Yhteystiedot

Kansanedustaja
Ville Vähämäki
00102 EDUSKUNTA

ville.vahamaki@eduskunta.fi

puh: 09 432 3195

Viikon vakituiset kokoukset

Tiistai:
10.30 Verojaosto
12.00 Valtiovarainvaliokunta
14.00 Täysistunto

Keskiviikko:
9.00 Tulevaisuusvaliokunta
9.00 Hallinto- ja turvallisuusjaosto
9.00 Työ- ja elinkeinojaosto
10.30 Verojaosto
14.00 Täysistunto

Torstai:
10.00 Verojaosto
14:00 Eduskuntaryhmän kokous
16.00 Kyselytunti + täysistunto

Perjantai:

9.00 Työ- ja elinkeinojaosto
10.00 Verojaosto
10.00 Tulevaisuusvaliokunta
11.00 Valtiovarainvaliokunta
13.00 Täysistunto

Facebook

Kolmas tie - kolmas vaihtoehto

Tiistai 5.12.2017 klo 11:46 - Ville Vähämäki

Alla on valtionvarainvaliokunnassa esittämämme "kolmas tie" -vaihtoehto talous- ja rahaliiton kehittämisestä sekä pankkiunionin loppuunsaattamisesta.

Annamme yhteensä 12 toimenpide-ehdotusta, seitsemän rahaliiton kehittämiseksi ja viisi pankkiunionin osalta.

Korostamme sitä, että EKP:n roskalainojen osto-ohjelmien aiheuttamat riskit ovat kasvaneet viime aikoina rajusti. Lisäksi valtionlainojen korot ja riskit ovat epätavallisella tasolla. Lisäksi monien sijoitustuotteiden hinnoittelu on vääristynyt.

Lukuiloa.

t. Ville Vähämäki ja Toimi Kankaanniemi

------ Eriävä mielipide ------

Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n kehittäminen on historiallisessa vaiheessa.  Edessä on valinta, jonka seuraukset sekä koko euro-alueelle, että Suomelle sen osana ovat erittäin suuret.

 

Liian erilaisten maiden liitto

Perustamisestaan alkaen EMU on ollut ongelmallinen, koska se koostuu hyvin erilaisista maista ja kansantalouksista. Yhteisten sääntöjen rikkominen on osaltaan johtanut kasvaviin vaikeuksiin.

 VTT Martti Hetemäki toteaa poikkeuksellisen ansiokkaassa kirjoituksessaan (Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2015 s. 21-22), että

”EMU:n alkamisen jälkeen käytännössä euroalueen kaikkien pankkien velka tuli riskittömäksi. Ydinmaiden pankit ja muut sijoittajat eivät ilmeisestikään olleet EMU:n alun jälkeen enää huolissaan reunamaiden pankkien kyvystä maksaa velkansa takaisin.”

Jäsenmaiden hankalimmat erot liittyvät siten julkisen ja yksityisen sektorin velkaantumisvauhtiin, sekä toisaalta epätahtiseen talouskehitykseen.

Vuonna 2008 em. reunamaiden riskit paljastuivat. Useat reunamaat ajautuivat syvään kriisiin. Euron pelastamiseksi luotiin yhteisvastuumenetelmiä, joilla mittavia vastuita siirrettiin pankeilta koko alueen valtioille ja veronmaksajille.

Synnytetyt järjestelmät eivät korjanneet kansantalouksien rakenteellisia ongelmia. Niiden perusongelma eli tuottavuuden ja kilpailukykyjen eriytyminen jatkui, mikä näkyy valtioiden velkaantumisessa.  

 

Riskit vaihtavat omistajaa

Euroopan Keskuspankin pääjohtaja ilmoitti heinäkuussa 2012, että ”EKP tekee kaikkensa euron säilymiseksi”. Tämä yhteisen piikin rajaton avaaminen pelasti EMU:n toistaiseksi.  

EKP:n ns. roskalainojen osto-ohjelma on ollut massiivinen ja se jatkuu yhä. Esimerkiksi Suomen Pankin TARGET2 –järjestelmään liittyvät saamiset olivat 66,5 miljardia 27.10.2017. Kuukaudessa TARGET2 –järjestelmän saamiset ovat nousseet 80,3 miljardiin (24.11.2017).

Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät pidempiaikaiset saamiset euroalueen pankkilaitoksilta olivat puolestaan 10,1 miljardia. Julkisen sektorin eli valtion velkapapereiden osto-ohjelma on kasvanut 24,6 miljardiin. Käytännössä tämä tarkoittaa setelirahoitusta. Julkisen sektorin monikansallisten laitosten velkapapereiden osto-ohjelma on kasvanut vuodessa 2,9 miljardiin ja yrityssektorin osto-ohjelma 4,4 miljardiin.

Näiden riskien lisäksi Suomen valtiolla on Kreikka, ERVV ja EVM riskejä noin 20 miljardia.

EKP on ilmoittanut ajavansa osto-ohjelman alas lähiaikoina. Näin on syytä tehdä, vaikka seuraukset tästäkin saattavat olla kriittiset. 

 

Korot alimmalla tasolla 5000 vuoteen

Massiivinen osto-ohjelma on mm. pitänyt korot epäterveen alhaisella tasolla, mikä on johtanut velkaantumisen jatkumiseen. Korot ovat historioitsijoiden mukaan laskeneet alimmalle tasolle 5000 vuoteen. Näin ei voi jatkua.

Ohjelman lopettamisesta seuraa korkojen nousu asteittain markkinoiden määrittelemälle terveelle tasolle. Suomessakin tämä aiheuttaa mittavia menojen kasvupaineita sekä valtiolla ja kunnissa että yrityksissä ja kotitalouksissa. Heikon talouden maissa se uhkaa puhkaista syvän kriisin.

 

Vain huonoja vaihtoehtoja esitetty

EMU kehittämiseksi (pelastamiseksi) asiantuntijat ovat esittäneet vain kaksi mallia:

-          keskitetty

-          markkinakuri

Keskitetty malli merkitsisi yhä syvempää yhteisvastuuta, mm. euro-alueen valtiovarainministeriä, tulonsiirtoja ja yhteisiä velkakirjoja. Suomen hallitus ei tue tätä mallia. Oletettavaa on, että eräät muutkaan euromaat eivät tätä ole valmiita hyväksymään, joten se ei etene.

Markkinakurimalli edellyttää ongelmamailta erittäin tiukkaa talouspolitiikkaa, rajuja rakenneuudistuksia ja menosopeutuksia, julkisten menojen leikkauksia sekä verojen ja maksujen kiristyksiä. Näistä seuraisi työttömyyden ja sosiaalisten ongelmien kasvu. Yhteiskunnallisten levottomuuksien uhka lisääntyisi. Asiantuntijoiden mukaan tämä ei ole poliittisesti mahdollinen malli ongelmamaissa.

