian seurauksien takia sekä suuria valtiontakauksia Työllisyysrahastolle, Euroopan Investointipankille ja EU:n työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) puitteissa myönnettävien lainojen vakuudeksi. Myös ravintola-alaa tuettiin.

Perussuomalaisten vastalauseessa vastustettiin työttömyysriskien lieventämisen tilapäiseen tukivälineeseen (SURE) sekä EU:n koronatakuurahaston osallistumista. Samalla vaadittiin hallitukselta erinäisiä selontekoja eduskunnan tilannekuvan turvaamiseksi. Matkailualan vaikeuksien johdosta esitettiin selvitystä hotelli- ja ravintola-alan arvonlisäverokannan tilapäisen madaltamisen vaikutuksista.

VaVM 7/2020 vp - VNS 1/2020 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021-2024

Hallituksen julkisen talouden suunnitelma oli laadittu vaikeassa tilanteessa keskellä koronakriisiä poikkeusoloissa.

Perussuomalaiset vastalauseessaan mm. arvosteli hallitusta haluttomuudesta käydä rehellistä keskustelua EU:n kehityssuunnasta ja maamme strategisista tavoitteista ja reunaehdoista EU-politiikassa. Hallituksen toteuttamaa finanssipolitiikkaa pidimme hyvin löysänä ja väärin suunnattua, jolloin tukien kustannukset valtiolle paisuvat tarpeettomasti ja tukitoimien teho jää matalaksi.

VaVM 13/2020 vp HE 88/2020 vp, HE 97/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 neljänneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen esityksessä oli koronatoimien sekä EU:n elpymispaketin kautta aiheutuvia menolisäyksiä lähes neljän miljardin euron edestä ja samalla verohelpotusten ja heikentyneen taloustilanteen takia verotulojen arvioitiin vähenevän lähes 1,3 miljardilla eurolla.

Perussuomalaiset muistuttivat varoittaneensa aiemmin, että hallitus ajautui uuteen eurokriisiin lähes yhtä heikosti valmistautuneena kuin Vanhasen ja Kataisen hallitukset. Siksi hallitus päätyi myöntymään muiden maiden ajamaan etupolitiikkaan ja jättämään Suomen maksumieheksi. Samalla perussuomalaiset vaativat hallitusta tarkastelemaan omaa ohjelmaansa vastaamaan tiukentunutta taloudellista tilannetta.

VaVM 15/2020 vp - HE 119/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 viidenneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen viides lisätalousarvio lisäsi verotuloja hieman yli miljardi euroa ja vähensi määrärahoja 238 miljoonaa euroa.

Perussuomalaisten vastalauseessa korostettiin, että odotuksia suuremmat verotulot ja budjetoitua pienemmät menot ovat lähinnä seurausta siitä, että yritykset eivät ole hyödyntäneet tarjottua mahdollisuutta lykätä verotustaan. Siten verotulojen kasvu on pois tulevien vuosien verotuloista. Lisäksi moitittiin ilmoitusta, jonka mukaan lisätalousarvio keskittyy vain välttämättömiin määrärahatarpeisiin. Lisätalousarviossa nimittäin lisättiin myös ei-välttämättömiä menoja.

VaVM 18/2020 vp - HE 144/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

Hallituksen esitys poisti vaiheittain parafiinisen dieselöljyn veronalennuksen eli korotti liikennepolttoaineiden verotusta.

Perussuomalaisten vastalauseessa erittäin vaikean taloudellisen tilanteen takia ja liikenteen kustannusrasituksen maltillistamiseksi esitettiin, että veronkorotuksia ei toteutettaisi.

VaVM 26/2020 vp HE 192/2020 vp, HE 216/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 seitsemänneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen lisätalousarvioesitys lisäsi määrärahoja 1,5 mrd. euroa ja vähensi varsinaisten tulojen arviota 341 milj. euroa. Osa menolisäyksistä johtui koronasta ja maanpuolustuksen vahvistamisesta.

Perussuomalaisten vastalauseessa esitettiin hallituksen esittämän 400 miljoonan euron Ilmastorahasto Oy:n pääomittamisen perumista sekä kehitysyhteistyön määrärahalisäysten perumista.

VaVM 31/2020 vp - HE 167/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta

Lämmitys-, voimalaitos- tai työkonekäyttöön tarkoitettujen polttoaineiden eli kevyen ja raskaan polttoöljyn, biopolttoöljyn, nestekaasun, kivihiilen ja maakaasun veroa korotettaisiin kohdistamalla korotus energiasisältöveroon. Korotus olisi 2,7 euroa megawattitunnilta. Turpeen ja mäntyöljyn energiaveroon tehtäisiin vastaava korotus. Teollisuuden energiaveropalautuksia ehdotettiin myös leikattavaksi.

Perussuomalaisten vastalause esitti, että niin kauan kuin hintakilpailukykyistä ja helposti käyttöön otettavaa vaihtoehtoa öljylämmitykselle tai polttomoottorille ei ole, liikennepolttoaineiden ja lämmityspolttoaineiden ylisuuret veronkorotukset eivät ole hyväksyttävissä. Tämän takia polttoaineiden kaavaillut veronkorotukset on peruttava ja turpeen lattihintamekanismi on harkitsematon.

VaVM 1/2021 vp - VNS 6/2020 vp Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle — Suomen kestävän kasvun ohjelma

Hallituksen selonteko sisälsi Suomen kestävän kasvun ohjelman, jossa linjattiin EU:n elpymisvälineen käytön kansallisia painopisteitä ja rahoitettavien investointi- ja uudistuskokonaisuuksien valintakriteereitä. Hallituksen esityksessä painotettiin uusiutuvan energian ja ilmastonmuutoksen vastaisten toimien kaltaisia ehtoja.

Perussuomalaiset moitti elpymisvälinettä koronan varjolla toteutetuksi eurokriisipaketiksi ja toisti aiemman varoituksensa, että kerran hyväksyttynä elpymisväline ei tule jäämään kertaluonteiseksi, vaan Suomi saisi jatkossakin maksaa muiden maiden kuluja. Hallituksen esittämää elpymisvälineen käyttösuunnitelmaa perussuomalaiset moitti kiireellä ja ilman vaikutusarvioita laadituksi ja moitti suunnitelman rahoituskohteiden painotuksia. Lopuksi vaadimme hallitusta laatimaan uuden, tasapainoisemman ohjelman.

VaVM 2/2021 vp - HE 17/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 lisätalousarvioksi

Hallituksen esitys lisäsi määrärahoja 394 milj. euroa erityisesti koronaan ja yleiseen hyvinvointiin liittyen ja korotti varsinaisia tuloja 415 milj. euroa.

Perussuomalaisten vastalauseessa vaadittiin hallitusta vihdoinkin valmistelemaan virusmuunnosten uhan takia lakiesitykset rajaliikenteen yhteydessä tapahtuvaksi pakolliseksi testaamiseksi ja karanteenien määräämiseksi.

VaVM 4/2021 - vp HE 260/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 hyväksymisestä

Hallituksen esitys koski ns elpymispaketin ja EU:n yhteisvelan hyväksymistä sekä periaatepäätöstä EU:lle myöhemmin muotoiltavista uusista omista varoista, eli verotusoikeudesta.

Perussuomalaisten vastalauseessa arvosteltiin EU:n muuttamista kohti syvempää yhteisvelka- ja tulonsiirtoliittoa, ja esitettiin koko esityksen hylkäämistä.

VaVM 7/2021 vp HE 68/2021 vp, HE 83/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 toiseksi lisätalousarvioksi

Lisätalousarvio lisäsi koronapandemian johdosta tukimäärärahoja kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alalle sekä ravintoloille.

Perussuomalaisten vastalauseessa kehotettiin hallitusta palaamaan mahdollisimman nopeasti noudattamaan menokehyksiä sekä valmistelemaan vakiomuotoisen, sairastetun koronan, rokotesuojan ja testitulokset sisältävän todistuksen käyttöönottoa. Samalla kehotettiin selvittämään, oliko tuolloinen ravintoloissa noudatettava turvaväli tarpeettoman pitkä ja olisiko mahdollista ravintola-alan omilla toimilla, kuten testaamisella tai desinfioinnilla mahdollista saada toimitilakohtaisia helpotuksia koronarajoituksiin. Samoin keinotekoisia aukiolorajoituksia vaadittiin höllennettäväksi.

VaVM 10/2021 vp - HE 95/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 kolmanneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen vuoden 2021 kolmas lisätalousarvioesitys lisäsi valtion menoja noin 2,2 mrd. euroa ja vähensi varsinaisia tuloja 185 milj. euroa. Suurin osa menolisäyksistä aiheutui koronaan liittyvistä kansalaisten ja yritysten tukiohjelmista. Myös EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavat ensimmäiset tukiohjelmat käynnistyivät.

Perussuomalaiset arvosteli sinällään välttämättömäksi katsottavien menolisäysten sijaan sitä, että hallitus ei kasvavien koronamenojen yhteydessä ole osoittanut halukkuutta turvata julkisen talouden kestävyyttä perumalla tai lykkäämällä kalliita hankkeitaan. Samalla muistutettiin omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkityksestä. Perussuomalaiset vaati hallitusta palaamaan noudattamaan menokehyksiä jo vuonna 2022.

VaVM 12/2021 vp - VNS 3/2021 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022—2025

Hallitus esitteli näkemyksensä ja tavoitteensa lähivuosien julkisen talouden tervehdyttämiseksi.

Perussuomalaiset huomautti suunnitelman perustuvan ylioptimistisiin odotuksiin muun muassa työllisyystoimien tehokkuudesta. Suunnitelma ei sisältänyt konkreettisia keinoja valtiontalouden ja kuntatalouden tervehdyttämiseksi, ja siten hallitus oli tosiasiallisesti luopunut hallitusohjelmansa julkistaloutta sekä työllisyyttä vahvistavista tavoitteistaan. Lisäksi perussuomalaiset varoittivat hallitustta metsäteollisuutemme toimintakyvyn vaarantamisesta EU:n hiilinieluneuvotteluissa, ja vaativat, että maamme itsemääräämisoikeutemme kaventamiseen tai metsiemme käyttöoikeuksien kansalliseen vapaaehtoiseen rajoittamiseen ei tule taipua.

VaVM 14/2021 - vp HE 99/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan vakausmekanismista tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi

Hallituksen esityksessä Euroopan Vakausmekanismille siirrettäisiin vastuu pankkien kriisinratkaisurahaston rahoituksen viimekätisestä takaamisesta.

Perussuomalaiset vastusti esitystä. sillä Euroopan Vakausmekanismin toiminnan laajentaminen uuteen sektoriin laajentaa aiemmin sovittujen kriisinhallintavälineiden käyttötarkoituksia ja siten syventää euroalueen yhteisvastuu- ja tulonsiirtoluonnetta.

VaVM 16/2021 vp - HE 142/2021 vpv Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2022 tuloveroasteikosta, tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta

Hallituksen esitys toteutti tuloveroasteikkoon indeksimuutoksen, korotti kotitalousvähennystä mm. öljylämmityksen luopumisen osalta, madalsi vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa

Perussuomalaisten vastalauseessa esitettiin työtulovähennyksen korotusta, mikä pienentäisi työn vastaanottamisen kannustinloukkuja, tukisi erityisesti pieni- ja keskituloisten työllistymistä sekä helpottaisi palkansaajien ja eläkeläisten toimeentuloa.

VaVM 21/2021 vp HE 209/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 neljänneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen lisätalousarvioesitys vähensi määrärahoja 249 milj. euroa ja lisäsi varsinaisia tuloja noin 1,9 mrd. euroa. Tulojen kasvun taustalla oli odotettua parempi taloudellinen kehitys sekä EU:n elpymispaketista Suomelle suoritettavat maksatukset.

Perussuomalaisten vastalauseessa huomautettiin päästökauppatulojen 148 miljoonan kasvu tarkoittaa, että yrityksille ja kansalaisille aiheutuu aiempaa suurempia kustannuksia. Päästökauppatulot tulee pitää jatkossakin kansallisessa päätösvallassa, eikä päästökauppaa tule laajentaa esimerkiksi liikenteeseen tai lämmitykseen.

VaVM 30/2021 vp - HE 144/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain sekä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 11 §:n muuttamisesta

Hallitus esitti otettavaksi käyttöön polttoturpeen verotuksen niin sanottu lattiahintamekanismi, jonka avulla varmistettaisiin turpeen energiakäytön väheneminen, jos päästöoikeuden hinta laskisi matalalle tasolle.

Perussuomalaisten vastalauseessa todettiin, lattiahintamekanismin tarkoittavan, että jos päästöoikeuksien kysyntä ja siten myös hinta laskisi, turpeelle määrättäisiin ylimääräinen vero. Vastaavasti, jos päästöoikeuksien hinnat jatkavat nousuaan, kuten todennäköisemmin käy, turvealalle ei luvata vastaavia helpotuksia. On mahdollista päätyä tilanteeseen, jossa energiaa ei ajoittain ole saatavilla edes korkeaan hintaan. Sellaisten tilanteiden varalta huoltovarmuuden ylläpito kotimaisen turpeen avulla on perusteltua. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi turvetoimialaa ei tule supistaa olemattomiin, ja vähintään alan on annettava toimia markkinaehtoisesti edes pienemmässä mittakaavassa. Tämä edellyttää, että verotusta ja sääntelyä ei tule kiristää kohtuuttomasti. Perussuomalaiset esittivät lattiahintamekanismiesityksen hylkäämistä.

VaVM 31/2021 vp - HE 213/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle verontilityslain 12 ja 12 f §:n, tuloverolain 124 ja 124 b §:n sekä verotusmenettelystä annetun lain 32 c §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys sisälsi teknisluonteisia muutoksia, joilla mm. vältettiin epähuomiossa useampien avattujen osakesäästötilien johdosta määrättävät veronkorotukset.

Perussuomalaisten vastalauseessa osakesäästötilin talletusylärajaa ehdotettiin nostettavaksi nykyisestä 50 000 eurosta 100 000 euroon.

VaVM 4/2022 vp - HE 2/2022 vp, HE 26/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi

Hallitus esitti 594 miljoonan euron määrärahalisäyksiä mm. koronarokotteisiin, ns hyvinvointialueiden ict-hankkeisiin ja kulttuurialan tukiin.

Perussuomalaisten vastalauseessa määrärahalisäyksiä pidettiin perusteltuina, mutta esitimme, että hyvinvointialueiden rahoituksessa 5,7 miljoonan tuki valtuustoille peruttaisiin tarpeettoman tukiaisena ja määräraha käytettäisiin kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden ict-hankkeisiin. Samaten todettiin, että hyvinvointialueuudistuksen kustannukset ovat karkaamassa käsistä ja monet uudistuksen osa-alueet on alirahoitettu. Tämän johdosta vaadimme hallitusta laatimaan selonteon kustannuskehityksestä, uudistuksen rahoituksesta ja hyötyarvioista. Maatalouden vaikean tilanteen takia esitimme lausumaehdotuksia.

VaVM 13/2022 vp HE 82/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi

Hallitus esitti maatalouden kiinteistöverolle väliaikaista 35 000 euron enimmäismäärää, ja tämän ylittävän jo maksetun veron palauttamista takaisin verovelvolliselle.

Perussuomalaiset esitti kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kanssa, että kiinteistöveroa ei suoritettaisi ollenkaan metsästä, maatalousmaasta eikä maatalouden tuotantorakennuksista.

VaVM 14/2022 vp - VNS 2/2022 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026

Hallituksen suunnitelma julkisesta taloudesta korosti ilmaston, maanpuolustuksen, vihreän siirtymän, energiakriisin ja hyvinvoinnin kaltaisia teemoja.

Perussuomalaisten mielestä suunnitelma ei sisällä konkreettisia tavoitteita tai keinoja julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi. Vastalauseessa hallitusta edellytettiin laatimaan selonteko, joka priorisoi valtion määrärahat välttämättömiin, tarpeellisiin ja vähemmän tarpeellisiin. Samalla vaadittiin torjumaan EU:n liukuminen kohti kasvavaa yhteisvelkaa ja tulonsiirtoja.

VaVM 16/2022 vp - HE 81/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi

Hallitus esitti Venäjän hyökkäyssodan seurauksena määrärahojen kasvattamista 2,3 miljardilla eurolla ja teki samalla 1 miljardin euron korotuksen tuloarvioihin.

Perusuomalaisten vastalauseessa vaadittiin hallitukselta selontekoa siitä, millaisia vaikutuksia ylikireällä kansallisella ilmastopolitiikalla on elinkeinoelämämme kansainväliseen hintakilpailukykyyn tilanteessa, missä muilla mailla on maltillisemmat ilmastotavoitteet ja suuremmat energiatuet niin kotitalouksille kuin yrityksille. Samalla mm. vaadittiin Suomen pakolaiskiintiön väliaikaista laskemista nollaan, jotta varat riittäisivät ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamiseen.

VaVM 18/2022 vp HE 121/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen esityksessä myönnettiin suomalaisille sähköntuottajille 10 miljardin euron luottolimiitti, jotta yritykset selviäisivät sähkön kallistumisen aiheuttamista äkillisesti kohonneista vakuusvaatimuksista.

Perussuomalaisten vastalauseessa muistutettiin, että Venäjän hyökkäyssodan uusin vaihe käynnistyi helmikuussa 2022 ja sähköntuottajien rahantarve oli hallituksen tiedossa jo heinäkuussa 2022. Perussuomalaisten mielestä vaihtovelkakirjalaina tai pääomitusanti, joka olisi pienentänyt yksityisten osakkeenomistajien suhteellista omistusta valtioon verrattuna, olisi voinut olla paremmin julkisen sektorin edut turvaava vaihtoehto, mutta sellaisen valmistelu olisi edellyttänyt järjestelyjen aloittamista ajoissa. Tämän hallitus jätti tekemättä. Siksi perussuomalaisten vastalauseessa edellytettiin luottojen myöntämisen ehtona vakuuksia.