 

Markkinakurimalli johtaa taantumaan ja velkakriisiin

Kun Sipilän hallitus torjuu - kuten perusteltua on - keskitetyn mallin, hallituksen vaihtoehtona on markkinakurimalli. Tähän malliin hallitus ei ole kuitenkaan selkeästi varautunut. Kun sekin törmää edellä kuvattuihin ylipääsemättömiin vaikeuksiin eräissä euromaissa, vaihtoehtoja ei ole.

Edessä on seuraavan talouskriisin/taantuman iskiessä velkakriisi, joka on eräiden asiantuntijoiden mukaan pahempi kuin koskaan ennen. Kriisimaiden ollessa lopulta joko kyvyttömiä tai haluttomia hoitamaan velkojaan EKP:lle ja Euroopan vakausvälineelle, mittavat tappiot olisi katettava kansallisista budjeteista, mikä siis tarkoittaa yhteisvastuuta.

On esitetty myös sitä, että Euroopan unioni hoitaisi kriisimaiden ongelmia budjettinsa kautta (mm. koheesiorahoitus). Tämä on yhtä tuomittavaa menettely kuin yhteisvastuun kasvattaminen keskitetyn mallin mukaisesti.

 

 

Kolmas tie – kolmas vaihtoehto

Perussuomalaiset toteavat, että Sipilän hallitus ei ole esittänyt käyttökelpoista mallia EMU:n kehittämiseksi eikä ole varautunut siihen, että EMU joko hajoaa tai siitä eroaa tai on erotettava jäsenmaita lähivuosina. Näin ollen EMU:n kohtalo on sama kuin on aiemmin ollut kaikilla valuutta-alueilla, jotka on muodostettu hyvin erilaisista maista ja kansantalouksista.

Perussuomalaiset esittävät kolmatta tietä.

Aivan ensimmäisenä toimenpiteenä Suomen on varauduttava EMU:n hajoamiseen ja eroamiseemme siitä. On myös varauduttava siihen, että heikoimpien euromaiden kautta Suomen Pankille aiheutuvat TARGET2 –riskit realisoituvat.

Holmströmin paperin yksinkertaistetun esimerkin mukaan, kun vakuuden arvo katsotaan kyllin suureksi, velasta tulee informaation suhteen ei-sensitiivistä (Understanding the role of debt in the financial system, BIS 2015).

Toisena toimenpiteenä vakuuksien arvoa on laskettava, jotta velasta tulee sensitiivistä. Toisin sanoen velkapapereiden arvon on oltava herkkiä (l. muututtava) lisäinformaation tullessa. Tämä johtaa siihen päätelmään, että valtioiden velkajärjestelysäännöstö on kehitettävä.

 

Tunne taseet – tiedä riskit

Ymmärtämys EKP:n, keskuspankkien, kotivaltioiden ja kotivaltioiden pankkien taseista on puutteellista. Etenkin EKP:n ja keskuspankkien riskien analysoinnissa on puutteita. Ehdotamme kolmantena toimenpiteenä näiden riskien kartoittamista ja ennen kaikkea EKP:n roskapaperien osto-ohjelman alasajosta syntyvien riskien analysointia.

Pankkien taseet ja ongelmaluottojen määrät tiedetään suhteellisen hyvin. Kotivaltioiden velasta aiheutuvat riskikeskittymät ovat ongelma. EKP:n jakama edullinen rahoitus on vaihdettu ilman pääomavaatimusta kotivaltion velkakirjoihin.

Näkemyksemme mukaan neljäs ja ehdottomasti tarvittava keskeinen toimenpide on se, että lähdetään kasvattamaan pankkien taseissa pääomavaatimusta valtionvelkakirjoille pienin askelin. Toisaalta samalla on luotava pääomavaatimukset pankkien taseissa oleville kotivaltion aiheuttamille riskikeskittymille. Vain tällä tavalla voimme järkevästi purkaa riskejä.

 

Velkajärjestelysäännöstö suunniteltava huolellisesti

Valtioiden velkajärjestelyt ovat tunnetusti vaikeita prosesseja. Nyt euroalueen maille suunnitellaan velkajärjestelymekanismia, mikä on siis yksinkertaistettuna säännöstö, jossa määrätään siitä, miten valtion velkoja leikataan.

Näkemyksemme mukaan tämä täyttää Holmströmin kaavion mukaisen ehdon vakuuksien arvon pienentämisestä. Toisin sanoen valtionlainoihin sijoituksen tehneellä sijoittajalla tulee olla riski pääomansa menettämisestä.

Markkinapaniikin riski ja moraalikato-ongelmat vältetään vain, jos velkajärjestelysäännöstö suunnitellaan täydellisesti oikein ja kansainvälisen viimekätisen lainoittajan (ILOLR) kapasiteetti on riittävän suuri (Coordination Failures and Lender of Last Resort, Rochet & Vives, 2004, s.1143)

Näemme kuitenkin, että nämä analyysit ovat rankasti yksinkertaistettuja.

Ensinnäkin, jos velkajärjestelysäännöstö on huonosti rakennettu, moraalikato-ongelma ei poistu. Itse asiassa saatetaan aiheuttaa vielä hankalampi moraalikato-ongelma. Toiseksi, viimekätisen lainoittajan koko, tai päätöksentekosääntöihin liittyvät ongelmat voivat aiheuttaa vakavan markkinapaniikin riskin.

Näiden esitettyjen pohdintojen ja saatujen tietojen perusteella emme voi kannattaa EVM:n muuntamista velkajärjestelyviranomaiseksi. Päätöksentekomenettely yksimielisyysvaateineen, sekä EVM:n kapasiteetin riittämättömyys, tai edes epäily siitä aiheuttaisi entistä suurempia ongelmia.

 

Yhteisvastuun kehittäminen vakuutustyyppiseksi

Yhteisvastuuta on kolmea eri tyyppiä. Jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu, instituutioiden kautta tuleva yhteisvastuu ja vakuutustyyppinen yhteisvastuu. Tällä hetkellä yhteisvastuu toteutuu lähinnä EKP:n aiheuttamien velkakirjojen oston kautta.

Näkemyksemme mukaan vakuutustyyppinen yhteisvastuu olisi paras malli niissä tapauksissa, joissa yhteisvastuuta täytyy olla. Tällöin voidaan yhteisvastuun hinta hinnoitella erikseen erilaisille maille ja instituutioille. Suomen kaltaisille asiansa hyvin hoitaneille maille vakuutustyyppinen yhteisvastuu olisi edullisin tapa.

Mallin kehittämisessä on oltava huolellinen. Normaalisti vakuutuksissa on olemassa sen tyyppinen ongelma, että huolelliset maksavat huolettomien aiheuttamat vahingot. Vakuutustyyppiseen yhteisvastuuseenkin sisältynee moraalikadon riskejä.

 

Rahalle ja riskille saatava järkevä hinta

Kaikkinensa ongelmat aiheutuvat siitä, että talousliiton jäseninä on liian erityyppisiä maita. Valtioiden rakenteet, talouskasvut ja tuottavuuskasvut ovat liian erilaisia.

Kotivaltioiden verotulot riippuvat liikaa kotitalouksien ja kotivaltion yritysten suhdanteista. Tämä heijastuu puolestaan kotivaltion taseeseen ja velkaantuneisuuteen. Kaikilla valtioilla on omanlaisensa ekosysteemi.

Heikoimmista euromaista tapahtuvien valuuttapakojen riski on näkemyksemme mukaan kasvanut. Ainoita voittajia tilanteessa näyttävät olevan ylikansalliset yhtiöt, jotka pystyvät valitsemaan mihin maahan voitot näytetään.

EKP:n toiminta on laskenut korot nolliin. Rahalle ja riskille on pakko saada jokin hinta, nykyinen meno ei voi jatkua pitkään. Samalla täytyy kasvattaa jäsenmaiden omaa tasauskykyä, mikä tarkoittaa velkaantumisen vähentämistä.

 

Pankkiunionin viimeistely riskikeskittymien pääomavaateita kehittämällä

Pankkiunionin kehittämisen osalta yhdymme pääosin valtiovarainvaliokunnan lausunnossa esitettyihin huomautuksiin.

Pankkien kotivaltioriskit ovat edelleen suuria ja ongelmaluotot eivät ole juurikaan vähentyneet. Pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys on katkaistava, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

Keskeisinä havaintoina toteamme, että valtionlainojen luottoriskittömyyden olettamus on epärealistinen. Näin ollen valtionlainojen pääomavaadetta tulee kehittää, etenkin niissä tapauksissa joissa on havaittavissa riskikeskittymää. Harkittavaksi on otettava sääntelymekanismit, jotka asteittain kasvattavat valtionlainojen riskikeskittymien pääomavaatimuksia.

Edelleen toteamme, että uudet ketterät FinTech- toimijat uhkaavat rapauttaa peruspankkitoimintaa. Maksupalveludirektiivin käyttöönotto mahdollistaa kolmansille osapuolille pääsyn asiakkaiden tilille. Eräiden arvioiden mukaan noin kolmasosa pankkien viivan alle jäävästä tuloksesta katoaa tulevaisuudessa jakamistalouden ja alustatalouden innovaatioiden myötä. Onkin oletettavaa, että lähiaikoina GAFA – yhtiöt (Google, Amazon, Facebook, Apple) suuntautuvat kohden pankkitoimialaa. Näkemyksemme mukaan tähän kehityskulkuun ei ole riittävällä tasolla varauduttu.

 

Ehdotelmat Suomen neuvotteluasemaksi talous- ja rahaliiton kehittämiseksi

1.      Valiokunta edellyttää, että hallitus pitää kiinni kielteisestä kannasta EMU:n kehittämiseen ns. keskitetyn mallin mukaisena, joka tarkoittaa, että yhteisvastuuta ei kasvateta.

 

2.      Valiokunta edellyttää, että hallitus valmistelee toimenpideohjelman EMU:n hajoamisen ja Suomen siitä eroamisen varalle.

 

3.      Valiokunta edellyttää, että hallitus vaatii, että jokaisen EMU-maan tulee vahvistaa omaa tasauskykyään, eli vähentää velkaantumista, ja että ne sopeuttavat ja tasapainottavat julkisen taloutensa ja vahvistavat tuottavuuden ja kilpailukykynsä kestävälle pohjalle ehtona EMU:n pelastamiselle.

 

4.      Valiokunta edellyttää, että hallitus ei hyväksy EU:n budjettivarojen käyttämistä jäsenmaissa EMU:sta aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseen.

 

5.      Valiokunta edellyttää, että hallitus vaatii valtionvelkakirjojen maakohtaisen pääomavaatimuksen kasvattamista pienin askelin.

 

6.      Valiokunta edellyttää, että hallitus vaatii sellaisten sääntelymekanismien käyttöönottoa, jotka asteittain kasvattavat valtionlainojen riskikeskittymien pääomavaatimuksia.

 

7.      Valiokunta edellyttää, että hallitus ei kannata EVM:n muuntamista velkajärjestelyviranomaiseksi. EVM:n päätöksentekomenettely yksimielisyys-vaateineen, sekä EVM:n kapasiteetin riittämättömyys, tai edes epäily siitä aiheuttaisi entistä suurempia ongelmia.

 

Ehdotelmat pankkiunionin viimeistelystä aiheutuvien Suomen riskien minimoimiseksi

 

8.      Valiokunta edellyttää, että hallitus varautuu siihen, että Suomen Pankin taseessa olevat TARGET2 – järjestelmän 80 miljardin, euroalueen pankkijärjestelmän pitkäaikaisten rahaoperaatioiden 10 miljardin tai julkisen ja yritysten velkapapereiden osto-ohjelman 7,3 miljardin riskit realisoituvat.

 

9.      Valiokunta edellyttää, että hallitus laatii riskianalyysin EKP:n ja keskuspankkien tilanteesta.

 

10.  Valiokunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle tiedonannon EKP:n roskalainojen osto-ohjelman Suomelle synnyttämien vastuiden määrästä ja ohjelman lopettamisen aikataulusta ja vaikutuksista.

 

11.  Valiokunta edellyttää, että hallitus suostuu vain Suomen riskit ja maksuaseman minimoivaan vakuutustyyppiseen yhteisvastuuseen ja vain ainoastaan niissä tapauksissa, joissa yhteisvastuuta täytyy täysin pakollista olla.

 

12.  Valiokunta edellyttää, että hallitus varautuu pankkitoimialan murrokseen, ja ei sitouta Suomea laajoihin talletussuojasopimuksiin ennen kuin FinTech- yhtiöiden ja suurten jakamis- ja alustatalousyhtiöiden aiheuttamat uhat ja riskit nykyiselle pankkitoimialalle on todettavissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: euro., emu, riskit

Talouden suunta on kääntynyt

Keskiviikko 14.6.2017 klo 11:25 - Ville Vähämäki

Koska olen ensisijaisesti talouspoliitikko, tämä teksti käsittelee lähinnä taloutta, mutta arvaan, että arvoisaa lukijaa kiinnostaa myös hallituskriisin tilanne, niin kommentoin tätäkin aihetta kirjoituksen loppupuolella.