Pöytä on katettu

Keskiviikko 8.3.2023

Kolumni julkaistu Kalevassa 8.3.23

Pöytä on katettu

Eduskuntavaaliehdokkaat ovat sännänneet vaalikentille innolla. Pöydät on katettu esitteillä, jakotavaralla, grillissä höyryää vaalimakkarat ja puolueiden pahvimukeista nautitaan lämmintä kahvia. Vaalilupauksia tehdään ja annetaan.

Valtiovarainministeriö kattoi tuleville kansanedustajille toisenlaisen pöydän. Maanantaina esitettiin lukuisa joukko toimenpiteitä, joilla tulevien hallituskausien aikana voitaisiin tasapainottaa valtion taloustilannetta. Tässä pöydässä kaikuvat erilaiset lupaukset. Virkamiesten pyyntö on kaino; valitkaa tästä nippu veronkorotuksia tai leikkauksia ja siten palvelut voidaan turvata myös tuleville sukupolville.

VM:n ehdotuksen tarkoitus on tuottaa tietoa yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi. Kysymyksessä ei ollut mikään suoraan sovellettava leikkauslista. Hyvä niin. Kokonaisuudessaan sopeustarve on 9 miljardia euroa kahdessa vaalikaudessa. Tulevalla hallituksella riittää pohdittavaa, ensin hallitusneuvotteluissa ja sitten vaalikauden aikana.

Lähtökohtaisesti kaikki toimet ovat joko menoleikkauksia, veronkorotuksia tai työllisyyttä lisääviä toimenpiteitä. Voisiko olla lisäksi jokin neljäs tapa pienentää julkisia menoja? Kenties julkisten palvelujen sujuvampi ja tehokkaampi tuottaminen saattaisi tuoda säästöjä. Jos kansalaiset käyttäisivät vähemmän sote-palveluja, lyhenisivät jonot, ja usein nopea hoitoonpääsy olisi se eniten kustannuksia alentava keino. Tällä hetkellä tilanne on ymmärtääkseni päinvastainen. Palveluja käytetään, hoitojonot kasvavat ja kustannuksia syntyy. Ongelma tässä ajatuskulussa on se, että kansalaisten tulisi olla terveempiä. Siihen on aika hankala vaikuttaa. Sote-palveluiden laadukas ja tehokas tuottaminen saattaisi kuitenkin olla yksi osatekijä, jolla saadaan hiukan tasapainotettua talouttamme. Parannetaanko ensin sote ja sitten kansalaiset vai päinvastoin?

Perussuomalaisten kannalta osa esitetyistä keinoista on jo tuttuja esimerkiksi aikaisemmista vaihtoehtobudjeteistamme. Leikkaukset toissijaisista kohteista kuten kehitysavun laskeminen OECD-maiden keskiarvoon, oleskelulupamenettelyn tehostaminen tai joidenkin koulutusohjelmien lyhentäminen vuodella sisältyisivät omaan keinovalikoimaamme. Julkisen talouden tasapainottaminen tulisi tehdä ensisijaisesti menoja leikkaamalla, ei veronkorotuksilla.

Valinnat ovat varmasti vaikeita. Niille tulee olla kansalaisten tuki. Useita säästöjä kannattaa tehdä asteittain, jotta vaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset. Ja ennen kaikkea täytyy muistaa että yhteiskunnan vähäosaisimmilta ei voi säästää, olemme yhtä vahvoja kuin heikoin lenkki.

Kaikki on vielä omissa käsissämme. Valitkaamme viisaasti.

Ville Vähämäki

kansanedustaja (ps.)

Metsien ja peltojen ryöstö estettävä

Tiistai 28.2.2023

Kolumni julkaistu paikallislehdissä viikolla 44/2022

Metsien ja peltojen ryöstö estettävä

Komission ennallistamisasetus on Suomen kannalta pöyristyttävin, kallein, EU:n toimivaltaa aiheettomasti laajentavin, vaikutusarviot laiminlyövin ja Suomen suvereniteettia eniten kaventava esitys, mitä kuluvan hallituskauden aikana EU:sta on Suomelle lähetetty, vaikka Suomelle haitallisia ja kalliita esityksiä on ollut Fit for 55:stä elpymispakettiin vaikka kuinka monta.

Käyn lyhyesti läpi ennallistamisasetuksen kritiikin EU:n keskeisten periaatteiden kannalta, sekä arvioin tehtyjä vaikutusarvioita, tai pikemminkin niiden epärealistisuutta.

Jostain minulle tuntemattomasta syystä hallitus nukkui asian ohi kesällä. Suomi ei käyttänyt tilaisuuttaan toissijaisuushuomautukseen, mutta Ruotsi käytti ja puolusti näin kansallista etuaan. Ruotsissa siis käytännössä katsottiin, että kansallisella sääntelyllä saavutetaan tavoitteet paremmin. Esitys ei kuitenkaan voi mitenkään noudattaa toissijaisuusperiaatetta Suomessakaan. Saavuttaisimme aivan varmasti saman tason kansallisilla Helmi ja Metso -ohjelmilla.

Esitys ei noudata myöskään suhteellisuusperiaatetta. Nyt aiemmin allekirjoitettuja sopimuksia ympäristötavoitteista käytetään perusteena suoraan Suomea sitovalle lainsäädännölle ja toimivallan siirrolle kansalliselta tasolta EU:lle. Epärealististen tai kohtuuttomien tavoitteiden saavuttamisen edellyttäminen ei voi olla peruste toimivallan näin laajalle siirrolle, eikä varsinkaan toteuta suhteellisuusperiaatteen henkeä. Lisäksi vaikutusarviot eivät yksiselitteisesti vastaa sitä, mitä EU-komissio väittää niiden olevan, eikä niitä voi siten käyttää suhteellisuusperiaatteen täyttymisen perusteluina.

EU:n perussopimuksissa ei ole määritelty oikeusperustaa EU:n yhteiselle metsäpolitiikalle.

Valtioneuvoston EU-selonteon mukaisesti metsäpolitiikan tulee olla jatkossakin EU:ssa kansallisen päätäntävallan piirissä, koska jäsenvaltiot ja niiden olosuhteet ovat erilaisia. EU:lla on toimivaltaa ympäristö-, maatalous- ja energiasektoreilla, jotka joko suoraan tai välillisesti vaikuttavat metsiin. Metsäpolitiikan kuuluu olla kansallisen päätäntävallan piirissä, eikä ehdotettu asetus ei ole hyväksyttävissä.

Suomi on ikiaikaisesti hyödynnetty metsää, maataloutta ja soita. Niitä on raivattu sotien jälkeen käsipelillä ja ruokittu nälkäiset suut. Nyt nämä turvepellot ja suometsät täytyisi Brysselin herrojen mielestä ennallistaa. On moraalisesti väärin, että EU edes esittää, että juuri Suomen ja Ruotsin tulisi kantaa suurin taloudellinen taakka ennallistamisessa vain sen takia, että muissa maissa ei metsiä, järviä ja soita juuri ole. Mikäli esitys olisi toteutettu reilulta pohjalta, Saksa tai Ranska voisivat ennallistaa metsänsä vuosisatojen takaiseen tilaan, tai vaihtoehtoisesti maksaa Suomelle vaadituista ennallistamistoimistamme käypä korvaus.

Esitys uhkaa Suomen budjettivaltaa. Nopeasti ajateltuna luulisi asian olevan siten, että komissio myös ohjaa Suomelle varoja ennallistamisasetuksen täytäntöönpanoon. Näin ei kuitenkaan ole, vaan valtiolle aiheutuvat vuosittaiset kustannukset ovat komission mukaan 931 miljoonaa euroa. EU-komissio pystyy myöhemmin muuttamaan delegoiduilla asetuksilla eli ilmoitusluonteisesti esityksen oleellisinta sisältöä, eli sitä mitä ja miten pitää ennallistaa. Vuosittaiset kustannukset voivat nousta valtavasti. Esitys on siten budjettisuvereniteettimme ja parlamentaarisen itsenäisyytemme kannalta vaarallinen esitys. Hintalappu on 30 miljardia koko 30 vuoden ajalta.

Esityksessä ei ole mitenkään huomioitu niitä kustannuksia, joita syntyisi yksityisille maanomistajille tai elinkeinoelämälle, tai miten vapaaehtoisen noudattamisen loppuessa esimerkiksi maa-alueiden pakkolunastukset tai käyttökiellot toteutettaisiin, alkaen purettavista rantamökeistä maa- ja metsätalouden alasajoon.

Olisi hyvin outoa, jos esityksen mukainen laaja ennallistaminen ei siis nostaisi kustannuksia esimerkiksi kaksinkertaisiksi ilmoitetusta. Todennäköisesti ennallistamisen suorat kulut, välilliset kustannukset ja taloudellisen toimeliaisuuden menetykset kasvaisivat 60-100 miljardin euron luokkaan. Tämä ei pelkästään vaarantaisi, vaan todennäköisesti tuhoaisi Suomen julkisen talouden kestävyyden.

Nyt on viimeinen hetki pelastaa suomalainen maa- ja metsätalous sekä metsäteollisuus. Ennallistamisasetus tulee kaataa, ja se saattaa tarkoittaa myös tämän hallituksen kaatumista.

Ennallistamisasetus uhkaa talouskasvua

Keskiviikko 2.11.2022

Kolumni julkaistu Kalevassa 2.11.2022

Ennallistamisasetus uhkaa talouskasvua

Euroopan unionin komission ehdotus EU-asetukseksi luonnon ennallistamisesta iskee erittäin vakavasti Suomen valtiolliseen suvereniteettiin, eduskunnan budjettivaltaan ja valtion sekä kuntien talouteen. Erityisen vakavasti se vaikeuttaa maa- ja metsätaloutta sekä metsäteollisuutta Pohjois-Pohjanmaalla.

Suomelle koituvat kustannukset ovat esityksen mukaan kolmanneksi suurimmat ja bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kaikkein suurimmat EU-maista. Kustannukset ovat täysin kohtuuttomat kuviteltuihin hyötyihin verrattuina. Komissio arvioi kustannusten olevan valtiolle 930 miljoonaa vuodessa 30 vuoden ajan. Tämän lisäksi on arvioitava yksityisille metsänomistajille, maataloudelle ja metsäteollisuudelle tulevat kustannukset.

EU on tällä vaalikaudella tehnyt useita Suomelle erityisen kalliita ja päätösvaltaa kaventavia esityksiä kuten elvytyspaketti, Fit for 55 ja taksonomia. Hallitus on niiden osalta epäonnistunut kansallisten etujemme puolustamisessa. Ennallistamisasetus on näitäkin vakavampi isku maatamme, kansantalouttamme ja julkista talouttamme vastaan.

EU-asetuksena se ei ota millään tavoin huomioon Suomen erityisolosuhteita, elinkeinoja eikä maamme nykyistä korkeaa luonnon ja elinympäristön suojelun tasoa. Meillä on omat kansalliset ohjelmamme suo- ja metsäalueiden suojelemiseksi. Hanke on ideologinen ja edistää liittovaltiokehitystä sekä vallan keskittämistä EU:n virkamieshallinnolle. Uhkana nimittäin on, että delegoiduilla säädöksillä annettua valtaa laajennetaan myöhemmin.

Suomi ei käyttänyt kesällä tilaisuuttaan toisijaisuushuomautukseen. Ruotsi käytti ja puolusti kansallista etuaan. Hallitus ei tule vastustamaan esitystä myöhemmin, joten esitys on torjuttava kansanedustajien toimesta. Suuren valiokunnan ei tule antaa poliittista mandaattia valtioneuvostolle hyväksyä esitystä nykyisessä muodossa tai muutettuna.

Esityksen ongelmallisin seikka liittyy eduskunnan budjettivallan kaventamiseen. Pahimmassa tapauksessa otamme komission laskelmien kustannusten mukaisesti vuosittain 930 miljoonaa lisävelkaa, joilla sitten ennallistamme luontoa esimerkiksi lapiomalla suo-ojia tukkoon. Tällöin menetämme metsien kasvun ja sitä kautta hiilinielu pienenee. Ennallistamisasetuksen kustannukset on yhteisesti maksettava. Asetus siis heikentää valtiontaloutta, ja näin ollen vaikutukset ovat koko yhteiskuntaa läpileikkaavat.

Toivottavasti järjen ääni voittaa tässä tapauksessa ja pystymme säilyttämään metsäpolitiikan kansallisessa toimivallassa. Vain tällä tavoin suojaamme yksityisten metsän- ja maanomistajien omaisuudensuojan, turvaamme metsä- ja sahateollisuudelle puunsaannin jatkossakin. Näin mahdollistamme työpaikkojen ja talouskasvun syntymisen Pohjois-Pohjanmaalle ja koko Suomeen.

Suomi seisokoon puujaloilla jatkossakin!

Miljardien energiatuki saksalaisille

Keskiviikko 20.7.2022

Julkaistu paikallislehdissä viikolla 29/2022

Miljardien energiatuki saksalaisille

Fortumin tytäryhtiö Uniper on pulassa maakaasujohdannaisten kanssa. Käytännössä Uniper on myynyt ennakkoon maakaasua edulliseen hintaan saksalaisille yrityksille. Kun kaasun hinta on moninkertaistunut, ovat Uniperin tappiot valtavat.

Kolikon kääntöpuoli on se, että jos maakaasun hinta nyt lähtisi laskuun, niin nyt mahdollisesti myydyt johdannaiset toisivat runsaat voitot. Erääksi vaihtoehdoksi on ehdotettu maakaasukaupan eriyttämistä ja kansallistamista Saksan omistukseen. Tällöin Saksa luultavasti ottaisi käyttöön force majoure -säännöt ja ylimmän hätätilaluokituksen. Tämä pakottaisi saksalaiset yhtiöt maksamaan markkinahintaa lähempänä olevaa kaasun hintaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tappiot alkuvuoden maakaasukaupasta jäisivät Fortumille ja suomalaisille energiankäyttäjille, jättimäiset voitot puolestaan tulevaisuuden energiakaupasta saksalaisille.

Perussuomalaiset jättivät talousvaliokunnan kokouksessa valtioneuvoston omistajaohjausyksikölle ja omistajaohjauksesta vastaavalle ministerille 19 kirjallista kysymystä. Vastaukset ovat luultavasti luottamuksellisia. Käyn nyt päällisin puolin keskeisiä kysymyksiä läpi.

Fortum myönsi 8 miljardia tammikuussa konsernirahoitusta Uniperille lainojen ja takausten muodossa. Fortumin pörssitiedotteessa annettiin ymmärtää rahoituksen menevän johdannaissopimusten vakuusvaatimuksiin, jotka Uniper voisi saada takaisin kun kaasun myyntisopimukset raukeavat tai markkinahinnat laskevat.

Kysyimme muun muassa, miksi rahoituksen yhteydessä ei vaadittu kiinteähintaisten toimitussopimusten purkamista, ja näin estetty sitä että annetut rahat eivät mene saksalaisten energiatukiin? Pyysimme myös arviota nykyisistä sopimuksista ja niiden aiheuttamista kustannuksista, sekä edellytyksiä irtaantua kiinteän hinnan sopimuksista.

Keskeinen osio kysymyksiämme on se, onko Uniper tiedottanut Fortumia riittävän ajoissa ongelmistaan, onko Fortum puolestaan tiedottanut valtioneuvoston omistajaohjausyksikköä vastaavasti? Edelleen onko valtioneuvosto saanut tiedon riittävän ajoissa, ja onko valtioneuvosto informoinut eduskuntaa vastaavasti.

Fortumin oma pääoma oli ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 8,7 miljardia euroa. On todennäköistä, että Uniper ei pysty maksamaan Fortumilta saamaansa rahoitusta takaisin. Kuinka paljon Saksan valtio aikoo palauttaa Uniperin rahoituksesta Suomelle? Rahat ovat menneet kilpailijayritystemme energiatukiin. Jos emme saa Saksan valtiolta rahoja takaisin joudummeko pääomittamaan Fortumia Suomen valtion kustannuksella?

Avainkysymys on se, mistä Suomen valtio aikoo kerätä takaisin sen päivittäin syntyvän noin 30 miljoonan euron tappion? Jos Uniperin maakaasukauppa pystyttäisiin pitämään omissa käsissä, niin tällöin tulevien vuosien aikana voisi maakaasuvälityksen voitoilla kuitata tappiot. Omistajan taskut täytyvät tämän väliajan olla syvät ja pää jäänviileä.

Vastauksia saadaan kuluvien viikkojen aikana.

Ville Vähämäki

kansanedustaja (ps.)

Omituisia aikoja

Keskiviikko 29.6.2022

Julkaistu Kaleva-lehdessä 29.6.2022

Omituisia aikoja

Elämme outoja aikoja. Tämän viikon maanantaina Venäjä ajautui ainakin teknisesti maksukyvyttömään tilaan, koska ei pystynyt pakotteiden vuoksi maksamaan valtionlainojensa korkoja. Vastauksena pakotepolitiikkaan Venäjä toimittaa vähemmän energiaa EU:lle. Saksa on siirtynyt maakaasun saatavuusongelmien takia kolmiportaisen varautumisasteikkonsa kakkostilaan, kolmannella asteella Saksan hallituksella on täysi määräysvalta maakaasun jakeluun. Vastaavia hätäsuunnitelmia on aktivoitu Itävallassa, Hollannissa, Ruotsissa ja Tanskassa. Suomessa olisi tarpeen varautua tulevaan talveen perumalla ilmastopäätöksiä ja nostaa turvetta huoltovarmuuden ylläpitämiseksi.