Hallitus sai maan taloudellisen suunnan vahvaan kasvuun lähes vuosikymmenen taantuman jälkeen. Nordean ennuste povaa Suomeen tälle vuodelle jopa kolmen prosentin kasvua. Suomen Pankin tuore ennuste on maltillisempi 2,1 prosenttia.

Vienti sekä työllisyys kasvavat, ja pitkäaikaistyöttömiä on saatu palaamaan työmarkkinoille. Kuluttajien luottamus talouteen on ennätyksellisen vahvaa. Investoinnit kasvavat kotitalouksissa ja yrityssektorilla. Suomeen suuntautuva matkailu työllistää entistä enemmän.

Näitä positiivisia kehityskulkuja on tuettava. Esitän muutamia ratkaisuja asiaan.

Aivan ensisijaisesti on huolehdittava kuluttajien ostovoiman kehityksestä keski- ja pienituloisten osalta. Suomen kilpailukyvyn takia vaaditaan kuitenkin edelleen palkkamalttia, joten näkemykseni mukaan noin puolet ostovoiman ylläpidosta tulisi toteuttaa palkankorotuksina.

Loppuosa ostovoiman ylläpidosta tulisi tehdä etenkin pieni- ja keskituloisille suunnatuilla ansioveron kevennyksillä. Ostovoiman turvaamiseksi vaadittanee noin kahden prosentin palkankorotukset, mutta veronalennuksilla voitaisiin päästä hivenen yli prosentin korotuksiin.

Myös yritysverotuksen puolelle kannattaisi samalla sopia yhteisöverotuksen tiekartta. Tällä tarkoitetaan sitä, että sovitaan porrastetusti toimenpiteistä, joilla yritysten kilpailukykyä kasvatetaan.

Esimerkiksi yhteisöverokannan porrastettu lasku -0,5 prosenttiyksikön välein seuraavien neljän vuoden aikana, samalla kun korkovähennysoikeutta kiristetään ja suitsitaan aggressiivista verosuunnittelua. Pienyrityksille alv-alarajan vaiheittainen korotus toisi toimintaedellytyksiä.

Lopuksi hallituskriisistä. Perussuomalaiset eivät vaatineet mitään hallituksen ohjelmissa muutettaviksi. Onkohan Suomen – tai minkään muunkaan maan – historiassa käynyt koskaan niin, että hallitus kaatuu omiin kirjauksiinsa, koska kaksi hallituspuoluetta eivät voikaan noudattaa niitä?

Eduskuntaryhmän eilisen kokouksen aikana täysin yllättäen 22 edustajaa ilmoitti eroavansa ryhmästä. Kuten sanoin, tämä tuli yllätyksenä paitsi minulle, niin myös muille edustajille, puoluetoimistolle ja ryhmän puheenjohtajistolle.

Minulta on kysytty, sitoudunko uuden puheenjohtajan linjaan. Olen vastannut sitoutuvani, mutta olisin sitoutunut myös hävinneen ehdokkaan linjaan. Linjahan käytännössä olisi ollut hallitusohjelman tarkempi noudattaminen ja Perussuomalaisten vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelman noudattaminen.

Seuraan tilannetta ja harkitsen rauhallisesti jatkoa. Omiin töihini hallituspohjan mahdollisilla muutoksilla ei ole vaikutusta. Teen työni niin hyvin kuin mahdollista Suomen ja kansalaistemme parhaaksi. Vain yhdessä voimme nostaa taloutemme takaisin jaloilleen.

Julkaistu 14.6. Kalevan Eduskunnasta -palstalla

Kommentoi kirjoitusta.

Positiivista virettä

Perjantai 10.2.2017 klo 8:43 - Ville Vähämäki

Suomen taloudessa on positiivista virettä. Tuoreen uutisen mukaan tänä vuonna teollisuuden investoinnit ovat kasvamassa ja kiinteiden investointien odotetaan kohoavan lähes neljään miljardiin euroon.

Suomen kilpailukyky paranee jatkuvasti, ja eräs tekijä on kilpailu- ja kasvukykysopimus, jonka vaikutukset alkavat nyt näkyä kunnolla.

Keskeinen talouden elementti, eli luottamus talouteen on myös parantunut. Kaikki tärkeimmät luottamusindikaattorit, eli teollisuuden, palvelujen, vähittäiskaupan ja erityisesti rakentamisen indikaattorit kehittyvät positiivisesti.  Kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luottamus on ollut näin korkealla viimeksi vuonna 2010, ja sitä aiemmin vain vuonna 1999.

Työttömyyslukemat ovat rohkaisevia. Vuoden 2016 aikana tuli 34 000 työllistä enemmän. Taantuma on viivästyttänyt työpaikkojen syntymistä. Jos kansantaloutemme kasvaa jatkossa 2-3 prosentin vauhdilla, niin meillä on todellinen ongelma löytää avoimiin työpaikkoihin osaavia ihmisiä. Meidän täytyy uudistaa työvoima- ja koulutuspalveluita siten, että pystymme päivittämään työnhakijoiden osaamistason sille tasolle, että he varmasti työllistyvät.

Suomi kehittyy alueittain eri tahtia. Joillakin alueilla ja aloilla on jo puutetta työvoimasta, toisaalla vallitsee korkea työttömyys. Kehysriihessä täytyy tehdä työllisyyttä ja kasvua ylläpitäviä päätöksiä, ottaen huomioon myös alueellinen kehitys. Lisäleikkauksille en näe tarvetta, pikemminkin täytyy pyrkiä vauhdittamaan alkanutta kasvua.

Kasvun ja alueellisen kehityksen tukemiseksi täytyy tehdä panostuksia Suomeen suuntautuvaan matkailuun. Matkailu suuntautuu usein kuntiin, joissa on pulaa palvelualojen työpaikoista. Matkailusta saatava tulo on aivan verrattavissa viennistä saataviin tuloihin. Suomella on paljon käyttämätöntä matkailupotentiaalia. Kauniita paikkoja ja puhdasta luontoa meillä on valtavasti.

Visit Finlandin budjetti on vain hieman yli 10 miljoonaa euroa. Itsenäisyytemme juhlavuonna täytyisi kehysriihessä lisätä rahoitusta matkailunedistämiseen ja positiivisen maakuvan luomiseen. Kasvava matkailu toisi etenkin Pohjois- ja Itä-Suomeen kaivattuja työpaikkoja.

Kehysriihen ohella kevään keskeinen poliittinen tapahtuma on kuntavaalit. Koulutus, varhaiskasvatus ja kuntien omat työllisyystoimenpiteet nousevat tulevan valtuustokauden keskeisiksi puheenaiheiksi.

Suomen puoluekenttä on laaja ja meillä on useita vaihtoehtoja sekä ehdokkaille, että äänestäjille. Vielä on parisen viikkoa aikaa ilmoittautua ehdokkaaksi, ja lähteä kampanjoimaan.

Olemme etenemässä kohden kansanvallan juhlaviikkoja. Tehkäämme kampanjat siististi, ilman suuren maailman mukaisia lokakampanjoita. Kuntalaisten asia on yhteinen asiamme. Juhlavuoden teeman mukaisesti. Yhdessä, tillsammans.

Kolumni julkaistu Kaleva-lehdessä 8.2.2017

 

Kommentoi kirjoitusta.

Deutsche Bank huhujen keskellä

Keskiviikko 5.10.2016 klo 9:07 - Ville Vähämäki

Deutsche Bankin viime vuoden tulos oli noin seitsemän miljardia euroa tappiolla. Miten ihmeessä yksi yritys voi tehdä niin paljon tappiota vuodessa, ja silti jatkaa toimintaansa? Yritän kirjoituksessa valaista hieman Deutsche Bankin tilannetta.

Deutsche kuuluu maailman suurimpiin johdannaissijoittajiin ja omistaa yli 40 biljoonan euron johdannaissalkun, jonka positiivisten johdannaisten markkina-arvo on lehtitietojen mukaan 519 miljardia ja negatiivisten 500 miljardia. Tämä on eri arvioiden mukaan reilu 10 prosenttia maailman kaikista johdannaissopimuksista. Johdannaisia on niin valtavasti, että vastapuolien löytäminen voi olla vaikeaa.

Yhdysvaltojen Oikeusministeriö määräsi Deutsche Bankille reilun 12 miljardin korvausvelvollisuuden edellisen USA:n asuntokriisin aikaisista toimista. Huhujen mukaan korvausvaatimus on laskettu noin viiteen miljardiin. Deutsche Bank on kuitenkin varautunut taseessaan näihin korvauksiin.

Miten tästä eteenpäin? Kaikki mahdolliset toimenpiteet ovat vielä huhujen varassa, mutta Kreikka-pakettien kaltaiset toimet lienevät pikkutekijöitä tämän rinnalla. On huhuttu, että Deutsche Bank olisi vihjannut Saksan liittovaltion suuntaan, että se tarvitsee apua. Merkelin kerrotaan torjuneen tällaiset vaihtoehdot. Niin tai näin, jos Deutschen taseesta löytyy ongelmia, voi meillä olla jälleen uusi finanssikriisi.

EKP:n suorittamat stressitestit tuntuvat uutisten rinnalla vähintäänkin epäuskottavilta. Miten voi olla, että kesällä testattu pankki on nyt tässä jamassa? Mitä tapahtuu, jos Deutsche ei löydä johdannaisilleen vastapuolia tai vakuuksia? Onko takaaja silloin Saksan liittovaltio vai esimerkiksi jokin EU:n monimutkainen tukimekanismi?

Oman arvioni mukaan on olemassa riski, että yksityisille omistajille pilkotaan pankista parhaat palat ja euroalueen veronmaksajat kattavat tappiot muista osista jonkin mekanismin kautta.

Myös Suomessa tapahtuu, mutta ei mitään niin vakavaa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF antoi juuri loppulausuntonsa Suomen taloudesta. Viesti on positiivinen.

Hallituksen toimet ovat kuitenkin olleet oikeita. IMF arvioi kansataloudelle hiukan nopeutuvaa kasvua. Riskit ovat Suomen rajojen ulkopuolisia. Pieni maa ei niihin voi vaikuttaa, vaan elää niiden mukana – halusi tai ei. Rakeenteelliset uudistukset, joita hallitus on tehnyt, ovat keskeisessä roolissa kasvun kannalta, mutta niitä tulee seurata tarkkaan. Kiky-sopimus ei toteuta itse itseään.

Ei siis niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Suomi ei pysty yksin vaikuttamaan maailmantalouden vakauteen, mutta ainakin sisäiset toimet ovat olleet oikeita. Valitettavasti euro supistaa sisäisten toimien vaihtoehtoluetteloa ja on Suomelle muutenkin liian vahva valuutta – edelleen. Yhä useampi asiantuntija sanookin, että euroero voisi olla Suomen etu pitkällä aikavälillä. Tämäkin on pidettävä vaihtoehtojen joukossa mukana.

Julkaistu Kaleva-lehdessä 5.10.2016

Kommentoi kirjoitusta.

Valtionvarainvaliokunnalta huomattava lisäpanostus metsätalouteen - Perussuomalaiset tyytyväisiä

Perjantai 17.6.2016 klo 13:49

TIEDOTE

17.6.16, julkaisuvapaa

Valtionvarainvaliokunta on tänään toisen lisätalousarvion käsittelyssä lisännyt yli 30 miljoonaa euroa kestävän metsätalouden hoitoon. Kestävän metsätalouden turvaamiseksi käytettävää tukimäärää nostetaan vuodelle 2016 88 miljoonaan euroon. Aikaisemmin talousarviossa määräraha oli noin 55 miljoonaa euroa.

- Kyseessä on huomattava panostus metsätalouteen. Metsurit eivät jää työttömiksi, taimikot hoidetaan, metsän kasvunopeutta kiihdytetään ja teollisuus saa jatkossakin riittävästi laadukasta puuta, toteaa valiokunnan jäsen Ville Vähämäki.

Maa- ja metsätalousministeriö ei ole enää toukokuussa pystynyt vastaamaan kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisiin niin sanottuihin kemera-tukihakemuksiin, sillä varat loppuivat kesken. Näin ollen esimerkiksi taimikonhoitoon ei ole enää myönnetty tukia. Jos tukia ei voida myöntää, se aiheuttaa huomattavaa haittaa metsänhoidolle. Tämä taas heijastuu suoraan työllisyyteen ja aikanaan myös vientiin. Metsäteollisuus tuo noin 20 prosenttia Suomen vientituloista. Jos metsiä ei hoideta, metsien tuotto pienenee ja monen leipä kapenee.

- Teimme huomattavan satsauksen työllisyyteen ja tulevaisuuteen summalla, joka maksaa itsensä takaisin parantuneena metsän tuottona. Metsäteollisuuden jättihankkeet käyttävät jatkossa enemmän puuta, ja investoinnit metsien tuottoon on tehtävä nyt, kertoo valiokunnan varapuheenjohtaja Maria Tolppanen.

Valtionvarainvaliokunnan perussuomalaiset ovat tyytyväisiä, että päätös vaikuttaa juuri sinne, missä tilanne on usein heikoin.

- Metsänhoito tapahtuu yleensä niillä alueilla, joilla työllisyystilanne on heikointa. Tämä on näin ollen myös suuri alueellinen panostus, huomauttaa maatalousjaoston jäsen Jani Mäkelä.