Italian Sintrassa järjestetään jokavuotinen Euroopan keskuspankin kesäseminaari, joka tuo paikalle maailman keskuspankkien johtajia. Keskeinen huoli lienee miten madaltaa samalla inflaatiota, mutta kuitenkin estää taantuma. Markkinaodotukset alkavat kohta kääntyä siihen suuntaan, että korkojen nostoa seuraa jo loppuvuodesta korkojen lasku. Inflaatio laukkaa Suomessa 7 prosentin lukemissa ja muualla mennään vielä korkeammalle. Tällä kertaa inflaatio on kuitenkin tarjontapuolen inflaatiota ja korkojen nosto ei ole oikea lääke tähän hätään.

EKP:n tutkimuspaperissa ehdotettiin joustoelementtejä hiiliverotukseen. Taloudellisen taantuman uhatessa lasketaan ilmastoveroja ja nousukaudella toimitaan päinvastoin. Talouden tukeminen verotuksella on juurikin sitä politiikkaa mitä mm. Saksa, Espanja ja Italia ovat toteuttaneet, eli on laskettu bensaveroja tai madallettu sähkön hintaa. Sekoitevelvoitteen poistaminen kokonaan ja vastaavat veronalennukset kuin kilpailijamaissamme olisivat myös palkkainflaatiota hillitseviä toimia.

Kansalaisten ostovoimaa täytyy pitää yllä kolmella komponentilla: verotaulukoiden ennakoivalla indeksitarkastuksella ja työtulovähennyksen nostolla, energiaverojen laskemisella sekä kaikille osapuolille reiluilla palkkaratkaisuilla. Ilman mitään toimenpiteitä ostovoimasta katoaa tänä vuonna jopa noin 6 prosenttia.

Polttoaineverojen laskemista on vastustettu sillä, että se hyödyttäisi eniten rikkaita. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Ymmärrykseni mukaan polttoaineverojen laskeminen hyödyttää lähinnä niitä, jotka käyvät tankkaamassa eniten. Ja uskallan jopa väittää, että juuri ne eniten tankkaavat eivät ole rikkaimpia, vaan ovat suurimpia välillisten verojen maksajia. Polttoaineiden hinnasta kun jopa noin 60 prosenttia on veroa.

Keskiössä tulevissa budjettipäätöksissä täytyy olla kansalaisten ostovoiman tukeminen ja sitä kautta kotimaisen talouden pitäminen vahvana. Pitkien etäisyyksien maakuntana polttoaineverojen lasku hyödyttäisi erityisesti Oulua ja koko aluettamme huomattavasti. Toivon hallitukselta hyviä päätöksiä elokuun budjettiriihestä!

Ville Vähämäki

kansanedustaja (ps.)

Turvallinen Oulu

Keskiviikko 4.5.2022

Julkaistu Forum24-lehdessä viikolla 18/2022

Turvallinen Oulu

Eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen selonteko turvallisuusympäristön muutoksesta. Turvallisuusympäristön muutoksen takia tehdään runsaasti panostuksia lisäbudjetin yhteydessä, mutta myös tulevien vuosien aikana. Puolustusvoimien lisäykset ovat yli 2 miljardia ja sisäministeriön kautta tehdään yli miljardin panostukset julkisen talouden suunnitelmaan. Nämä luvut sisältävät myös pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvat kustannukset.

Erityisesti minua ilahduttaa rajojen turvallisuuteen tehtävät panostukset. Uusien valvontalentokoneiden hankkiminen oli ajankohtaista, koska edelliset tulivat käyttöikänsä loppuun. Myös maanpuolustusjärjestöjen toimintaan tehdään lisäpanostuksia. MPK:n tekemä arvokas toiminta vastaa kansalaisten tarpeeseen osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön ja koulutukseen. Turvallisuutemme vahvistuu.

Julkisen talouden suunnitelmassa varmistetaan 7500 poliisimiehen tavoitetason ylläpito tulevien vuosien ajaksi. Tällä tavoin ylläpidämme perusturvallisuutta, ja ehkäisemme yhteiskunnan kannalta haitallisimpia tekoja mm. henkeen ja terveyteen sekä fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvia rikoksia.

“Turvallisuus on perusoikeus. Henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus ja turvallisuus ovat asioita, joita Oulun Perussuomalaiset ovat edistäneet eri yhteyksissä.” Edellä on suora lainaus valtuuston huhtikuun kokouksesta Perussuomalaisten ryhmäpuheesta. Käsittelyssä oli laaja hyvinvointiraportti vuodelle 2022. Vetosimme muihin valtuutettuihin, jotta ryhtyisimme toimiin oululaisten turvallisuuden parantamiseksi.

Koko maatamme ajatellen eräs seikka mihin täytyisi löytyä lähiaikoina lisäyksiä on väestönsuojelun kokonaisuus. Tämä lähtee ihan perusteista, eli väestönsuojien kunnostus, käytön koulutus, ja tähän laadittavat ohjeistukset. Myös Pelastusopiston lisäresurssointi tulevina vuosina on välttämätöntä, jotta saamme 1000 uutta pelastajaa eläköitymässä olevien tilalle.

Oulussa on runsaasti osaamista erilaisista turvallisuuteen liittyvistä asioista, olivatpa ne teknologiaan tai ihan käytännön työhön liittyvää. Oululaisten turvallisuustieto on hyvällä tasolla.

Voisiko meiltä löytyä jotain kaupallistettavaa tuotetta tai konseptia, jolla voisimme lähteä hakemaan maallemme vientituloja? Yliopistollamme tehdään varmasti useilla aloilla erinomaista tutkimusta turvallisuuteen liittyvissä teemoissa. Ammattikorkeakoulussamme puolestaan on tki-toiminnassa aktiivinen ja uskoisin että joitakin hankkeita liittyy myös turvallisuuden lisäämiseen.

Arjen perusturvallisuus lähtee kuitenkin ihan tavallisesta huolellisesta perustekemisestä. Turvallisuuden luomme me, tavan kansalaiset. Yhdessä.

Elämisen kalleus

Tiistai 12.4.2022

Julkaistu paikallislehdissä viikolla 15/2022

Elämisen kalleus

Bensan sekä dieselin hinta pyörii yli kahden euron hinnoissa ja kahvipaketti puolestaan vajaassa seitsemässä eurossa. Ovatko kalliit hinnat tulleet jäädäkseen ja miten kansalaisille voidaan hyvittää kohonneita elinkustannuksia?

Sosiaalietuuksiin tulee korotus aikaistetusti tänä vuonna. Etuudet joka tapauksessa nousevat elinkustannusindeksin myötä. Ongelma tässä on se, että tämä ei välttämättä auta kaikkia ihmisryhmiä tasapuolisesti. Korotuksen olisi syytä tulla voimaan mahdollisimman nopeasti.

Polttoaineiden hinnat hirvittävät. Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen lasku vaikuttaa pumppuhintoihin laskennallisesti 12 senttiä. Luultavasti jakeluvelvoitteen muutos laskee enemmän dieselin hintaa, koska jakeluvelvoitetta täytetään enemmän uusiutuvalla dieselillä.

Olisi kenties ollut paikallaan tehdä väliaikainen huojennus polttoaineiden verotukseen kuten Ruotsissa. Myös työkoneissa käytettävään moottoripolttoöljyyn olisi pitänyt tehdä veromuutoksia, jopa tiputus EU:n sallimalle minimitasolle olisi ollut paikallaan. Nyt monet erilaisissa sopimuksissa kiinni olevat urakat tuottavat tekijöilleen pahimmassa tapauksessa tappiota. Esimerkiksi Kela-kyytien sopimukset on voitu neuvotella paljon alhaisemmalla polttoaineen hinnalla.

Työmatkakustannusten kasvu risoo heitä, joilla on pitkä työmatka. Jotkut yksittäiset työpaikat ovat korvanneet työntekijöilleen matkakulujen kasvua. Pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa liikkumisen kustannukset on todellinen ongelma. Töihin sekä harrastuksiin kulkeminen vaatii usein oman auton käyttöä. Tarvitaan vielä lisää toimenpiteitä jotta liikkumisen kustannuksia saadaan alennettua. Pelkkä jakeluvelvoitteen poisto olisi väliaikaisesti vaikuttaisi 30 senttiä alentavasti polttoaineen hintaan.

Inflaatio eli kustannusten nousu näkyy kaupassa useiden tuotteiden kohdalla. Yhdysvalloissa ollaan pitkään pysytty yli 7 prosentin lukemissa mutta nyt myös euroalueella noustiin maaliskuussa 7,5 prosenttiin. Suomessa ollaan onneksi vielä alle viiden prosentin luvuissa. Useiden työntekijöiden osalta tämä tietää reaaliansioiden laskua, koska palkankorotusten yleinen linja on ollut parin prosentin tuntumassa.

Kasvanut inflaatio johtuu korona-aikana tehdystä elvytyksestä. Yhdysvalloissa elvytys johti myös laajaan työpaikan vaihtoon paremman palkan perässä. Suomessa vastaavaa ilmiötä ei olla nähty ainakaan vielä. Toivottavasti inflaatiolukemat pysyvät Suomessa euroaluetta maltillisempina myös jatkossa. Tällä saattaa olla koko yhteiskunnan vientikilpailukykyä vahvistavaa vaikutusta joillekin toimialoillemme.

Ukrainan sodan vaikutukset heijastuvat laajasti koko Pohjois-Suomeen ja useille eri aloille. Tässä lyhyehkössä tekstissä ei valitettavasti kaikkia vaikutuksia esimerkiksi lämmityskustannuksiin, rakennustarvikkeiden hintoihin, energiapuun kysyntään tai vaikkapa vientiyrityksiimme pysty kuvaamaan. Osa vaikutuksista selviää vasta kevään ja kesän aikana.

Lopuksi toivon rohkeutta ja voimia Ukrainan urhoolliselle kansalle. Slava Ukraini!

Vakautta ja kasvua

Keskiviikko 23.2.2022

Julkaistu Kalevassa 23.2.2022

Vakautta ja kasvua

Eduskunnan kevättä tulevat värittämään keskustelut polttoaineiden hinnasta, maatalouden hätätilasta sekä yleisestä hintojen noususta. Ukrainan kriisi puolestaan voi vaikuttaa monin tavoin tavanomaiseen elämäämme. Nouseva inflaatio ja lainakorot huolettavat asuntovelallista. Onneksi korona kuitenkin näyttää jossain määrin väistyvän, vaikka tartuntamäärät ovatkin suuria.

Kaiken tämän myllerryksen keskellä eduskunnassa on käsittelyssä Euroopan unionin jäsenmaiden välinen finanssipoliittinen sopimus. Vaikka tämä sopimus ei itsessään ole tuonut talouskasvua, niin silti tätä sopimusta kutsutaan vakaus- ja kasvusopimukseksi. Valtioiden julkisen velan suhde saisi sopimuksen mukaan olla enintään 60 % bruttokansantuotteesta ja vuosittaisen alijäämä voisi olla enintään 3 prosenttia.

On sanomattakin selvää, että säännöstö on vanhentunut ja kaipaa selkeyttämistä. Asiaa kuvaa helpoimmin se, että sääntöjen täsmennyksiä ja tulkintoja on jo liki tuhat sivua. Koronan aikana minkään maan ei tarvinnut noudattaa sopimusta.

Koska kysymyksessä on unionin jäsenmaiden välinen sopimus, on neuvotteluista odotettavissa hankalat. Nykytilanne suosii velkaisia maita, jotka eivät ole noudattaneet sopimuksia. Kaiken lisäksi heitä on palkittu tästä holtittomasta velkaantumisesta luomalla erityinen elvytyspaketti, jonka maksumiehenä ns. rikkaammat maat ovat.

Jotta Suomi ei joutuisi olemaan jatkossa Etelä-Euroopan velkojen maksumiehenä, pitäisi rahaliiton alueelle palauttaa markkinakuri. Nykytilanteessa Euroopan Keskuspankki ja rikkaat maat käytännössä takaavat valtioiden velat ja myös mahdollistavat matalan korkotason asiansa huonosti hoitaneille maille.

Jokaisen maan tulisikin laskea liikkeelle pieni määrä sellaisia velkakirjoja, joita muut eivät takaa. Nämä myös leikattaisiin ensimmäisenä mahdollisessa velkaleikkauksessa. Nämä ‘no-bailout’ -velat mahdollistaisivat jäsenmaiden taloudellisen tilan seuraamisen korkoerojen avulla.

Sääntöjen uudistuksen yhteydessä on ehdotettu myös sitä, että ns. vihreiden investointien velkaa ei laskettaisi mukaan velkasuhteeseen. Tämä täytyy ehdottomasti torjua. Tämä ohjaisi maita ylivelkaantumaan ja kasvattaisi EU-komission valtaa talouspolitiikassa.

Tulemme ehdottamaan muun muassa sitä, että muissakin jäsenmaissa otetaan käyttöön vastaava kehysmenettely mitä Suomessa. Maakohtainen budjettivajeen enimmäismäärä on kytkettävä kasvunäkymiin. Valtiollisten velkaleikkausten mahdollisuus on luotava välittömästi sekä palattava markkinakurimalliin. Velkakriteereiden lisäksi tulisi tarkastella maiden vaihtotasetta ja sen kertymää.

Yhteisten pelisääntöjen uudistamisella on kiire, jotta suomalaiset eivät enää joutuisi maksamaan eteläisten maiden velkaantumista ja jotta eduskunnan budjettivalta säilyisi täysimääräisenä.

Ville Vähämäki, kansanedustaja (ps.)

Vihreän diilin ongelmat

Keskiviikko 20.10.2021

Kolumni julkaistu Kalevassa 20.10.2021

Vihreän diilin ongelmat

Selasin polttoaineiden hintasivustoa alkuviikosta. Lähestymme uhkaavasti kahden euron litrahintoja, ja tämä on erittäin ikävä asia pitkien välimatkojen Pohjois-Suomessa. Samaan aikaan sähkön ja muun energian hinta kallistuu useiden eri seikkojen takia. Valitettavasti näyttäisi siltä, että energian ja liikkumisen hinta pysyy korkealla jatkossakin. Pääsyy on komission ehdottamassa vihreän kehityksen ohjelmassa ja siihen sisältyvässä ilmastopoliittisessa valmiuspaketissa.

Keskellä lämpimintä heinäkuuta komissio esitteli kyseisen Fit for 55 -paketin. Tämän tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Paketti puolestaan jakaantuu kahteentoista eri säädökseen.

Eduskuntaan on saapunut ensimmäisiä komission ehdotuksia kommentoitavaksi. Esimerkiksi energiatehokkuuden kehittämiseen tähtäävä direktiivimuutos rajaisi Suomen energian loppukulutuksen tasolle 255 TWh vuonna 2030. Vuosittainen sitova energiansäästövelvoite korottuisi lähes kaksinkertaiseksi. Julkisen sektorin peruskorjausmäärä tuplaantuisi ja korjauksilla täytyisi saavuttaa lähes nollaenergiataso.

On aivan selvä, että nämä vaatimukset lisäävät sekä julkisen puolen ja yksityisen puolen kustannuksia. Toisaalta vaatimukset heikentävät runsaasti energiaa kuluttavien yrityksiemme toimintamahdollisuuksia.

Toinen lausunnoilla oleva ehdotus koskee energiatuotteiden sekä sähkön verotuksen uudistamista. Kyseisessä komission ehdotuksessa laajennetaan energiaveropohjaa, siirrytään energiasisältöpohjaiseen veromalliin sekä poistetaan eräitä fossiilisten polttoaineiden verotukia.

Komissio ehdottaa myös liikennepolttoaineiden veroperusteiden yhdistämistä. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että dieselin alempi verokanta jouduttaisiin poistamaan. Tällä hetkellä dieselin veroetu on ollut noin 16,5 senttiä litralta. On tietenkin vielä erittäin epäselvää, mitä muita verotuksen muutoksia tässä yhteydessä tehtäisiin. Mikä on esimerkiksi käyttövoimaveron kohtalo?

Liikenteen verotus on erittäin olennainen kysymys etenkin Pohjois-Suomessa. Dieselautojen määrä pohjoisessa on erittäin suuri, ja joissakin kunnissa lähes puolet autoista kulkee dieselillä. Kohonneet polttoaineiden hinnat kasvattavat erityisesti tavaraliikenteen sekä henkilöliikenteen kustannuksia. Vaikutuksia on myös alkutuotantoon sekä teollisuuteen. Kuitenkin erityisesti henkilöliikenteessä kohonneiden kustannusten viimekätinen maksaja on tavallinen kansalainen.

Olemme erikoisessa tilanteessa. Toisaalta liikkumisen ja asumisen kustannuksia nostaa energiamarkkinoiden myllerrys, mutta myös poliittisten päätösten todellinen hintalappu alkaa näkymään. Vihreässä diilissä on ongelmia. Näitä paketteja ei pidä hyväksyä ilman korjauksia.

Ville Vähämäki

kansanedustaja (ps.)

Klapit ja villasukat

Tiistai 19.10.2021

Kolumni julkaistu paikallislehdissä viikolla 42/2021

Klapit ja villasukat

Sähkön ja muun energian hinta on jatkanut tasaista nousuaan. Ilmastopolitiikan ratkaisut ovat ajaneet alas kivihiiltä ja ydinvoimaa Euroopassa. Samaan aikaan riippuvuus maakaasusta on kasvanut. Maakaasuvarastoja on ajettu ennakollisesti alas uuden maakaasuputken tieltä. Norjan ylijäämäsähkö virrannee Saksaan ja pohjoismaisen pörssisähkön hinta nousee. Päästöoikeuden hinta on noussut ja sen vaikutukset ovat ennakoimattomat.

Täällä kotimaassa samaan aikaan hallituksen päätökset johtavat turvetuotannon alasajoon. Vapo möi yli 40 kaukolämpöverkkoa ja 130 energiatuotantokohdetta ranskalaiselle sijoitusyhtiölle. Helen nosti kaukolämmön hintaa 29,9 prosenttia, ja se ei edes kattanut kaikkia kustannusten nousuja. Sama lienee edessä myös muualla.