Valiokunnan jäsenet huomauttavat myös, että metsätalouden hyvinvointi tukee hallituksen kärkihanketta, joka on biotalous

- Puussa ja siitä jalostettavissa erilaisissa tuotteissa on Suomen tulevaisuus. Biotalous ja rakentaminen ovat voimakkaasti riippuvaisia puusta. Nämä ovat kehittyviä aloja, joista koko Suomi voi saada uuden merkittävän teknologiavaltin, päättää valiokunnan jäsen Sami Savio.

Kommentoi kirjoitusta.

Hallitukselta pikaisia toimia siirtolaiskriisiin

Keskiviikko 23.9.2015 klo 8:07 - Ville Vähämäki

Julkaistu Kalevan Edusnkunnasta -kolumnissa 23.9.2015

Olemme viime päivinä lukeneet uutisia siitä, kuinka etenkin Tornion rajanylityspaikalla on kaaos siirtolaistulvan vuoksi. Vuositasolla nykyinen tahti toisi maahan lähes 200 000 turvapaikanhakijaa. Sosiaali- ja terveysministeriön suuntaa-antavien laskelmien mukaan jo sadantuhannen majoittaminen vuodeksi maksaa vajaat 1,5 miljardia euroa. Suomi ei kestä sellaista taakkaa. Siksi hallitus on ryhtynyt toimiin, jotka alkoivat heti vaikuttaa, ja enemmän turvapaikanhakijoita on jäänyt Ruotsiin.

Hallitus on tuoreessa toimenpideohjelmassaan listannut monia tärkeitä asioita, joilla voidaan vaikuttaa maahanmuuton haasteisiin. Uusi järjestelykeskus on ensimmäinen toimenpide. Se nopeuttaa viranomaistyötä ja mahdollisia käännytyksiä. Muita toimenpiteitä ovat muun muassa palautussopimusten luominen Irakin ja Afganistanin kanssa, maahantulokiellon rikkomisen rangaistuksen koventaminen, viranomaisten tiedonvaihdon sujuvoittaminen, mahdollinen vastaanottorahan laskeminen sekä ilmoittautumisvelvollisuus työvoimaviranomaisille.

Suurimmat ja kiireellisimmät hankkeet haluan nostaa listalta erikseen. Ensimmäinen näistä on Schengenin alueen sisärajatarkastukset. Tarkastuksia ja selvitysmahdollisuuksia tarvitaan rajalla, jotta pystymme toteuttamaan EU:n omia sääntöjä kuten Dublin-menettelyä. Koska säädöstä kuitenkin noudatetaan tällä hetkellä vaihtelevasti, on Suomellakin kenties mahdollisuus soveltaa Dublin-säädöstä kansallisen edun näkökulmasta tarkastellen ja jopa rajoittaa turvapaikanhakuoikeutta. Kuten ulkoministeri Soini totesi, on jokaisen maan tehtävä omat johtopäätökset ja toimenpiteet, jos unionin alueella ei kestävää ratkaisua saada aikaiseksi.

Toinen tärkeä kansallinen toimenpide on turvapaikan saaneiden henkilöiden mahdollinen poistaminen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiristä. Turvapaikan saaneiden kotiutumisrahan taso olisi matalampi ja se olisi ainakin osittain ehdollinen. Tämä uudistus on jo työn alla. Suomen sosiaaliturvan hyvän tason vuoksi monet pyrkivät tänne juuri tänne. Toisaalta turvapaikka heltiää tilastollisesti paljon helpommin esimerkiksi Irakista tulleille Suomesta kuin Ruotsista.

Tällä hetkellä poliisi, tulli ja rajaviranomaiset tekevät tehostettuja tarkastuksia. Puolustusvoimilta pyydettiin virka-apua ja mielestäni maakuntajoukkojen käyttämistä pitää harkita.

On koko Suomen etu, myöskin pakolaisten etu, että käytössämme on riittävät resurssit ja tilanne otetaan haltuun Pohjois-Suomessa.

Ymmärrämme toki kaikki, että käsissämme on inhimillinen kriisi, mutta kriisin hoitoon Suomi voi osallistua vain oman kantokykynsä mukaisesti, myöntäen turvapaikkoja ainoastaan niille jotka ovat siihen oikeutettuja.

1 kommentti .

Syntyykö yhteiskuntasopimus?

Perjantai 7.8.2015 - Ville Vähämäki

Tulevien viikkojen suurimmat poliittiset väännöt käydään yhteiskuntasopimuksen tiimoilta. Työmarkkinajärjestöt puivat asiaa hallituksen nimittämän selvitysmies Juhani Saloniuksen johdolla.

Aikaa selvityksen tekemiseen on kolmisen viikkoa, ja paineet täytyvät olla eri osapuolten kesken hurjia. Näissä neuvottelupöydissä nimittäin ratkeaa myös Suomen lähiaikojen suunta. Pääsemmekö kansakuntana kasvun tielle vai joudummeko tekemään lisäleikkauksia?

Suomi on erinomainen maa. Yksi maailman parhaimmista, ellei jopa paras. Meillä on koulutettu kansa, joka on motivoitunut tekemään työtä ja rakentamaan yhteiskuntaa.

Hyvinvointiyhteiskuntamme on toiminut hyvin. Suomi on kuuluu siihen maailman valtioiden vähälukuiseen joukkoon, jossa koulutuksella, työllä ja yrittämisellä voivat hyvin erilaisista lähtökohdista lähteneet kansalaiset saavuttaa elämässään haluamiaan tavoitteita.

Taivaanrannassa siintää kuitenkin tummia pilviä, kuten tänä kesänä niin valitettavan usein on ollut tapana. Talouskasvu on ollut hidasta vuodesta 2008 lähtien, työttömyyslukemat ovat kasvaneet, pienituloisten määrä ja syrjääntyneisyys on kasvanut. Kotimaiset investoinnit ovat olleet vähäisiä. Ja mikä pahinta, Suomen vienti on sakannut ja pahasti.

Suomi on erittäin vientiriippuvainen maa. Voisi sanoa jopa, että koko kansakuntamme hyvinvointi riippuu siitä, miten kilpailukykyisiä vientiyrityksemme ovat. Oulun seutu ja laajemmin rannikkoalue Kokkolasta Kemiin kerryttävät Suomen viennistä huomattavan osan, joten viennin vaikutus on suuri myös Oululle.

Yhteiskuntasopimuksen päätavoite on hintakilpailukyvyn parantaminen viidellä prosentilla. Tämä parantaisi heti vientiyritysten toimintaedellytyksiä ja kasvattaisi yristysten liikevaihtoja. Vientiyritykset puolestaan toivottavasti palkkaisivat lisää työvoimaa ja yleinen taloudellinen toimeliaisuus kasvaisi.

Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja. Työ on parasta lääkettä syrjääntymisen ehkäisyyn ja köyhyyden poistamiseen. Oulun seudulla etenkin nuorisotyöttömyys on pyrittävä saamaan laskuun. Samalla on suunnattava toimia siihen, että yli 55-vuotiaiden työllisyysaste nousisi.

Yhteiskuntasopimus aiheuttaa tunteita puolesta ja vastaan. Toivomukseni on se, että työmarkkinajärjestöt tulevat neuvottelupöydistä tasapuolisen ratkaisun kanssa. Sellaisen ratkaisun kanssa, johon sekä työntekijät että työnantajat voivat olla tyytyväisiä. Sellaisen ratkaisun kanssa, jolla Suomi saadaan uudestaan kasvun tielle.

Yhteiskuntasopimuksen syntyminen on loppujen lopuksi kiinni tavallisista kansalaisista. Työväestöstä, työttömistä ja sinustakin, hyvä lukija. Sopimuksen syntyminen riippuu siitä, minkälaisen asenteen me otamme sitä kohtaan, haluammeko yhdessä olla muodostamassa parempaa Suomea.

Suomi nousee työn kautta ja mielestäni meidän kaikkien on osallistuttava.

Kommentoi kirjoitusta.

Ajatuksia kuluneesta eduskuntakaudesta

Torstai 19.3.2015 klo 13:10 - Ville Vähämäki

Hallitus päätti kautensa farssiin. Viimeisellä viikolla täysistunnot keskeytyivät ja puhemiesneuvosto joutui kokoontumaan useasti. Loppujen lopuksi opintotukilain muutokset kaadettiin täysistunnossa ja laittomasti maassa oleskelevien terveydenhoitolakia ei ehditty käsittelemään loppuun asti.

Istuva hallitus on ollut arvioiden mukaan yksi Suomen historian huonoimmista. Se on epäonnistunut tavoitteessaan lähes täydellisesti. Kaikki suuret uudistukset jäivät toteutumatta ja julkisen sektorin paisuminen jatkui.

Suomen taloutta ei saatu käyntiin koko hallituskauden aikana. Edes 90-luvun lamassa ei ollut kolmen vuoden bruttokansantuotteen laskua, kuten nyt on. Työttömien määrä on jo lähes puoli miljoonaa, kun lasketaan mukaan erilaisissa toimenpiteissä mukana olevat henkilöt sekä piilotyöttömät.

On selvää, että Suomen tilanne ei pienenä vientimaana ole yksin omista päätöksistä kiinni. Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat paljon. Silti uskallan väittää, että hallituksen päätökset ja varsinkin päättämättä jättämiset ovat olennaisesti vaikuttaneet negatiivisesti talouskasvuun. 

Suomessa on investointilama, ja yritykset eivät uskalla investoida, koska tehdyt päätökset olivat poukkoilevia. Hallitus toki yritti elvyttää, mutta huonolla menestyksellä. Tehottomia yritystukia kasvatettiin.

Toisaalta samaan aikaan kun oma tupa palaa pelastettiin Kreikkaa jättimäisin pelastuspaketein. Tai niin kansalle ainakin kerrottiin. Pelastusoperaation todellinen kohde oli saksalaiset ja ranskalaiset pankit, jotka olivat epäonnistuneet sijoituksissaan Yhdysvaltojen kiinteistösektorille. 

Tämän hallituksen toimenpiteiden seurauksena Suomen vastuut eurokriisistä nousevat 30 miljardiin. Pelkästään Kreikan tukemisen hintalappu on miljoona euroa päivässä.

Arkielämään hallituksen toimet vaikuttivat lähinnä ostovoimaa leikkaavasti. Esimerkiksi energiaveroja nostettiin muutamassa vuodessa kolme kertaa. Arvonlisävero, polttoainevero ja sähkövero ovat kaikki tasaveroja, jotka käyvät köyhän kukkarolle. Lisäksi useita indeksejä ei korotettu täyttä määrää, vaan niitä jopa leikattiin.

Nyt tarvitaan nopeita korjaustoimenpiteitä. Verotuksen keventämisellä saadaan yritykset ja kansalaiset investoimaan. Työn sivukulujen alentaminen edistää työllisyyttä. Julkisen sektorin uudistukset täytyy saada maaliin.

Pyörät pitää saada pyörimään.

Kommentoi kirjoitusta.

Talvivaaran purkuputki eduskunnan käsissä

Torstai 12.3.2015 klo 14:15

TIEDOTE 12.3.2015

Julkaisuvapaa heti

Talvivaaran purkuputki eduskunnan käsissä

Tulevana perjantaina eduskunta äänestää lisätalousarvion yhteydessä Perussuomalaisten tekemästä lausumasta koskien Talvivaaran kaivoksen purkuputkea Nuasjärveen.

Lausumassa todetaan seuraavaa: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että Talvivaaran kipsisakka-altaissa olevaa jätevettä ei pääse tai ei päästetä poistoputken kautta, tai muun menetelmän avulla Kainuun luontoon tai vesistöihin puhdistamattomana edes väliaikaisena ratkaisuna tai hätäjuoksutuksena”

Lisäksi eduskunta äänestää perussuomalaisten esittämästä 10 miljoonan euron lisämäärärahasta Talvivaaran kaivosalueen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen.

Perussuomalaisten valtionvarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki sekä muu perussuomalaisten valiokuntaryhmä vastustaa purkuputken rakentamista:

- Pidemmällä tähtäimellä vain riittävän tehokas puhdistamo ratkaisee jätevesiongelman, purkuputki ei ole kestävä ratkaisu luonnon kannalta, Vähämäki toteaa.

Vähämäki pelkää, että jos hallitus kaataa Perussuomalaisten esitykset, kasvaa laajamittaisen ympäristökatastrofin riski Kainuussa ja heijastevaikutukset tulevat myös Ouluun ja Itä-Suomeen asti.

- Täytyy muistaa, että Oulukin ottaa juomavettä vesistöistä, jonne Nuasjärvi laskee.

Lisätiedot:

Ville Vähämäki

040-5429179

Kommentoi kirjoitusta.

Kansanedustajasi tavattavissa

Perjantai 20.2.2015 klo 11:17 - Ville Vähämäki

Kuten Kalevan ja Oulu-lehden ilmoituksesta (alla), käy ilmi, viikonloppujen 7.-8.3. sekä 14.-15.3. osalta maakuntakierroksen aikataulu tarkentuu vielä. 7.-8.3. kierrokseni suuntautuu Kainuuseen/Kuusamoon ja 14.-15.3. Oulun eteläpuolelle. Tarkkaile aikataulua kotisivuillani ja paikallisessa lehdessäsi.

ilmoitusblogiin.jpg

Lisätietoja tapahtumista löydät kalenteristani.

Kommentoi kirjoitusta.