Bensiinin ja dieselin kohonneet hinnat leikkaavat suomalaisten ostovoimaa. Erityisesti pitkien välimatkojen Pohjois-Suomessa kohonneet polttoainekustannukset vaikuttavat erityisen paljon. Kahta euroa lähestyvät hinnat pistävät miettimään lyhyenkin ajomatkan kustannuksia. Raakaöljyn hinnan on ennustettu nousevan jatkossa, ja se tulee luonnollisesti nostamaan polttoaineiden hintoja.

Todellista suolaa haavoihin aiheuttaa komission ehdotus energiatuotteiden sekä sähkön verotuksen uudistamisesta. Tämä uudelleenlaadittu energiaverodirektiivi on toki vielä neuvotteluasteella, mutta sisältää eräitä verotuksen muutoksia, jotka vaikuttavat toteutuessaan huomattavasti tavallisten suomalaistenkin elämään.

Eräs ehdotus olisi verokantojen yhdistäminen. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi dieselin alemman verokannan poistumista. Dieselin veroetu on ollut noin 16,5 senttiä litralta. Tästä ei toki voida päätellä sitä, että dieselin hinta nousisi tuota määrää, mutta varmasti nousupaineita on verotasojen yhdistämisen yhteydessä. Ehdotus sisältää myös ammattidieselin alemman verokannan mahdollistavan säädöksen poistumisen. Kuljetuskustannukset tullevat nousemaan koko Euroopassa.

Tämä energiaverotuksen uudistamista paketti on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja ilmastopoliittista 55-valmiuspakettia, jonka avulla olisi tarkoitus vähentää hiilidioksiidipäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Nähtävästi tämä tavoite aiotaan osaltaan tehdä säätelemällä energiaverotusta ja luovuttamalla kansallista toimivaltaa komissiolle. Tämän ehdotuksen mukaan komissiolle luovutettaisiin valta nostaa vuosittain verotuksen minimitasoja sidottuna kuluttajahintaindeksiin. Verosi nousevat, ja sinun ei tarvitse tehdä mitään!

Kaiken lisäksi verotusta laajennettaisiin siten, että veron piiriin tulevat vety, turve, biomassapohjaiset polttoaineet kuten polttopuu sekä puuhiili. Verotus tulisi koskemaan myös lentoliikennettä sekä vesiliikennettä eräin poikkeuksin.

Korostan vielä että kyse on pelkistä ehdotuksista. Näitä ei kannata ylitulkita. Näyttäisi kuitenkin että kaikki merkit viittaisivat energiaverotuksen kiristymiseen.

Eräs syy kohoaviin energiahintoihin on se, että poliittiset päätökset ovat ylimitoitettuja lyhyellä aikavälillä. Meillä ei ole vielä korvaavaa teknologiaa tarjolla, ainakaan tarpeeksi edullisesti ja riittävillä tuotantomäärillä.

Palatakseni otsikkoon, voi olla että ensi talvena hyvät kuivat klapit ja lämpimät villasukat ovat paras suoja kohoavia energialaskuja vastaan. Ja kyllä Suomen energiapolitiikka kaipaisi todellista täyskäännöstä. On todella erikoista, että olemme tuontienergian varassa, vaikka meillä on turvetta ja haketta yllin kyllin.

EU:n ilmastopaketti kaappaa vallan

Tiistai 13.7.2021

Kolumni julkaistu paikallislehdissä 28/2021

EU:n ilmastopaketti kaappaa vallan

EU:n uusi ilmastopaketti sisältää useita toimenpiteitä jotka ovat toteutuessaan Suomelle epäedullisia. Eräänä osana pakettia on EU:n metsästrategia eli ‘metsävallankaappaus’, joka tullee säätelemään metsiemme käyttöä. Palaan tähän pohjoissuomalaisille tärkeään asiaan myöhemmin, ja käydään läpi ensin paketin sisältöä yleisesti.

Ilmastopaketin pohjana on EU:n päästövähennystavoite olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Välitavoite vuoteen 2030 mennessä on vähentää hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia. Ilmastopaketti tähtää siis osaltaan näihin tavoitteisiin. Valitettava on kuitenkin se, että monilta osin Suomi on tässäkin paketissa maksumiehen osassa, aivan kuten EU:n elpymispaketissa.

Ilmastopaketti ei sinänsä ole uutta valmista lainsäädäntöä, vaan ehdotuksia. Lainsäädännöksi tämä paketti muuttuu asteittain parin seuraavan vuoden aikana. Ongelmalliseksi asian tekee se, että ilmastotavoitteiden kautta otetaan tosiasiallisesti valtaa pois muun muassa kansalliselta metsäpolitiikalta, ja luodaan siten EU:n yhteistä metsäpolitiikkaa.

Vastaavaa asteittain tapahtuvaa vallansiirtoa on ollut havaittavissa kauan talouspolitiikassa, jossa unioni on ottanut itselleen finanssipoliittista valtaa ns. salamitaktiikalla, siivu kerrallaan. EU:n muuttuminen velanotto-oikeuden omaavaksi velkaunioniksi, sekä verotusoikeuden omaavaksi fiskaaliunioniksi tapahtui käytännössä elpymispaketin hyväksymisen yhteydessä. Unioni ei jätä kriisejä hyödyntämättä.

Ilmastopaketti sisältää ehdotuksen päästo-oikeuksien leikkaamisesta sekä päästökaupan ulottamisesta meriliikenteeseen. Tämä toisi ulkomaankaupallemme ja vientiteollisuudemme satojen miljoonien laskun.

Autoilun päästörajoituksia kiristetään, ja käytännössä tämä tarkoittaa autojen verotuksen kiristymistä runsaspäästöisten autojen osalta. Sähköautojen latausverkon laajentaminen ja vaatimukset latauspaikoista lisäävät erilaisia kustannuksia.

Energiaverotuksen minimitasoa esitetään nostettavaksi, tämä vaikuttaa teollisuutemme kustannuksiin. Energiatehovaatimukset tiukkenevat, ja se lisännee erilaisten laitteiden hintatasoa.

Suomalaisten metsänomistajien oikeustajua tulee koettelemaan eniten pakettiin sisältyvä metsästrategia. Tässä strategiassa määritellään se, miten metsiämme voidaan jatkossa käyttää. Esimerkiksi avohakkuu-kielto käytännössä romuttaisi metsäteollisuutemme kilpailukyvyn. Samoin kävisi, jos pehmopaperin valmistukseen tulisi rajoituksia.

Kysymyksessä on myös pitkälti kysymys metsänomistajien omaisuudensuojasta. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa joiden omaisuuden arvo voi muuttua metsästrategian takia. Ymmärrykseni mukaan metsän arvoa voi alentaa myös metsän luokittelu, jolloin metsää ostavat tahot eivät välttämättä halua kyseistä metsää ostaa.

Metsistämme on ainutlaatuisen tarkat seurantatiedot. Uskon, että mistään muualta maailmasta ei löydy kuviotasolle ulottuvaa metsätietoa. Myös vuosikymmenten aikana kehityttyjen metsänhoitomenetelmiemme ansiosta metsiemme kasvu on huipputasoa. Tuntuu erikoiselta, että sellaisista maista, joiden metsät ovat aikanaan raivattu pelloiksi, tullaan vaatimaan sitä, että Suomen metsät täytyy tulkita hiilinieluiksi ja hiilivarastoiksi.

Suomen metsät ovat arvokkaita pelkkinä hiilinieluina. Päästöoikeuden hinnan ollessa 50 euroa per hiilidioksiiditonni, ja metsiemme hiilinielun ollessa 40 miljoonaa tonnia, on hiilensidonnan kokonaisarvo 2 miljardia euroa. Onko Suomi antamassa tämän 2 miljardin euron vuosittaisen hiilensidonnan ilmaiseksi EU:lle?

Aivan lopuksi, jokaista suomalaista kohden Suomessa on 14000 puuta. Tämä on erittäin paljon, kun vertaa siihen, että koko maailmassa on vain 400 puuta jokaista maapallon ihmistä kohden.

Viestimme EU:lle voisi metsästrategian osalta olla Kimi Räikköstä mukaillen; leave us alone, we know what we’re doing eli jättäkää meidät rauhaan, me tiedämme mitä teemme.

544 kertaa kiitos

Perjantai 18.6.2021 klo 8.46 - Ville Vähämäki

Tarkastuslaskennan jälkeen äänimääräkseni näyttäisi kertyvän 544 ja Perussuomalaisten paikkamääräksi varmistui 9. Perussuomalaisen kymmenes valtuustopaikka jäi laskelmien mukaan vain 38-39 äänen päähän. Äänet on laskettu ja pulinat pois!

Linnanmaan puolesta

Keskiviikko 26.5.2021 klo 11.00

Linnanmaan puolustamiseksi on noussut kansanliike Pro Linnanmaa. Mistä tässä oikein on kysymys, ja mikä on saanut jo liki 7000 henkeä allekirjoittamaan adressin keskustakampushankkeesta luopumiseksi?

Kaiken taustalla on yliopiston päätös aloittaa hankesuunnittelu keskustakampuksen rakentamisesta Raksilaan. Tämä vaatisi asemakaavan muuttamista Raksilan alueella. Ajoitus on outo, koska Oamk on juuri muuttanut Linnanmaalle.

Otetaan suora lainaus adressista: Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, Luke, SYKE ja VTT sekä Linnanmaan yli 200 yritystä muodostavat yhdessä yhden Euroopan suurimmista tiede- ja innovaatiokampuksista. Niiden käytössä on alueella 300 000 neliömetriä tiloja, opiskelijoita on 20 000 ja työntekijöitä 12 000.

Pro Linnanmaa -liike vaatii, että Oulu luopuu keskustakampushankkeesta ja Oulun yliopisto kehittää toimintaansa Linnanmaan kampuksella yhteistyössä alueen tutkimus- ja koulutuslaitosten, teknologiakylän yritysten ja opiskelijoiden kanssa. Lisäksi vaaditaan, että Raksilan kahdeksan vuotta valmisteltua asemakaavaa ei tule lykätä keskustakampushankkeen vuoksi.

Pro Linnanmaa -liikkeen argumentit ovat vahvoja. Linnanmaan ‘Piilaakson’ merkitys Oululle on suuri. Linnanmaan resepti yritysten houkuttelemiseen ja pitämiseen Oulussa on saumaton yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteistyö.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä kannattaa Linnanmaan innovaatiokeskittymän pitämistä koossa. Aluetta täytyy päinvastoin kehittää ja mahdollistaa sinne tulevat mahdolliset uudet yritysinvestoinnit. Nämä uudet yritysinvestoinnit toisivat lisää mahdollisuuksia alueen kehittymiselle ja nostaisivat palvelutasoa. Keskustakampuksen muodostuminen johtaisi siihen, että innovaatiokeskittymä hajoaisi ja yritysten halukkuus sijoittua ja investoida Linnanmaalle heikkenisi. Tilakustannusten säästö täytyisi tehdä luopumalla kalleimpia peruskorjauksia vaativista tiloista.

Pro Linnanmaan argumentit (löytyvät sivulta www.adressit.com/pro-linnanmaa)

Yliopistokampuksen sijainti Raksilassa ei lisää yliopiston eikä kaupungin vetovoimaa.
Muuton myötä opiskelijoiden ja työntekijöiden asumiskustannukset kasvavat, mistä aiheutuu yhteiskunnallista eriarvoistumista ja asuntomarkkinoiden polarisaatiota.
Yliopiston hanke viivästyttää ja näivettää sekä Oulun keskustan että Pohjois-Oulun kehitystä.
Raksilan kauppakeskuksen valmiin suunnitelman toteuttamista ei ole perusteltua pysäyttää vuosikausiksi.
Linnanmaalle on tehty mittavia investointeja, kuten kalliita laboratoriotiloja, ja päätetty uudesta uimahallista, minkä lisäksi alueen uudessa kaavarungossa on varauduttu raitiotieyhteyteen.
Ympäristön hiilijalanjälki kasvaa merkittävästi uudisrakentamisen seurauksena jo olevien tilojen hyödyntämiseen verrattuna.
Muuton myötä Linnanmaan yliopistokäyttöön suunnitelluille rakennuksille on vaikea saada uusia käyttäjiä.
Yliopiston tila- ja pysäköintikustannukset kasvavat merkittävästi Raksilassa Linnanmaahan verrattuna.
Yliopiston muuttoprosessi ja monikampustoiminta synnyttävät vaikeita käytännön ongelmia ja haasteita, joita on vaikea edes ennakoida.
Yliopiston perustehtäviin ei lain mukaan kuulu keskustan elävöittäminen.
Linnanmaan kampus mahdollistaa monitieteellisen opiskelun, koska lääketiedettä lukuun ottamatta kaikki opetus on Linnanmaalla.
Linnanmaan kampus on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö.

EU-selonteosta

Keskiviikko 26.5.2021 klo 10.59 - Ville Vähämäki

Kolmantena kevään EU-pakettien kokonaisuutena käsiteltiin valtiovarainvaliokunnassa selonteko Suomen tavoitteista koskien EU-politiikkaa. Ensimmäiseksi käsiteltiin Suomen kestävän kasvun ohjelma (l. kuinka elvytyspaketin rahat jaetaan), toisena osiona oli EU:n omen varojen päätos jolla annettiin unionille verotusoikeus. Vastalauseemme näihin asioihin ovat muissa blogiteksteissä.

Nyt käsittelyssä oli siis Suomen suunta EU:ssa. On kuvaavaa, että ennen tämän asian käsittelyä tehtiin mittavat päätökset EU:n suunnan muutoksesta kohti fiskaaliunionia. Kuten eriävässä todetaan, Suomi on tuuliajolla ja joutuu jatkuvasti muodostamaan kantansa yllätyksellisiin EU:sta tuleviin asioihin.

Ville Vähämäki

ERIÄVÄ MIELIPIDE VNS 7/2020 vp

Perustelut

Yleistä

Valtioneuvoston selonteon tehtävänä on viitoittaa Suomen lähivuosien EU-politiikkaa. Selonteko laaditaan tyypillisesti vaalikauden alussa, ja sitä voidaan luonnehtia eräänlaiseksi hallitusohjelman EU-politiikkaa syventäväksi osioksi. Selonteolla voidaan katsoa olevan poliittista merkitystä, sillä siihen kirjattujen tavoitteiden ja reunaehtojen voidaan olettaa ohjaavan hallitusta toimimaan niiden mukaisesti.

Suomi on tuuliajolla EU:ssa. Suomi joutuu toistuvasti muodostamaan kantansa kiirellisiin ja yllätyksellisiin tukipaketteihin sekä EU:n tiivistämishankkeisiin. Päätöksien merkitystä ei usein hahmoteta täysin päätöksiä tehtäessä. Tämän vuoksi keskeisistä periaatteista ja tavoitteista tulee olla olemassa etukäteen pohdittu ja ylöskirjattu kanta.

Valitettavasti selonteko ei vastaa näihin haasteisiin. Selonteossa on runsaasti keskenään ristiriitaisia tavoitteita tai ehtoja. Lisäksi selonteko sisältää sellaisia tavoitteita, joita vastaan on toimittu aiemmin, tai joita vastaan jopa nykyinen hallitus on toiminut.

Ehkä tärkeimpänä huomiona, selonteko ei sinänsä sisällä keinoja vastustaa, torjua tai kieltäytyä sellaisista toimenpiteistä tai kehityskuluista, joita Suomi ei voi hyväksyä.

Toimivampi talous- ja rahaliitto

Selonteossa mainitut tavoitteet ovat keskenään ristiriitaiset. Samanaikaisesti korostetaan, että talous- ja rahaliitossa vastuu talouspolitiikasta kuuluu jäsenvaltioille itselleen, mutta toisaalta myönnetään, että ylivelkaantuneillakaan mailla velkakuorma ja finanssipoliittiset säännöt eivät saa tulla välttämättömän elvytyksen tielle. Tämä tosiasiallisesti tarkoittaa yhteisvastuullisuuden kasvattamista, sillä määritelmän mukaan ylivelkainen maa ei kohtuuhintaista luottoa saa kuin muiden takaamana.

Hallitus on lisäksi rikkonut yllä mainittua maakohtaisen vastuun periaatetta muun muassa elpymispaketin yhteydessä, mikä alleviivaa selonteon onttoutta. Lisäksi hallitus on “poliittista kokonaisharkintaa” käyttäen hyväksynyt pankkiunionin syventämisen nopeuttamista kriisinratkaisurahaston maksatuksien osalta. Aiemman kirjauksen mukaan hallitus ei kannattanut nopeuttamista, ennen kuin pankkien maakohtaiset tilat on saatu suunnilleen samalle tasolle.

Finanssipoliittisten sääntöjen remontti

Laajalti on hyväksytty, että nykyiset EU:n finanssipoliittiset säännöt ovat vanhentuneita ja osittain jopa pelkkiä kuolleita kirjaimia. Eurokriisin yhteydessä Maastricht-ehtojen jatkoksi luotiin uusia budjettikurisääntöjä, joiden vaikeaselkoisuus, laaja noudattamatta jättäminen ja epätarkoituksenmukaisuus ovat synnyttäneet sääntökehikon uudistustarpeen.

Keskeisinä tavoitteina tulee olla, kuten selonteko sanoo, no bailout-periaatteen kunnioittaminen ja kansallisen budjettivastuun merkitys. Selonteko kuitenkin samanaikaisesti pitää tärkeänä, että EU-mailla tulee kaikissa tilanteissa olla liikkumavaraa elvyttää. Ylivelkaisten maiden osalta tämä tarkoittaa automaattisesti, että joko muut maat maksavat ylivelkaisten maiden menot suoraan, tai takaavat implisiittisesti näiden maiden velat. Tämä maksatus tai takaus voi tapahtua joko niin sanottujen kertaluonteisten, mutta toistuvasti pystytettävien ad hoc-mekanismien kautta, tai vaihtoehtoisesti pysyvien tukijärjestelmien kautta.

Kuten asiantuntijalausunnoissa on todettu, niin sanotut epätavanomaiset rahapoliittiset toimet, eli keskuspankin taseeseen tehdyt arvopaperiostot, synnyttävät euromaiden välille tosiasiallisesti mittavia takausvastuita. Eduskunnalle kerrottiin eurojärjestelmän saatavien olevan riskittömiä rahaliittoa perustettaessa, ja erityisesti EKP:n toteuttaessa taseoperaatioita eurokriisin aikana. Tilannekuvan ja seuraamusten osalta ollaan tälläkin kertaa säästeliäitä.

No bailout, kansallinen budjettivastuu ja elvytysmahdollisuus tulisi varmistaa kaikissa tilanteissa. Ainoa tapa tähän olisi käyttämättä jätettävän velanottokapasiteetin vaatiminen. Ylivelkaisten maiden osalta ainoa keino siihen olisi velkojen leikkaaminen. Toisaalta velkaleikkausten uhka synnyttäisi tilanteen, missä ylivelkaisina pidettyjen maiden velkakirjojen korkotuotossa sijoittajat vaatisivat riskilisää, mikä tarkoittaisi korkojen nousua. Käytännössä euroalue on siis ajautumassa joko velkaleikkausten, markkinahäiriöiden ja korkeampien rahoituskustannusten aikaan, tai syvenevään yhteisvastuuseen ja tulonsiirtoihin.

Käynnissä on EU:n talouspoliittisten sääntöjen uudistamisen lisäksi myös EKP:n rahapoliittisen ajattelun ja sääntöjen uudistaminen. Näillä kahdella osa-alueella tulee olemaan Suomen talouteen sekä Suomen eksplisiittisten ja implisiittisten takausvastuiden ehdollisuuteen, määrään ja laatuun huomattavasti suuremmat vaikutukset kuin kansallisella päätöksenteollamme. Siksi olisi ollut suotavaa, että näitä asioita olisi paalutettu tarkemmin jo tässä selonteossa. Perinteisesti rahapolitiikan katsotaan kuuluvan poliitikkojen mandaatin ulkopuolelle, mutta fiskaalisen dominanssin takia raha- ja budjettipolitiikan välinen raja on hämärtynyt. Tällä voidaan perustella, että EKP:n sääntökehikon uudistamisen arviointi ja kommentointi kuuluu nykyisin mitä enenevässä määrin myös eduskunnalle.

Kertaluonteinen elpymisväline

Hallitus luonnehtii elpymisvälinettä poikkeukselliseksi, väliaikaiseksi, tarkkarajaiseksi ja kertaluonteiseksi, ja selonteossa esittää, että koska paketti on koronan seurausta, se ei erityisemmin lisäisi moraalikatoa. Ei EU:n perussopimuksen sääntöjen hengen kiertämisessä ole mitään poikkeuksellista, kuten ei siinäkään, että EU-maat yhdessä ottavat suoraan omalle tai välillisesti yhteisen kriisivälineen vastuulle muiden maiden velkoja tai suoraan menoja maksettavaksi. Lisäksi jokainen kriisi on erilainen, jolloin jokaista tukijärjestelyä voidaan aina luonnehtia poikkeukselliseksi.

Elpymisväline ei myöskään ole erityisen väliaikainen, sillä se on takaisinmaksujen osalta voimassa vuoteen 2058 asti, 37 vuoden ajan. On mahdollista, että kyseistä pakettia rullataan pidempään juoksuaikaan, että takaisinmaksulta vältyttäisiin. On todennäköistä, että kun pää on saatu auki alijäämäiselle budjetille, yhteiselle velalle ja tulonsiirtomekanismille, seuraavassa kriisissä käytetään samantapaista mekanismia.

Väline ei ole kovin tarkkarajainen. Se, että väistyvän takaajan tilanteessakin on vastuille olemassa teoreettinen maakohtainen maksimi, on laiha lohtu, jos se raja on hyvin korkealla. Samoin on syytä huomioida, että lopulta paketti rahoitetaan jäsenmaiden velanotolla, jolloin valmiiksi ylivelkaisten maiden velka-aste tulee paketin myötä nousemaan vaikeasti ennakoitavalla tavalla, ja siten aiheuttaen riskejä myös nettosaajamaille, jotka viime kädessä ovat tulevien pakettien maksajia.

Väline on kertaluonteinen vain ahtaan tulkinnan mukaan. Käytännössä ylivelkaisten euromaiden tarve jatkuville tulonsiirroille ja velkahelpotuksille yhteisvastuun ja EKP:n rahapolitiikan myötä takaa, että paketteja tehdään jatkossakin. Paras, tai oikeastaan ainoa keino, estää uusien pakettien tekeminen, olisi kieltäytyä joskus, edes kerran, ehdotetusta paketista. Tästä taas seuraa johtopäätös, että perussuomalaisten näkökulmasta oman tahdon ja neuvotteluvoiman puuttuessa EU-asiat etenkin valtiovarainvaliokunnan alaisissa aiheissa ovat viime kädessä ulkopoliittinen kysymys.

On huomionarvoista, että elpymisväline ei Suomelle korkeasta nettomaksusta huolimatta juurikaan elvytä Suomen taloutta tai vienti. Pakettia onkin perusteltu eksistentiaalisilla uhkakuvilla, eli Suomen EU-jäsenyyden tai maineen vaaraantumisella, muiden maiden romahtamisen uhalla ja vastaavien riskillä. Suurilla ja lyhyen ajan sisällä toteutettavilla tulonsiirroilla on kilpailua vääristäviä vaikutuksia, jolloin paketti voi olla jopa Suomelle haitallinen, nettomaksun lisäksi. Selonteko ei käsittele tätä ongelmaa lainkaan.

Myös hallituksen väite vähäisestä moraalikadosta on outo. Elpymispaketilla nimenomaisesti pelastetaan ylivelkaisten maiden rahoitus lainatakauksilla ja rahalahjoituksilla. Koronan sijaan näitä ylivelkaisia maita olisi voinut kohdata mikä tahansa muu epäsymmetrinen shokki ja tilanne olisi ollut sama.

Reilu verotus ja omat varat

Selonteko suhtautuu EU:n uusien omien varojen kehittämiseen tehtävänä, johon Suomen on osallistuttava, ja näkee ne keinona muun muassa torjua aggressiivista verosuunnittelua sekä hillitä ilmastonmuutosta. Asiantuntijalausuntojen perusteella on selvää, että uusien omien varojen suunnittelu tulee olemaan hankalaa, ja on merkittävä riski, että saavutetut lopputulokset eivät ole Suomelle tyydyttäviä. Samanaikaisesti paine hyväksyä epätyydyttäväkin vero voi olla EU-politiikassa kova, ja sisäpoliittisesti samoin, jos uuden veron vaihtoehtona on EU-jäsenmaksun reipas korotus.

Vaikka yksimielisyysvaatimuksesta luopuminen saattaisi helpottaa päätöksentekoa ja vähentää tarvetta kalliisiin lehmänkauppoihin, ei Suomen pienenä maana tule vapaaehtoisesti luopua veto-oikeudestaan ja sen tuomasta poliittisesta vallastaan. Suomen pitää vain opetella käyttämään valtaansa.

Tosiasialliset vaikutusmahdollisuutemme ja liittolaisuudet

Saksan ja Ranskan liittouduttua emme ole enää edes nuukan nelikon kanssa turvassa uusilta integraatiota syventäviltä toimilta. Elpymispakettia suunniteltaessa Ranskan ja Saksan alkuperäinen ehdotus, jossa yhdistettiin lainoja ja lahjoituksia voitti, ja nuukan nelikon valmistelema lyhytaikaisiin lainoihin perustuva malli hävisi.

Tosiasiat pitäisi hyväksyä, ja myöntää, että Suomella ei ole enää päätäntävaltaa tai vaikutusmahdollisuuksia nykytilanteessa, ja pitäisi päättää milloin ja miten se päätäntävalta otetaan takaisin.

Suomen pitäisi päättää oma linjansa, ja hylätä nykyinen suurten maiden suunnitelmiin mukautuminen. Suomen tulisi tunnistaa EU:n sisällä ne maat, joiden kanssa voimme liittoutua. Tähän asiaan kiinnitti useampi asiantuntijalausunto huomiota, muistuttaen samalla, että uudet elpymispaketit tai sellaisen pysyvä versio voi päätyä neuvottelupöydälle hyvinkin pian. Kahden kolmasosan enemmistön hyväksynnän vaatimisesta voidaan päätellä, että kantojen muodostus, ja keskustelu yli puoluerajojen ja myös opposition kanssa, pitäisi aloittaa heti, kuten myös liittolaisuuksien muodostaminen muiden EU-maiden kanssa.

Vihreä siirtymä

On merkkejä siitä, että ilmastonmuutoksen torjumiseen aiempaa enemmän keskittyvä EU voisi alkaa suhtautua Suomen metsiin yhteisenä omaisuutena ja hiilinieluna. Suomen ei pidä luovuttaa päätäntävaltaa kansallisesta omaisuudestamme ulkopuolisille tahoille. Selonteossa tätä aihetta sivutaan varovaisin sanakääntein, mutta tämän tulisi olla selkeä kynnyskysymys.

Perussuomalaisten konkreettiset ehdotukset

1) Hallituksen on muodostettava välittömästi Suomen konkreettinen kanta EKP:n rahapoliittisten sääntöjen ja EU:n talouspoliittisten sääntöjen uudistustyöhön.

2) Näiden päätöksien kauskantoisuuden ja merkityksellisyyden vuoksi hallituksen on Suomen kantaa muodostettaessa konsultoitava myös oppositiota ja varauduttava siihen, että kantojen hyväksyttäminen saattaa edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä.

3) Suomen EU-vastuiden määrää ei tule enää kasvattaa, vaan niitä on määrätietoisesti pienennettävä.

4) EU-tason tulonsiirtoja ei tule enää kasvattaa, vaan niitä on määrätietoisesti pienennettävä.

5) Hallituksen on valmisteltava toimenpideohjelma EMU:n hajoamisen ja Suomen siitä eroamisen varalle. Ohjelman olemassaolo ei ole poliittinen päätös sen toteuttamisesta, vaan järkevää ennakkovarautumista.

6) Suomen on edistettävä EU-jäsenmaiden valtionvelkojen velkasaneerausjärjestelmän luomista.

7) Entisissä ja nykyisissä tukijärjestelmissä, olivat ne sitten raha-avustuksia, korkotukea, lainoja tai takauksia, on aina korostettava ja vaadittava ehdollisuutta ja tuen saajamailta sellaisia toimenpiteitä ja uudistuksia, joilla tukitoimista mahdollisesti aiheutuvat tappiot ja myöhempi tukien tarve voidaan minimoida.

8) Erityisesti tämä ehdollisuus tarkoittaa, että jokaisen EMU-maan tulee vähentää riippuvuuttaan velanotosta ja lisäksi varjella velanottokykyään muun muassa siten, että velkaantumisasteita madalletaan määrätietoisesti kestävälle tasolle.

9) EU:n budjettivarojen käyttämistä jäsenmaissa EMU:sta aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseen ei tule hyväksyä. Vain kansallisen tason budjettisopeuttamista on pidettävä hyväksyttävänä, sillä muuten EU luisuisi tulonsiirtounioniksi.

10) Valtionvelkakirjojen maakohtaisia pääomavaatimuksia on kasvatettava pienin askelin siten, että maakohtaiset riskitekijät alkaisivat näkyä lainahinnoittelussa.

11) On otettava käyttöön sääntelymekanismi, joka asteittain kasvattaa valtionlainojen riskikeskittymien pääomavaatimuksia, jotta pankkien kotivaltioittensa velkakirjojen ylipainossa olevia omistuksia saataisiin hajautettua.

12) Hallituksen on laadittava riskianalyysi EKP:n ja eurojärjestelmään kuuluvien keskuspankkien omistusten ja toimien vaikutuksista Suomelle.

13) Suomen ei tule edistää yhteisen talletussuojan luomista, eikä Suomen tule sellaiseen liittyä.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitämme,

että suuri valiokunta ottaa edellä olevan huomioon

Ville Vähämäki, Sami Savio, Jari Koskela, Lulu Ranne, Jussi Wihonen, Vilhelm Junnila, Toimi Kankaanniemi, Jani Mäkelä.

Avainsanat: EU, selonteko, vastalause

Vastalause lisäbudjettiin

Tiistai 25.5.2021

Tapahtuma- sekä ravintola-alaa koskeva hallituksen lisätalousarvio käsiteltiin valtiovarainvaliokunnassa. Jätimme asiaan vastalauseen ja kritisoimme erityisesti sitä, että tapahtuma-alalle luotu tapahtumatakuu toteutetaan liian myöhään ja huonosti suunnattuna.

Vastalauseeseen liittyvästä hallituksen epäluottamuslauseesta sekä muista lausumista päästään äänestämään perjantaina 28.5.

Ville Vähämäki

Yleisperustelut

Koronapandemia saattaa olla rokotteiden kautta väistymässä, mutta rajoituksia joudutaan jatkamaan vielä, mikä pitkittää epidemian talousvaikutuksia ja vaikeuttaa elinkeinoelämän tilaa. Tämän johdosta hallitus on oikein ja perustellusti tukenut yrityselämää usein eri keinoin tilapäiseksi katsottujen vaikeuksien johdosta.

Aiemmat yritystukimuodot ovat jättäneet joitakin toimialoja ja yrittäjiä hyvin rajallisen tuen piiriin, ja käsittelyssä olevalla lisätalousarvioesityksellä hallitus pyrkii huolehtimaan myös näiden aiemmin katveeseen jääneiden yrittäjien tukemisesta.

Veikkauksen pelituottojen supistumisen myötä kulttuuri- ja liikunta-alan rahoitus on vastaavasti supistunut, ja vaikka muutosta pitäisikin pysyvänä ja jonain, johon alan on vain sopeuduttava, alalle suunnatut lisämäärärahat ovat perusteltuja ainakin sopeutumisajan mahdollistamiseksi.

Perussuomalaiset pitävät tärkeänä varmistaa elinkeinoelämän riittävät ja oikein kohdistetut tuet. Samanaikaisesti olemme huolissamme menokurin pettämisestä, mikä näkyy määrärahojen kasvun lisäksi muun muassa menokehysten ylittämisenä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:

Vastalauseen lausumaehdotus 1

Eduskunta edellyttää, että hallitus palaa mahdollisimman nopeasti noudattamaan menokehyksiä, eikä enää tee kehysylityksiä lisäbudjeteissaan.

Vastalauseen lausumaehdotus 2

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa tarkoituksenmukaisen rahoituksen kohdentamalla tukia pandemiasta vaikeimmin kärsineille toimialoille ja etenkin pienille yrityksille. Samalla hallituksen on turvattava yritysten työntekijöiden sekä yrittäjien toimeentulo myös toimintojen väliaikaisen pysähtymisen aikana.

Vastalauseen lausumaehdotus 3

Eduskunta edellyttää, että hallitus pikaisesti valmistelee vakiomuotoisen, eurooppalaisen vastineen kanssa yhteensovitetun todistuksen käyttöönottoa. Todistus kertoisi kantajansa rokotussuojasta, negatiivisesta testituloksesta tai sairastetusta koronavirustaudista.

Vastalauseen epäluottamuslause-ehdotus

Hallitus on viivytellyt toteuttaessaan tapahtumatakuuta ja toteuttanut sen liian suppeana sekä huonosti kohdennettuna. Tämän vuoksi hallitus ei nauti tapahtuma-alan eikä eduskunnan luottamusta.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Työllisyys ja yrittäjyys

31. Ravitsemisyrittäjien tukeminen (arviomääräraha)

Ravitsemisyrittäjien kannalta parasta tukea olisivat liiketoiminnan rajoitusten purkaminen mahdollisimman nopeasti heti, kun epidemiologinen tilanne sen sallii. Tällöin on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja, alueellisesti painotetuista keinoista paikallisiin, yrityskohtaisten varokeinojen mahdollistamiin helpotuksiin.

Eriävässä mielipiteessään TaVL 15/2021 vp - HE 73 2021 vp perussuomalaiset yhdessä kokoomuksen kanssa listasivat erinäisiä toimia, joiden avulla ravitsemisyrittäjien ahdinkoa olisi mahdollista helpottaa.

Nykyisin turvaväliksi on määritelty kaksi metriä. Epidemiologisesti riittävä vaikutus olisi kuitenkin saatavissa lyhyemmälläkin turvavälillä. Useissa ravintolatiloissa kahden metrin etäisyyden järjestäminen voi olla ylivoimaista järjestää.

Monilla ravintoloitsijoilla on ideoita tartuntariskien minimoimiseksi esimerkiksi asiakkaiden kulkureittien, tilojen ja sisustuksen suunnittelulla. Ilmanpuhdistuslaitteistojen, ilmastoinnin, desinfioinnin ja muiden tekijöiden tulisi vaikuttaa rajoituksien ankaruuteen yrityskohtaisesti. Nyt yrityksiä ei palkita oma-aloitteisista toimista, vaan kaikkia yrityksiä kohdellaan samalla tavalla, riippumatta niiden panostuksista.

Tieteellinen näyttö tartuntariskeistä ulkotiloissa on vähäistä. Tämän takia rajoitukset tulisi poistaa tai ainakin keventää niitä merkittävästi esimerkiksi terassityyppisiltä anniskelubaareilta ja ruokaravintoloilta. Etenkin kesän myötä tämä voisi mahdollistaa lähestulkoon normaalin liiketoiminnan. Jos ulkotiloissa palvelevien yritysten suosio kasvaisi sisätilapainotteisten yritysten kustannuksella, tällä rajoitusten keventämisellä voisi paradoksaalisesti olla epidemiologista tilannetta helpottava vaikutus.

Ruokaravintoloiden aikainen sulkemisaika käytännössä varmistaa, että illallisille ei mennä. Koska ruokaravintoloissa istutaan pöydässä paikallaan syömässä, eikä nautita anniskelun päätyttyä alkoholia tai lauleta karaokea, riskit ovat niin vähäiset, että rajoitusaikaa tulisi pidentää selvästi. StVM 9/2021 vp totesi, että ruokaravintoloiden sulkeminen asetuksella ennen iltayhdeksää tulisi olla erityisen korkean kynnyksen takana. Anniskeluravintoloiden anniskeluaikaraja on myös liian tiukka.

Lähikontaktirajoitukset eivät huomioi esimerkiksi mahdollista suojamaskin käyttöä, saatua koronarokotusta, sairastettua tautia tai negatiivista testitulosta. Jo vuosi sitten keskusteltiin "koronapasseista" ja koronavapaista alueista, joissa kuluttajat ja yritykset voisivat toimia hieman vapaammin. Tämäntapaisia järjestelyitä on jo kokeiltu ulkomailla. Mikäli koronasta tulee jatkuva matalan intensiteetin riesa, tämäntapaiset toimet ovat käytännössä ainoa vaihtoehto useiden toimialojen avaamiseksi. Vakiomuotoinen, eurooppalaisen vastineen kanssa yhteensovitettu todistus kertoisi kantajansa rokotussuojasta, negatiivisesta testituloksesta tai sairastetutusta koronavirustaudista.

Vuonna 2020 maksetut tuet kattoivat liikevaihdon menetyksestä ravitsemistoiminnassa noin 11 prosenttia ja majoitustoiminnassa noin 5 prosenttia. Korvauksien kokoa ja kokemuksia muista maista tulisi verrata ja arvioida, ovatko nykyiset korvauskäytänteet riittävät turvaamaan yrittäjien, alihankintaketjujen ja rahoittajien edut. Koronatoimien pitkittyessä myös yritysten taloudellinen tilanne heikkenee, jolloin korvauksien tulisi itse asiassa nousta ajan myötä neutraaleina pysyäkseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:

Vastalauseen lausumaehdotus 4

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, onko kahden metrin turvavälivaatimus epidemiologisesti perusteltu ravitsemusliikkeissä ja olisiko tätä vaatimusta mahdollista höllentää, erityisesti tapauskohtaiset toimenpiteet ja olosuhteet huomioiden.

Vastalauseen lausumaehdotus 5

Eduskunta edellyttää, että hallitus mahdollistaa ravitsemusalalla yrityskohtaiset joustomahdollisuudet rajoituksien osalta esimerkiksi rokotteiden, maskien käytön ja rakenteellisten ratkaisujen osalta.

Vastalauseen lausumaehdotus 6

Eduskunta edellyttää, että hallitus korjaa ruokaravintoloille asetettuja kellonaikapohjaisia rajoituksia maltillisemmiksi siten, että ruokaravintoloita saisi pitää auki kello 23.00 asti ja anniskeluravintoloissa anniskelua saisi jatkaa kello 20.00 asti.

Vastalauseen lausumaehdotus 7

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, ovatko Suomessa ravitsemistoiminnalle maksetut korvaukset kansainvälisessä vertailussa kohtuulliset ja riittävät turvaamaan yrittäjien, alihankintaketjujen ja rahoittajien taloudelliset asemat kriisin ylitse.

40. Yritysten erityisrahoitus

44. Tapahtumatakuu (arviomääräraha)

Tapahtumatakuu on eräänlainen vakuutus, joka kattaisi kattaisi 85% tapahtuman järjestämisestä aiheutuneista kuluista, mikäli tapahtuma joudutaan viranomaispäätöksen takia perumaan. Pyrkimyksenä on, että tapahtumien järjestämistä ei jätettäisi tekemättä rajoituksien riskin takia, vaan riskistä huolimatta.

Tukimuotona tämänkaltaiset ennakoivat tuet ovat suositeltavia. Voidaan nimittäin olettaa, että niiden taloudellista aktiviteettia lisäävä vaikutus on tukieuroa kohti suurempi kuin tuissa, joista lakiesitys ja hakemusprosessi on käsitelty vasta kauan tapahtumien jälkeen. Kun yrittäjä tietää jo etukäteen kuuluvansa tuen piiriin, se helpottaa ennakointia.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:

Vastalauseen lausumaehdotus 8

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, olisiko tapahtumatakuuseen sisältyvän etukäteisvakuutuksen tapaisia tukitoimia mahdollista ottaa käyttöön tapahtuma-alan ohella laajemmin.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että ehdotus valtion toiseksi lisätalousarvioksi vuodelle 2021 hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisesti todetuin muutoksin ja

että edellä ehdotetut 8 lausumaa hyväksytään ja

että yleisperustelujen kohdalla ehdotettu epäluottamuslause hyväksytään.

Helsingissä 25.5.2021

Vastalause elvytyspaketista

Torstai 6.5.2021 klo 12.49 - Ville Vähämäki

Vastalauseemme elvytyspakettia koskien jätettiin 5.5.2021 Valtiovarainvaliokunnan kokouksessa. Asiasta äänestettiin ja pohjamietintö voitti äänin 12-5.

Keskustelun kuluessa mietintöön sisällytettiin eräitä tiukennuksia koskien EU:n uusia omia varoja, ja niiltä osin kiitämme hallituspuolueiden jäseniä.

Lähtökohtaisesti emme voi kuitenkaan hyväksyä omien varojen järjestelmään sisältyvää elvytyspakettia. Löysimme kritisoitavaa myös EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä uusista omista varoista. Vastalauseen pääosio liittyy kuitenkin elvytyspaketin kritisointiin.

Ville Vähämäki

VASTALAUSE HE 260/2020 vp

Perustelut

Yleistä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen, joka sisältää EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) sekä EU:n elvytyspaketin. Omien varojen päätös sisältää unionin talousarvion rahoittamisen perusteet vuosille 2021-2027. Vuoden 2018 hinnoin kokonaisrahoitus on yhteensä 1087 miljardia euroa. Hintakorjausmekanismissa sovelletaan 2 prosentin deflaatiokerrointa, mikä kasvattaa elpymispaketin arvoa todennäköistä inflaatiokehitystä nopeammin.

Omien varojen päätökseen sisältyy myös 750 miljardin lainanottovaltuus elpymisvälineen rahoittamiseksi, mikä lisää Suomen jäsenmaksuja noin 210 miljoonalla eurolla vuoteen 2058 asti.

Pakettia kutsutaan monissa eri yhteyksissä poikkeukselliseksi, kertaluonteiseksi ja tarkkarajaiseksi. Perussuomalaisten mielestä se ei ole mitään näistä. Paketin kerrotaan myös elvyttävän koko EU:n taloutta ja siten olevan hyvä myös Suomen taloudelle. Mielestämme paketti ei elvytä Suomen taloutta, vaan pikemminkin se on taloudellemme haitallinen. Paketti johtaa tulonsiirto- ja velkaunioniin, ja pahimmillaan luo jäsenmaille insentiivin velkaantua lisää.

Suomen EU-jäsenmaksut kasvavat koska hallitus epäonnistui neuvotteluissa

Suomen osuus EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä on noin 16,7 miljardia euroa. Vuosittaiset EU-jäsenmaksut ovat keskimäärin 2,6 miljardia euroa tulevalla rahoituskehyskaudella.

Aiemmasta rahoituskaudesta kasvua tulee noin 700 miljoonaa euroa. Kasvava jäsenmaksu johtuu pääosin Iso-Britannian EU-erosta. Eron aiheuttama jäsenmaksutulon menetys olisi pitänyt kompensoida unionin menoja leikkaamalla. Suomen pitkäaikainen tavoite on ollut pienentää reaalista nettomaksuosuutta, ja näin ollen hallitus ei onnistunut neuvotteluissa. Perussuomalaisten mielestä tästä tavoitteesta olisi pitänyt pitää kiinni.

Odotettavissa on, että omien varojen järjestelmään tehtävät muutokset tulevat jatkossa joko nostamaan Suomen jäsenmaksuosuutta tai vastaavasti heikentämään Suomen verotuottoja.

Suomi maksaa edelleen rikkaiden maiden jäsenmaksuja

Suomen osuus maksukorjauksista jää aiempia vuosia pienemmäksi, mutta on siitä huolimatta edelleen 130 miljoonaa euroa vuodessa. Nämä maksut menevät Alankomaiden, Itävallan, Ruotsin, Saksan ja Tanskan hyväksi. Suomi on maksanut ja neuvottelutuloksen mukaan edelleen maksaa järjestelmämuutoksesta huolimatta kohtuuttoman summan maksukorjausjärjestelmän mukaisia osuuksia kyseisille jäsenmaille. Hallituksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin maksukorjausjärjestelmästä luopumiseksi niin, että kunkin jäsenmaan maksuosuus määrätään todellisiin taloustietoihin perustuen.

Unionin rahoituspohjan tiivistäminen lisäisi oikeudenmukaisuutta

EU:n budjettia rahoittavat perinteiset omien varojen lähteet ovat bruttokansantuloon ja arvonlisäveroon perustuvat varat. Kuten mietintö toteaa, ALV-pohjainen omavara suosii niitä maita, joissa arvonlisäveron kiertäminen on yleistä. Sama koskee myös BKTL-pohjaisia varoja. BKTL- ja ALV-tilastot tyypillisesti näyttävät todellisia arvoja pienempiä lukemia vähemmän kehittyneissä, matalamman kansantuotteen maissa. Omiin varoihin sisältyy siten tahattomasti sisäänrakennettuna maiden välinen tulonsiirtomekanismi. Tämä on järjestelmäominaisuus, joka johtuu yksinkertaistettuna siitä että jäsenmaat ovat liian erilaisia.

On keskeistä ymmärtää se, että suunniteltaessa mahdollisia uusia omia varoja ymmärretään maiden erilaisuus. Uusiin omiin varoihin sisältyy huomattavia riskejä. Kenties parempi rahoitustapa EU:lle saattaisi olla se, että perinteisten omien varojen osalta parannetaan laskentatapoja ja tiivistetään veropohjia. Näin ollen EU:ssa jokainen jäsenmaa on velvoitettava varmistamaan ALV-kertymä ja bruttokansantulo todellisuutta vastaaviksi.

Muovivara on ainakin aluksi Suomelle edullinen

Muovivara ei ole Suomelle erityisen vahingollinen, sillä laskentatapa suosii muovia kierrättäviä maita. Muovivaraan on määrätty helpotuksia köyhemmille EU-maille. Perussuomalaiset vastustaa perustelemattomia maksuhelpotuksia. Muovivaran tarkoitus on kerätä EU:lle uusia omia varoja ja synnyttää positiivisia ympäristövaikutuksia, eikä toimia jälleen uutena maiden välisenä tulonsiirtomekanismina. Sinänsä uusi muovi-vara laskee Suomen vuosittaisia jäsenmaksuja noin 30 miljoonaa euroa.

Uudet omat varat uhkaavat pienentää Suomen verotuottoja

EU-komissio on esittänyt perustiedot vain muoviverosta eikä senkään osalta ole riittäviä arvioita vaikutuksista Suomen kilpailukykyyn, työllisyyteen eikä verotuottoon. Muiden uusien varojen, hiilitullimekanismin, digitaaliveron, uudistetun ehdotuksen mukaisen päästökaupan huutokauppatulon, rahoitustransaktioveron ja yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan osalta kaikki alustavankin kannanmuodostuksen edellyttämät tiedot ja vaikutusarviot puuttuvat kokonaan. Vaikka uusien omien varojen jo nyt tiedossa olevat ongelmat saataisiinkin ratkaistua, on epäselvää, suostuisivatko kaikki jäsenmaat niiden käyttöönottoon. Elpymisvälineen rahoittamiseksi jäsenmaat joutuvat valitsemaan selvästi korkeampien jäsenmaksujen ja huonosti suunniteltujen uusien omien varojen väliltä.

Kesäkuussa 2021 mennessä annettavat uudet ehdotukset ovat hiilitulli, digitaalivero sekä päästökaupan laajentaminen. Digitaaliveron säätäminen pelkästään EU-alueelle sisältää riskejä ja jättää luonnollisesti suuret digijätit veron ulkopuolelle. Ratkaisuja tulisikin hakea OECD:n pilari 1 ja 2 -valmistelusta.

Kesäkuuhun 2024 mennessä komission tulisi antaa ehdotukset rahoitustransaktioverosta sekä uudesta yhdistetystä yhteisöveropohjasta. Kummatkin ehdotukset ovat ongelmallisia eri syistä. Rahoitustransaktiovero EU-laajuisena siirtäisi kaupankäynnin EU:n ulkopuolelle ja lisäisi kustannuksia. Luonnollisesti Suomi menettäisi kyseiset potentiaaliset fiskaaliset tulot. Yhdistetty yhteisöveropohja puolestaan kasvattaisi suomalaisten konsernien verorasitusta ja jakokriteerit pienentäisivät Suomen verotuottoja. Perussuomalaiset vastustavat kumpaakin ehdotusta.

Suomi toimii aktiivisesti sekä kansainväliseen että EU:n tasolla tapahtuvaan verotuksen kehittämistyössä, jonka tarkoituksena on rajoittaa aggressiivisesta verosuunnittelusta sekä valtioiden välisestä verokilpailusta johtuvaa yhteisveron rapautumista. Samalla tulee tehostaa veropetosten ja veronkierron torjuntaa.

Uudet omat varat tuovat EU:lle verotusoikeuden. Tämä hivuttaa EU:ta paisuvien menojen ja uusien verojen myötä kohti syvempää taloudellista liittovaltiota. EU:lle ei tule antaa uusia verotusoikeuksia. Yksimielisyysvaatimus on säilytettävä EU:n veropolitiikassa ja omista varoista päätettäessä. Luonnollisesti EU:lle myönnettävä verotusoikeus heikentäisi Suomen verotuottoja joko välillisesti tai välittömästi. Vaihtoehtoisesti Suomen jäsenmaksuosuus tulee nousemaan.

Kun huomataan vaikutusarvioiden puute ja sekä uusiin omiin varoihin sisältyvät huomattavat riskit, niin muut vaihtoehdot EU:n rahoittamiseksi olisivat parempia. Perinteisten omien varojen osalta tulisi kehittää laskentatapoja ja tiivistää ALV -veropohjia.

Elpymisväline

Elpymisväline on koronan varjolla laadittu mekanismi, joka vastaa tavoitteiltaan ja osin muodoltaankin vuonna 2010 toteutettua Kreikan tukilainoitusta, vuonna 2011 toteutettua Euroopan rahoitusvakausvälinettä ja vuonna 2012 toteutettua Euroopan vakausmekanismia. Näissä Suomen vastuut ovat 10-15 mrd euroa. Elpymisväline ei siten ole ainutkertainen. Se jatkaa menettelyä, joka hieman muunnettuna on helppo toteuttaa uudelleen. Sitä ei voi myöskään pitää väliaikaisena, koska sen toiminta-aika jatkuu aina vuoteen 2058 asti.

Ylivelkaantuneiden jäsenmaiden ja yhteisvaluutan pelastamiseen tähtää myös Euroopan keskuspankin velkakirjojen osto-ohjelma (yli 3000 mrd euroa), jossa Suomella on myös mittavat vastuut. Osto-ohjelma on pitänyt vuodesta 2015 alkaen keinotekoisesti korkoja matalalla ja rahamarkkinoita keveinä, mikä on mahdollistanut mm. Italian rajun velkaantumisen jatkumisen. Ylivelkaantumista ei ratkaista velkaa lisäämällä, vaan perusteellisilla rakenteellisilla uudistuksilla. Elvytysväline palkitsee heikosti taloutensa hoitaneita jäsenmaita ja asettaa hyvin hoitaneet maksajiksi. Näin kriisiä lykätään eteenpäin ja se tulee vastaan aiempaa pahempana.

Elpymisväline merkitsee EU:n muuttumista yhä vahvemmin tulonsiirto-, yhteisvelka- ja verounioniksi ilman, että jäsenmaiden kansalaisten mielipidettä kysytään. Tämä on vakava loukkaus EU:n korostamaa demokratiaa ja avoimuutta vastaan.

Hallituksen ja asiantuntijoiden esittämät perustelut paketin välttämättömyydestä ovat epätarkkoja ja kyseenalaistettavissa. Vaikutusarvioita ei juuri ole. Elpymispaketin kasvua lisäävä vaikutus on VM:n muistiossa arvioitu erittäin pieneksi. Arvioiden puuttumisen perusteluksi on kerrottu, että niiden laatiminen on vaikeaa, ja maakohtaiset suunnitelmatkaan eivät ole valmiina. Eikö tämä nimenomaisesti ole perustelu toteuttaa elvytys kansallisella tasolla? Kansallisen tason elvyttäminen olisi Suomelle aidosti tarkkarajaista ja todellisuudessa kohentaisi talouttamme.

Kun paketin maakohtaiset maksut ja saannot netotetaan, on ilmeistä että elpymispaketti on tulonsiirtopaketti Välimeren kriisimaille ja Itä-Euroopan EU-skeptisille maille. Kyseessä ei siis todellisuudessa ole koronapaketti, eikä elvytyspaketti, vaan poliittista vakautta ostava paketti. Paketti voidaan myös tulkita nettomaksajamaiden myöntymiseksi nettosaajamaiden kiristykseen. Jos paketti ei toteudu, monen maan jatkaminen eurojäsenenä ja olemassaolevien velkojen kunnioittaminen saattaisivat vaarantua. Tämä tulkinta tarkoittaisi paketin lisäävän moraalikatoa, tarjoamalla palkinnon huonosta taloudenpidosta ja jopa suoranaisesta kiristyksestä, mihin ei missään nimessä tule suostua.

Elpymisvälineen nettomaksajana Suomi

Suomi on välineessä nettomaksaja. Suurimmat saajamaat eivät ole Suomelle tärkeitä kauppakumppaneita. Kilpailijamaiden rahoittaminen veronmaksajiemme kustannuksella johtaa maamme kilpailukyvyn heikkenemiseen. Hylkäämällä elpymisvälineen voimme käyttää muille aiottuja varoja oman maamme kilpailukyvyn parantamiseen, velkaantuva taloutemme vahvistuu, työllisyys paranee ja hyvinvointi elpyy.

Vastikkeettoman rahan jakaminen on väärin, sillä se kasvattaa moraalikatoa. Ongelmiin ajautuneiden maiden tulisi ensisijaisesti hyödyntää olemassaolevia tukimekanismeja Euroopan keskuspankin rahapoliittisista ohjelmista alkaen ja Euroopan vakausmekanismin tarjoamiin luottoihin päätyen. Syy sille, miksi EVM:n tukiohjelmat eivät kelvanneet, on niiden lainamuotoisuus ja näihin lainoihin liitetty ehdollisuus. Suomi ei voi hyväksyä tilannetta, missä muut maat vaativat avustuksia, mutta eivät ole valmiita ottamaaan niitä vastaan lainoina, vaan haluavat ne vastikkeettomina lahjoituksina. Mikäli Suomi olisi ylivelkaantunut ja kohtaisi epäsymmetrisen shokin, voisimmeko me sanella, että meille ei kelpaa ehdollinen laina, vaan haluamme muilta lahjarahaa sekä lainatakauksen ilman muita ehtoja?

Asiantuntijalausunnoissa on tuotu esiin, että paketti ei madalla nettosaajamaiden velkaantuneisuutta ratkaisevasti. Paketin varsinainen merkitys onkin, kuten lausunnoissa tuotiin esiin, taloudellisen sijaan poliittinen. Paketin toteuttaminen olisi markkinoille viesti siitä, että tarvittaessa EU-jäsenmaat ovat valmiita ottamaan toistensa velkoja yhteisvastuun piiriin. Tämän tulkinnan mukaan paketin varsinainen arvo olisi siis sitoutumisessa perussopimusten kiertämiseen. Perussuomalaisten mielestä tällainen ei olisi Suomen etujen mukaista.

Komissio on jatkanut vakaus- ja kasvusopimuksen poikkeuslausekkeen voimassaoloa vuoteen 2023 asti. Suomen on palattava vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöihin mahdollisimman pian eikä poikkeuslausekkeella tule jatkaa holtittomasti talouttaan hoitavien jäsenmaiden politiikkaa.

Suomea pelotellaan paketin hylkäämisen riskeillä

Mietintö kertoo, että paketista Suomelle aiheutuvaa uutta 210 miljoonan euron vuotuista lisämaksua aina vuoteen 2058 voidaan peilata EU-jäsenyydestä koituviin hyötyihin. Vertailu on perusteeton. Molemmat pitää arvioida erillisinä kokonaisuuksina, ja vain, jos löytyy selkeä syy vertailla näitä kahta, voidaan niin toimia. Esimerkinomaisesti, jos Suomea olisi uhattu EU:sta erottamisella, tai EU olisi romahtamassa, mikäli Suomi ei hyväksyisi elpymispakettia, niin silloin näiden kahden asian vertailu olisi perusteltua.

Mikäli Suomi osaltaan hylkäisi nyt ehdotetun paketin, muiden jäsenmaiden hallitukset varmasti ilmaisisivat pettymyksensä monin eri tavoin. Toisaalta, on hyvä muistaa, että Saksassa kansalaiset veivät pakettiin osallistumisen perustuslakituomioistuimen käsittelyyn, ja Ruotsissa vasemmisto ja ruotsidemokraatit vastustivat pakettia, moderaattien äänestäessä tyhjää. Mikäli hylkäämme paketin, emme jäisi yksin. Monet muutkin vastustavat pakettia.

Suomen poisjääntiä välineestä voidaan verrata Ranskan ja Hollannin unionin perustuslakisopimuksen kaatamiseen. Niille ei seurannut poliittisen pääoman menetystä, vaan uudet neuvottelut.

Jos Suomi jäisi paketin ulkopuolelle, monivuotinen budjettikehys ei toteutuisi suunnitellussa muodossa ja jäsenmaat joutuisivat käymään uudet neuvottelut läpi. Niiden valmistumiseen asti EU jatkaisi neuvottelujen ajan viimeisellä voimassa olleella budjettipohjalla. Ne maat, jotka haluavat elpymispakettiin osallistua, voisivat sen toteuttaa myös ilman Suomea.

Kertaluonteisuus ja varojen käyttö

Valiokunnan mietintö kutsuu elpymisvälinettä poikkeukselliseksi ja väliaikaiseksi toimenpiteeksi. Jo nyt on keskusteltu, että tarvitaan uusi paketti. Järjestelyä on myös mietitty pysyväksi. Paketin suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden tausta-ajatuksena voi olla saattaa paketti voimaan väliaikaisena ja poikkeuksellisena, ja myöhemmin hivuttaa sitä pysyväisluonteiseksi ja suuremmaksi. 35 vuotta on niin pitkä aika, että yhtä hyvin voitaisiin kertaluonteisuuden sijaan puhua pysyvästä järjestelystä.

EU ei ole kyennyt koskaan luotettavasti valvomaan varojensa käyttöä jäsenmaissa, joten on syytä epäillä, kykenisikö se siihen nytkään. Elpymisväline antaisi monille maille lyhyessä ajassa mittavan määrän varoja. Valvonta vaatisi suuren organisaation eikä sekään estäisi väärinkäytöksiä ja korruptiota.

Varojen käyttö Suomessa

Valtiovarainvaliokunta otti varojen kansalliseen käyttämiseen kantaa ns. Kestävän kasvun ohjelmassa (VNS 6/2020). Perussuomalaiset jättivät selontekoon vastalauseen jossa kritisoimme mm. ohjelman painotuksia sekä vähäisiä vaikutusarvioita.

Suomessa kaikki taloudelliset ja muut panokset on asetettava elinkeinoelämän ja erityisesti vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen. Pääpaino tulee asettaa energia- ja kuljetuskustannusten alentamiseen, tuottavuuden ja tutkimuksen edistämiseen sekä työn ja yrittämisen verotuksen keventämiseen. Lisäksi on huolehdittava eläkeläisten ja muiden työelämän ulkopuolella olevien toimeentulosta ja palveluista. Näihin antaa erinomaisen mahdollisuuden se, jos Suomi jää pois elpymisvälineestä ja käyttää säästyviä varoja oman kansan hyväksi. Tämä säteilee kasvua myös muihin maihin.

Ajoitus

Suhdannepoliittisesti elpymispaketti on väärin ajoitettu. Taloudet ovat elpyneet merkittävästi EKP:n rahapoliittisten toimien, kansallisen budjettielvytyksen ja rokotteiden myötä odotettavissa olevan pandemian päättymisen johdosta. Esimerkiksi USA:ssa puhutaan laajalti vaarana olevan talouden ylikuumentuminen ja ylivelkaantuminen. Koko elpymispaketti ei todennäköisesti ole läheskään niin välttämätön kuin mitä mietintö esittää.

Itse asiassa keskeinen kysymys mitä tulisi pohtia, on se, onko koko elvytyspaketin oikeuspohja kadonnut, koska korona on väistymässä. Kasvaneet rokotusmäärät ja ennen kaikkea toimiva rokote on vähentänyt tartuntamääriä. Lisäksi kansalaisten toiminta on ollut kiitettävää eri maissa. Kansantaloudet ovat lähteneet laajasti kasvuun ja elvytyspaketti saattaa itse asiassa vauhdittaa kasvua liiaksi.

Suomen enimmäisvastuiden määrä ja niihin liittyvät riskit

Hallituksen väittämä tarkkarajaisuudesta on kyseenalainen. Ehdotuksessa ei ole määritelty paketin varojen takaisinmaksua sitovalla tavalla. On huomattava riski, että jokin maa ennen vuoden 2056 eräpäivää osoittautuu kyvyttömäksi maksamaan osuutensa, jolloin takausvastuut aktivoituisivat Suomelle. Suomen vastuiden tarkkarajaisuus nojaa siihen, että ongelmatilanteissakin, kun joku maa ei maksuistaan selviä, Suomen vastuut voisivat nousta korkeintaan 1,4 miljardiin euroon vuodessa.

Paketin myötä EU:lle siirtyy oikeus tehdä alijäämäisiä talousarvioita, rahoittaa ne yhteisellä velalla ja kerätä näitä tarkoituksia varten jäsenmailta erilaisina veroina varoja. Tämä on siirtymä kohti liittovaltiota, mistä ei ole Suomessa eikä muuallakaan käyty riittävää keskustelua eikä sille siis ole olemassa demokraattista mandaattia. Liittovaltiokehityksen keskeinen ongelma on, että menetämme budjettisuvereniteettiamme ja samalla lisäämme Suomesta muualle lähteviä tulonsiirtoja ja Suomen vastuuta muiden maiden veloista, mikä pitkällä aikavälillä heikentää Suomen velkakestävyyttä ja valtion kykyä selvitä tehtävistään ilman mittavia menoleikkauksia.

Tämä muutos tarkoittaisi, että tulevaisuudessa samalla linjalla ja perussopimuksia venyttävillä tulkinnoilla olisi helpompi jatkaa. Koska paketti ei ylivelkaisten maiden tilaa oleellisesti paranna, ja kriisejä tulee aina, olisi todennäköistä, että uuden paketin tekemisen kynnys olisi pysyvästi matalampi. Kun paketin vastustaminen on jo nyt ollut hyvin vaikeaa, ja meitä on kotimaisin sekä ulkomaisin voimin peloteltu paketti hyväksymään, on todennäköistä, että seuraavaakaan pakettia ei siis pystyttäisi vastustamaan.

Tästä seuraa myös, että paketin vastustaminen on tehtävä nyt, vaikka se olisikin vaikeaa ja kohtaisimme merkittävää painostusta. Seuraavan paketin vastustaminen olisi muutoin vielä vaikeampaa. Perussuomalaisten mielestä paketin kaatuminen on sekä Suomen että EU:n etu.

Eduskunnan suostumus

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitämme,

että Eduskunta hylkää hallituksen esitykseen sisältyvän Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 ja

että hyväksytään valtiovarainvaliokunnan jo hyväksymien lausumien ohella lisäksi (Vastalauseen lausumaehdotukset)

Vastalauseen lausumaehdotukset mietinnön mukaisten lisäksi

Eduskunta edellyttää, että hallitus kategorisesti kieltäytyy järjestelyistä, joilla lisätään EU-maiden välisiä tulonsiirtoja ja taloudellista yhteisvastuuta.
Eduskunta edellyttää, että hallitus pikaisesti saattaa valmiiksi kansallisen varamaksujärjestelmän euroalueen syvien häiriöiden varalta.
Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää EU-maiden velkajärjestelymekanismin suunnittelua ja perustamista.
Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää hallitun euroeron mahdollistavan mekanismin luomista EU-tasolla.
Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, onko Suomelle Euroopan rahaliittoon kuulumisesta taloudellisesti nettohyötyä vai -haittaa.
Eduskunta edellyttää, että mikäli rahaliiton jäsenyydestä arvioidaan olevan taloudellista nettohaittaa, hallitus uudelleenarvioi kansallisen talouspolitiikkamme sekä rahaliiton jäsenyytemme.
Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistautuu siihen, että jossain jäsenmaassa omien varojen sekä elpymisvälineen ratifiointi epäonnistuu ja tekee tarvittavat poliittiset toimenpiteet.
Eduskunta edellyttää, että suunniteltaessa EU:n omia varoja Suomi ei tule hyväksymään yrityssektorille suuntautuvia uusia maksuja (CCCTB), jotka kasvattaisivat suomalaisten konsernien verorasitusta ja pienentäisivät Suomen verotuottoja.

5.5.2021

Ville Vähämäki

Sami Savio

Lulu Ranne

Jari Koskela

Jussi Wihonen

____

Ps. Valiokunnan muut perussuomalaiset jäsenet Jani Mäkelä, Toimi Kankaanniemi sekä Vilhelm Junnila osallistuivat asian käsittelyyn aiemmissa kokouksissa.

Avainsanat: elvytyspaketti, EU, omat varat, vastalause

Tiedote elvytyspaketista

Keskiviikko 5.5.2021 - Ville Vähämäki

TIEDOTE 5.5.2021

Julkaisuvapaa

Perussuomalaiset esittää EU:n elpymispaketin hylkäämistä

Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön EU:n omien varojen päätöksen hyväksymisestä. Perussuomalaisten mielestä EU:n monivuotiseen budjettikehykseen liittyy jo sinällään merkittäviä ongelmia, mutta erityisesti siihen kytketty päätös niin sanotusta elpymispaketista ei ole hyväksyttävissä.

- Iso-Britannian ero EU:sta on pienentänyt yhteisön jäsenmaksutuloja, EU:n menoja ei ole leikattu vastaavassa määrin. Tämä on johtanut jäsenmaksujen nousuun, mikä on vastoin perussuomalaisten linjaa, edustaja Vähämäki sanoo.

- Itse elpymispaketilla on hyvin vähän tekemistä koronan tai elvyttämisen kanssa. Se on todellisuudessa tulonsiirtopaketti, jolla suomalaisten veronmaksajien rahoilla tuetaan Etelä-Euroopan ylivelkaisia maita, erityisesti Italiaa, edustaja Savio linjaa.

Nämä Suomen maksamat tulonsiirrot ovat luonnollisesti pois omasta käytöstämme, mutta sen lisäksi ne parantavat meidän kilpailijoidemme asemaa, jolloin oma asemamme heikkenee vielä enemmän.

- Kilpailijamaidemme rahoittaminen veronmaksajiemme kustannuksella johtaa oman kilpailukykymme heikkenemiseen. Miljardit, jotka hallitus aikoo lahjoittaa muille maille, pitää käyttää oman maamme elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen, jolloin velkaantuva taloutemme kääntyy kasvuun, työllisyys paranee ja hyvinvointi elpyy. Solidaarisuudesta kelvottomasti talouttaan hoitaneita EU-maita kohtaan on järjetöntä maksaa miljardien lahjuksia. Vasemmistohallitus tuhoaa Suomea, edustaja Kankaanniemi tiivistää.

Perussuomalaisten mielestä paketin todellinen tarkoitus on poliittisen suopeuden ostamisen ohella Euroopan liittovaltioistaminen. Paketin myötä EU:lle tulee ensimmäistä kertaa oikeus alijäämäiseen budjettiin, yhteisen velan ottamiseen ja samalla paketti toimii valmiina mallina myöhemmin uusille, tai jopa pysyville tulonsiirroille. Perussuomalaiset vastustavat liittovaltiokehitystä.

- Paketti sisältää taloudellisen liittovaltion keskeiset rakennuspalikat, ja näin isosta asiasta pitäisi kysyä kansan mielipide. Edellisellä vaalikaudella keskusta vastusti EU:n yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä, ja pääministeri jopa sanoi, että liittovaltioon ei ole asiaa ilman kansanäänestystä. Nyt asia onkin keskustalle ilmeisesti ihan sama, edustaja Ranne hämmästelee.

Kyseisten tulonsiirtojen oikeuspohja on kyseenalainen, sillä koronakriisi on jo väaistymässä rokotuksien myötä.

- Liittovaltiota haikailevilla alkaa olla kiire, mikä on johtanut valitettaviin ylilyönteihin, kuten paketin ongelmien vähättelyyn ja jopa arvostelijoiden syyttämiseen vieraiden valtojen agenteiksi. Demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kunnioitus on federalisteilta päässyt unohtumaan, edustaja Koskela sanoo.

Kun EU:n suunta on tämä, ja Etelä-Euroopan ylivelkaisten maiden kohtalo epäselvä, pitää olla tarkkana ja varautua tulevaan.

- Edellytämme vastalauseessamme, että hallitus kieltäytyy nyt ja jatkossa kaikista järjestelyistä, joilla lisättäisiin EU-maiden välisiä tulonsiirtoja ja taloudellista yhteisvastuuta. Suomen on lisäksi luotava kansallinen varamaksujärjestelmä ja edistettävä unionin tasolla menettelytapojen luomista jäsenvaltioiden velkasaneerauksen euroeron toteuttamiseksi. Kreikan kriisi opetti, että säännöt kannattaa laatia etukäteen, koska kiireessä syntyy huonoja päätöksiä, edustaja Wihonen summaa lopuksi

Sote-esityksessä miljardiluokan pommi

Tiistai 27.4.2021 - Ville Vähämäki

Alla on Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaisten jättämä eriävä mielipide koskien sote-ehdotusta. Käsittelimme asiaa rahoituksen näkökulmasta. Kysymyksiä kustannusriskien osalta liittyy seuraaviin kokonaisuuksiin:

- muutoskustannukset
- palkkaharmonisointikustannukset
- ICT-kustannukset
- kiinteistöihin liittyvät kustannukset
- piilevien palvelutarpeiden kustannukset
- omaishoidon kustannukset
- pelastustoimen rahoitusvajekustannukset
- etätyön kasvun aiheuttamat kustannukset
- ulkoistamissopimusten purkuun liittyvät kustannukset

Hyvinvointialueiden rahoituksen niukkuus, päätösvallan keskittyminen ja kuntatalouden heikkeneminen uhkaavat johtaa sote- ja muiden julkisten palvelujen keskittymiseen maaseutumaisten alueiden kustannuksella. Tämän vuoksi ehdotamme julkisten peruspalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi koko maassa säädettäväksi lähipalvelutakuuta.

Ville Vähämäki

ERIÄVÄ MIELIPIDE HE 241/2020 vp

Perustelut

Hallituksen esitys kattaa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen siirtämisen alueellisille hyvinvointialueille, joiden määrä olisi 21. Siirtyviä sosiaalipalveluita järjestää nykyisin lähes 200 kuntaa ja kuntien yhteistyöaluetta, sosiaali- ja perusterveydenhuoltoa itsenäisesti yli 70 kuntaa, erikoissairaanhoitoa 20 kuntayhtymää, erityishuoltoa seitsemän kuntayhtymää ja pelastustointa 20 kuntien yhteistyöaluetta. Jokaisella noin 300 järjestäjällä on oma hallinto johtajineen ja luottamushenkilöelimineen. Monilta osin ne toimivat itsenäisesti, ovat haavoittuvia ja kuntien vaikutusmahdollisuudet niiden päätöksentekoon ovat ohuehkot, vaikka kunnat vastaavat suurelta osin kustannuksista. Nykyinen järjestelmä on hajanainen muilta osin paitsi tehokkaasti toimivan erikoissairaanhoidon osalta. Uudistusesitys tuo suoran demokratian päätöksentekoon.

Tavoitteet ylevät, mutta taloudellisten vaikutusten arviointi puutteellista

Siirtyminen noin 300 erillisestä sote- ja pelastustoimen järjestäjästä 21 järjestäjän malliin antaa mahdollisuuden vähentää hallintoa, poistaa hallinnollisia ja toiminnallisia rajoja ja keskittyä palvelujen laadun, saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseen. Tilojen, henkilöstön, koneiden ja laitteiden, it-toimintojen, hankintojen, sopimusten ja tukitoimintojen yhdistäminen alueellisesti ja hallinnollisesti nykyistä selkeästi vahvemmille hartioille antaa mahdollisuuden tehostaa palvelutuotantoa ja hillitä kustannusten kasvua. Toteutuakseen nämä tavoitteet kuitenkin edellyttävät, että uudistus on valmisteltu huolellisesti ja toteutetaan alueilla asiantuntevasti. Aikataulu ja pelkästään ministeriöiden virkatyönä tehty valmistelu eivät ole kaikilta osin edistäneet em. tärkeiden tavoitteiden toteutumista. Esityksessä on useita puutteita mm. rahoitusmallin ja taloudellisten vaikutusten osalta. Näihin valtiovarainvaliokunta ei ole lausunnossaan kaikilta osin edellyttänyt riittäviä tarkistuksia.

Kustannuksissa miljardiluokan pommi

Hallituksen esityksessä lukuisat eri asiakokonaisuudet sisältävät erittäin suuria kustannuseriä, joita ei ole arvioitu joko lainkaan tai vain hyvin heikosti. Näitä ovat mm. seuraavat:

Lisäksi on merkittävä epävarmuus mm. seuraavien tekijöiden osalta:

- potilasdirektiivin voimaansaattamisen aiheuttamat kustannukset
- EU-notifiointiriskin kustannukset
- siirtyvät hoito-, hoiva-, mielenterveys-, kuntoutus- ym kustannukset (koronavelka)

Yhteensä em. tekijät sisältävät arviolta jopa miljardiluokan vuotuiset kustannukset, joita ei ole tietopohjaisesti otettu laskelmissa huomioon hallituksen esityksessä eikä valtiovarainvaliokunnan lausunnossa. Sinänsä perusteltu ns. pehmeä budjettirahoitus osaltaan johtaa kustannusten kasvuun. Merkittävä lisäongelma muodostuu siitä, että hyvinvointialueilla ei ole riittäviä kannustimia tehokkuuteen ja uusien käytäntöjen luomiseen.

Uudistuksen keskeisenä tavoitteena pitää olla kustannusten alentaminen tai vähintään kasvun merkittävä hillintä, mikä edellyttää, että em. tekijät selvitetään huolellisesti. Jos hyvinvointialueiden vaaleilla valittavat päättäjät olisivat suoraan vastuussa veronmaksajille, se hillitsisi kustannusten kasvua. Valtion suora rahoitus johtaa siihen, että kaikki alueille osoitettavat varat käytetään ja lisäystä haetaan valtiolta sen sijaan, että menoja karsittaisiin. Kysymys on koko julkista taloutta, kestävyysvajetta ja veronmaksajien kantokykyä poikkeuksellisen syvällisesti koskettavasta uudistuksesta.

Ehdotamme lähipalvelulain säätämistä

Perussuomalaiset pitävät perusteltuna tärkeiden sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluiden järjestäjien määrän vähentämistä ja nykyistä vahvempien hartioiden luomista niiden turvaamiseksi. Hallituksen esityksessä alueiden määrä on iso, mutta on todennäköistä, että mm. rahoitusmallin johdosta evoluution kautta muutama alue joutuu yhdistymään toiseen jo lähivuosina. Tärkeää on se, että keskeiset lähipalvelut eivät heikkene missään osassa maata valtakunnallisesta järjestelmästä johtuen.

Katsomme, että erityisesti rahoitusmalli ja vaikutukset kuntien edellytyksiin selvitä kiristyvissä julkisen talouden oloissa tulee paneutua huomattavasti tapahtunutta huolellisemmin ehtona sille, että uudistus voidaan hyväksyä. Erityyppisten hyvinvointikannustimien käyttäminen lisäisi kuntien panostuksia hyvinvoinnin edistämiseksi ja kasvattaisi kuntalaisten työ- ja toimintakykyä. Myös henkilöstön asema edellyttää tarkastelua. Uudistuksen yhteydessä tulisi harkita erityisen lähipalvelulain säätämistä palvelujen keskittymisen ja etääntymisen ehkäisemiseksi.

Suora demokratia ilman taloudellista vastuuta ongelmallinen

Hanke sisältää siirtymisen suoraan demokratiaan. Tämä on sinänsä perusteltua, koska sote merkitsee suurta taloudellista ja toiminnallista julkisen hallinnon kokonaisuutta. Suora aluevaltuustovaali ilman, että valittavilla päättäjillä on taloudellista vastuuta valitsijoilleen, on ongelmallinen. Tämä korjaantuisi maakuntaveroon siirtymisellä, mutta siinä on kuitenkin monia erisuuntaisia vaikutuksia, joten uuden veron säätäminen ei ole ainakaan tässä yhteydessä perusteltua.

Verotus

Sote-uudistuksen yhteydessä tehtävien veromuutosten tarkoitus on siirtää verotuottoja tasapuolisesti kunnilta valtiolle siten, että kuntien suhteellinen asema ei muutu. Toinen pääperiaate on, että verotus ei saa kiristyä. Kolmanneksi verotuksen alueelliset erot eivät saa kasvaa kohtuuttomasti. Teknisiksi muutoksiksi voitanee laskea omaisuuden siirtoihin liittyvät verovapaudet.

Eräs keskustelua herättänyt seikka on kuntien yhteisövero-osuuteen kuuluva metsäerä, joka saattaa muodostaa metsävaltaisten kuntien osalta yli 90 prosenttia yhteisövero-osuudesta. Yhteisöveron osuus puolestaan on enimmillään 30 prosenttia kunnan verotuloista. Näin ollen hallituksen esitykseen sisältyvä ehdotus siitä, että yhteisöveron jako-osuutta alennetaan kolmanneksella vaikuttaa eri tavalla erilaisiin kuntiin.

On syytä seurata huolellisesti sitä, että kuntiin jäljelle jäävien tehtävien hoitamisen lisäksi kunnilla säilyvät aidot kannustimet tukea elinkeino- ja elinvoimapolitiikkaa. Metsävaltaisissa kunnissa tulee mahdollistaa kestävän ja kannattavan metsätalouden harjoittaminen muun muassa ylläpitämällä Suomen kilpailukyvylle elintärkeää metsäautotieverkostoa.

Yhteenveto

Mittavan uudistuksen valmistelumenettely ei täytä hyvältä lainvalmistelulta edellytettävää tapaa. Valmistelun tasossa näkyy esityksen puutteet ja poliittinen kapea-alaisuus mm. julkisen ja yksityisen palvelutuotannon suhteessa. Varsin monet asiat ovat jäämässä epävarmalle pohjalle. Kysymyksessä on kuitenkin sekä rahalliselta arvoltaan (noin 20 mrde/v) että asiakokonaisuudeltaan poikkeuksellisen suuresta uudistuksesta (koko kansaa koskevat sote- ja pelastuspalvelut). Hanke olisi edellyttänyt laajaa parlamentaarista valmistelua.

Perussuomalainen valiokuntaryhmä edellyttää tarkistuksia erityisesti seuraaviin valtiovarainvaliokunnan toimialaan kuuluviin asioihin.

1. Uudistuksen vaikutukset kuntien talouteen ovat erittäin suuret. Kunnilta poistuvat sote- ja pela-palvelujen kustannukset, mutta samalla poistuu myös yli puolet verotuloista. Kuntatalouden sopeuttamiseksi mahdollisuudet kapenevat merkittävästi. Käyttöön jäävät lähinnä vain sivistystoimen kustannukset, joista on sekä vaikeaa, lyhytnäköistä että epätarkoituksenmukaista leikata. Erityisesti kasvavien kuntien investointitarpeiden rahoittaminen uhkaa vaikeutua, kun kuntatalouden volyymi puolittuu. Lainan saanti ja ehdot uhkaavat heikentyä. Näihin ongelmiin hallitus ei ole riittävästi paneutunut eikä etsinyt toimivaa ratkaisua.

2. Uudistus jättää kunnille useaksi vuodeksi epävarmuuden niiden omistamien sote-tilojen tulevasta käytöstä, mikä vaikeuttaa kuntien sopeutumista uudistukseen ja taloutensa suunnitteluun julkisen talouden vaikeassa tilanteessa. Tämän selvittämisen lisäksi tulisi harkita rahoitusmallissa olevan +/-60 euroa/asukas nollaamista, koska tarkoitus on se, että sote-uudistuksella ei muuteta kuntien välisiä taloudellisia suhteita.

3. Uudistus ei sisällä ehdotusta maakuntaveron säätämiseksi. Tässä vaiheessa on perusteltua edetä, mikäli uudistus toteutetaan, ilman maakuntaveroon siirtymistä. Uusi veromuoto edellyttää laajaa verojärjestelmän tarkastelua ja valmistelua. Pienen maakuntaveron käyttöönotolla saattaisi olla myönteisiä vaikutuksia, mutta se saattaisi myös kiristää kokonaisveroastetta.

4. Uudistus edellyttää kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista vastaamaan voimakkaasti muuttuvaa vastuiden ja kustannusten jakautumista julkisen sektorin sisällä ja erilaisten kuntien kesken.

5. Uudistus saattaa johtaa pienten ja keskikokoisten yksityisten ja kolmannen sektorin sote-palvelujen tuottajien aseman heikkenemiseen. Tästä saattaa seurata julkisten kustannusten kasvua mitä ei ole riittävästi selvitetty. Terve kilpailu pitää kustannuksia hallinnassa ja parantaa palvelujen tasoa. Maksaja eli julkinen sektori on vastuussa palvelujen saatavuudesta, mutta se ei selviä vastuustaan ilman laajaa yksityisten palvelujen tuottajien osuutta.

6. Uudistus johtaa eräiden voimassa olevien sote-palvelujen ulkoistussopimusten purkamista. Tämän taloudellisia vaikutuksia tulee selvittää.

7. Perussuomalaiset esittää yksityiskohtaisia muutoksia valtiovarainvaliokunnan lausuntoon seuraavasti:

Uudistuksen kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointi julkiseen talouteen on varsin puutteellinen. Pääosin tämä johtuu historiallisen laajan uudistuksen kapeasta ja suljetusta valmistelusta, joka on toteutettu pitkälti muutaman ministeriön toimesta. Ennen esityksen täysistuntokäsittelyä hallituksen tulee toimittaa eduskunnalle seikkaperäinen arvio uudistuksen taloudellisista vaikutuksista.
Uudistuksen rahoitusmalli jättää avoimeksi alueiden välisistä eroista johtuvat tarpeet ja muutokset. Sekä voimakkaan väestönkasvun alueet että väestön vähenemisestä kärsivät alueet uhkaavat ajautua vaikeuksiin lakisääteisten sote- ja pelastuspalveluiden turvaamisessa. Rahoitusmallin osalta uudistus edellyttää jatkotyötä, jotta lähipalvelut turvataan tasavertaisesti koko maassa. Erityistä lisätarkastelua vaatii Uudenmaan malli ja sen rahoitus.
Valiokunta edellyttää, että Uudenmaan, ml Helsinki, ja muiden kasvavien ja väestörikkaiden alueiden erityispiirteet on otettava ehdotettua vahvemmin huomioon rahoitusmallissa sisällyttämällä siihen riittävä asukasperusteinen rahoitusosuus ja laventamalla tarvetekijöiden kattavuutta.
Valiokunta edellyttää, että kuntien tahto siitä, mihin hyvinvointialueeseen ne haluavat kuulua, tulee toteuttaa. Mm. Itä-Savon ja Länsi-Lapin alueen sotepalvelut tulee turvata perustuslain 19 §:n 3 momentin edellyttämällä tavalla.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että yliopistotasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoitus varmistetaan erillisellä lainsäädännöllä, joka saatetaan voimaan samanaikaisesti sote-uudistuksen kanssa.
Hallituksen vastuulla on varmistaa ennen uudistuksen voimaantuloa, onko kyseessä sellainen valtiontuki, joka edellyttäisi asian notifiointia.
Julkinen sektori on vastuussa palveluiden saatavuudesta, mutta se ei selviä vastuustaan ilman yksityisiä palveluntuottajia. Terve kilpailu pitäisi kustannukset paremmin hallinnassa ja parantaisi palvelutasoa. Uudistus saattaa kuitenkin heikentää pienten ja keskisuurten yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien asemaa. Tästä voi seurata julkisten kustannusten kasvua, mutta hallituksen esityksessä asiaa ei ole selvitetty riittävästi.
Hyvinvointialueen tulee voida huolehtia riittävästä palvelutuotannosta oman tuotantonsa lisäksi myös sopimusperusteisesti esimerkiksi hankkimalla palveluita sellaiselta yhdessä muiden hyvinvointialueiden kanssa omistamaltaan osakeyhtiöltä, joka on hankintalain 15§:ssä tarkoitettu hyvinvointialueen sidosyksikkö (in-house asema). Valiokunta edellyttää, että näin turvataan Coxa Oy:n ja Sydänsairaala Oy:n ja muiden vastaavien nykyisten tai perustettavien yhteiskunnallisten yritysten ja osuuskuntien toiminta.
Valiokunta edellyttää, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kokonaisulkoistus- sopimuksen jatkuminen turvataan.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että kunnille korvataan kaikki omaisuuslajit ja korvaus myönnetään, jos kunnan menetys on vähintään kolme miljoonaa euroa tai se vastaa vähintään 0,25 prosenttiyksikön laskennallista korotustarvetta kunnan tuloveroprosenttiin.
Minkään alueen pelastuspalvelujen tasoa tai saavutettavuutta ei saa heikentää.
Uudistus aiheuttaa kunnissa usean vuoden ajan epävarmuutta niiden omistamien sote-kiinteistöjen ja -tilojen tulevasta käytöstä, mikä vaikeuttaa tuntuvasti kuntien sopeutumista uudistuksen jälkeiseen taloussuunnitteluun.
Kuntatalouden sopeuttamismahdollisuudet kapenisivat merkittävästi uudistuksen myötä. Merkittäviä sopeutustoimia olisi mahdollista suunnata lähinnä sivistystoimeen, mikä olisi kuitenkin sekä vaikeaa että epätarkoituksenmukaista. Erityisesti kasvavien kuntien investointien rahoitus uhkaa vaikeutua. Samalla lainansaanti ja lainaehdot uhkaavat heikentyä. Hallituksen esitys ei sisällä ratkaisua edellä mainittuihin ongelmiin.
Koronaepidemia on heikentänyt monien kuntien taloutta ja erityisesti HUS:n alueella se on tuonut merkittäviä lisäkustannuksia ja vähentänyt verotuloja. Tämä vääristää siirtymävaiheessa käytettävää tietopohjaa ja vähentää osaltaan kuntien rahoitusta. Valiokunta pitää välttämättömänä sitä, että kuntien tulojen ja kustannusten siirto tehdään siten, että koronatilanteen kuntien taloustietoihin aiheuttamat vääristymät eliminoidaan.
Kunnille tulee uudistuksesta aiheutuvan, historiallisen rahoituspohjan muutoksen yhteydessä tarjota myös aidot kannustimet tukea elinkeino- ja elinvoimapolitiikkaa.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että sellaiset kunnille aiheutuvat muutoskustannukset, joihin ne eivät itse voi vaikuttaa, korvataan kunnille kokonaan.
Valiokunta toteaa, että hyvinvointialueiden rahoituksen niukkuus, päätösvallan keskittyminen ja kuntatalouden heikkeneminen uhkaavat johtaa sote- ja muiden julkisten palvelujen keskittymiseen maaseutumaisten alueiden kustannuksella. Tämän johdosta valiokunta edellyttää, että julkisten peruspalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi koko maassa säädetään lähipalvelutakuu.
Uudistus johtaa erittäin laajamittaiseen henkilöstön siirtoon perustettavien uusien työnantajien palvelukseen. Noin 300 nykyisen työnantajan henkilöstö siirretään kokonaisuudessaan tai osittain 21 uuden työnantajan palvelukseen. Palkkaharmonisointi uhkaa johtaa merkittävään kustannusten kasvuun, mihin uudistuksessa ei ole riittävän huolellisesti varauduttu. Samaan aikaan onnistunut henkilöstöpolitiikka on edellytys työvoiman saamiseksi alalle.

Valiokunta toteaa, että erillinen komitea on arvioinut mahdollisen maakuntaveron (alueveron) etuja ja haittoja. Uuden veron käyttöönotto edellyttäisi laajaa verojärjestelmän uudistusta ja perusteellista vaikutusarviointia mm. kokonaisveroasteen kehittymiseen. Valiokunta yhtyy komitean enemmistön päätelmiin asian suhteen.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitämme,

että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon

27.4.2021

Toimi Kankaanniemi

Ville Vähämäki

Jari Koskela

Sami Savio

Lulu Ranne

Avainsanat: Sote, valtiontalous

Vanhemmat kirjoitukset »