Mihin katosi ostovoima?

Perjantai 24.10.2014 klo 12:39 - Ville Vähämäki

Kaikki hallituksen ratkaisut Suomen nostamiseksi taantumasta ovat olleet käytännössä ostovoimaa heikentäviä veronkorotuksia ja leikkauksia sinne. Vaikka kuudesta hallituspuolueesta jäljellä on enää neljä, lääkkeet Suomen pelastamiseksi säilyvät samoina. Tarvitsemme uudet eduskuntavaalit ja nopeasti.

Ensi vuoden alusta hallitus on korottamassa jälleen kerran energiaverotusta. Polttonesteiden ja sähkön hintaa korotetaan tämän hallituskauden aikana kolmatta kertaa. Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet näitä korotuksia.  

Suomeen on syntymässä energiaköyhien ihmisten luokka, jolla ei ole kunnolla varaa ostaa polttoainetta ja sähköä. Näiden välttämättömien laskujen sekä asumismenojen jälkeen muuhun ostamiseen käytettävissä oleva rahamäärä on hyvin rajallinen. Tämä on kestämätön tie, sillä nämä kaikki korotukset vaikuttavat suoraan myös yritysten kilpailukykyyn sekä kuluttajien ostovoimaan.

Perussuomalaiset haluavat myös kumota jätevesiasetuksen. Siihen ei yksinkertaisesti ole monilla maaseudun asukkailla varaa. Tarvittavan pienpuhdistamon kustannus saattaa olla jopa 10 000 euroa, mutta mitään takeita ei voida antaa sille, että toimiiko puhdistamo.

Ensi vuoden alusta monet kunnat joutuvat korottamana kunnallisveroja sekä kiinteistöveroa. Tämä johtuu siitä, että valtion kunnille antamaa rahoitusosuutta on leikattu jatkuvasti. Nyt hallitus esittää, että kiinteistöveron ala- ja ylärajaa nostetaan. Tämä merkitsee sitä, että monissa kunnissa on pakko nostaa kiinteistöveroa.  

Tässä on vain pari karkeaa esimerkkiä siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että kansalaisten ostovoima on viime vuosina heikentynyt. Myös taitettu indeksi eläkkeissä sekä työmarkkinaratkaisut ovat osaltaan vaikuttaneet asiaan.

Toivottavasti kohta saamme tähän maahan uuden hallituksen, ennen kuin Irwin Goodman sanoitukset käyvät kaikilta osin toteen: ”On aivan turhaa enää tehdä työtä, verot vievät koko palkan kuitenkin”.

Aivan lopuksi kuitenkin totean, että uskon siihen että meillä on mahdollisuus kansakuntana nostaa vielä Suomi ylös tästä taantumasta. Se vaatii vain paljon työtä.

Kommentoi kirjoitusta.

Valtio leikkaa ostovoimaa kiinteistöverolla

Perjantai 3.10.2014 klo 15:02 - Ville Vähämäki

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta käsitteli tämänpäiväisessä kokouksessaan kiinteistöverolain muuttamista. Hallituksen ehdotus tarkoittaa käytännössä 48 miljoonan euron suuruista veronkorotusta.

Perussuomalaiset ei hyväksy kiinteistöveron korotusta, sillä tasaverona se kohdistuu poikkeuksellisen voimakkaasti pienituloisiin ja erityisesti yksinasuviin eläkeläisiin. Jokaisen on jossakin asuttava, joten omalla käytöksellään kansalainen ei voi veroa välttää.

- Kiinteistöverotuksen korottamisesta on tullut eräänlainen automaatio kunnissa. Jos sen enimmäis- ja vähimmäismäärää nyt korotetaan, on täysin selvää, että sitä tullaan kunnissa käyttämään hyväksi, Vähämäki toteaa.

- Ottaen huomioon jatkuvasti kasvaneet asumis- ja liikkumiskustannukset, ovat tämän tyyppiset esitykset omiaan heikentämään kansalaisten ostovoimaa.                                                                                                              

Valiokunnan Perussuomalaiset jäsenet jättivät asiaan eriävän mielipiteen. Siinä kiinnitetään huomiota myös siihen, että valtio suunnittelee valtionosuuksia alentamalla keräävänsä itselleen kiinteistöveron korottamisesta kertyvät lisätulot. Tämä on hyvin ongelmallista, koska kiinteistövero on nimenomaan kuntien vero, ja se on tarkoitettu kuntien omien menojen kattamiseen.

- Voisi luulla, että hallitus haluaa antaa kunnille mahdollisuuden kerätä lisätuloja, mutta ei. Se haluaa joidenkin kuntien keräävän lisätuloja valtiolle samalla, kun kuntaosuuksia kiristetään. Kuntien itsehallinnon näkökulmasta on ongelmallista, että kunta joutuisi tilittämään verotulojaan valtiolle. Näiltä osin esitys koskee 23 kuntaa.

2 kommenttia .

Verkkouutiset: Näin "kehityksen ennakointimalli" kertoo Suomen tulevaisuudesta

Torstai 2.10.2014 klo 14:36 - Juha-Pekka Tikka

Verkkouutiset 1.10.2014

Eduskunta keskusteli keskiviikkona valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta "Kestävällä kasvulla hyvinvointia".

Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Lipposen (sd.) mielestä Suomen on panostettava nouseviin teknologioihin. Hän kertoi, että valiokunta sisällytti mietintöönsä itse kehitetyn "teknologian kehityksen ennakointimallin, joka avaa näkökulmia teknologian ja talouden tulevaisuuteen".

Lipposen mukaan malli on tuottanut runsaasti ratkaisuja.

– Näitä ovat muun muassa nanosellu, painettavat halvat sensorit, akkuteknologia, liikkeisiin perustuvat käytönohjaimet, ympäristön reaaliaikainen mallinnus, pilvilaskenta ja tauteja tunnistavat biosirut, Päivi Lipponen sanoi.

– Suomen kestävän kasvun kärjet ovat biotalous, cleantech ja digitalisaatio. B, c ja d, hän jatkoi.

Myöhemmässä puheenvuorossaan Päivi Lipponen kehotti perussuomalaisten ryhmää olemaan ylpeitä edustajastaan Ville Vähämäestä.

– Hän on kehittänyt tällaisen teknologisen kehityksen ennakointimallin, jolla olemme pystyneet tunnistamaan niitä teknologioita, jotka ovat vasta nousemassa. Joihin kannattaisi investoida, kannattaisi mahdollistaa niistä uutta hyvinvoinnin kasvualustaa Suomelle, Päivi Lipponen sanoi

– Tämä on hyvin ainutlaatuinen ennakointimalli, ja siihen osallistui 300 ihmistä antamalla omaa työtään ilmaiseksi mallin kehittämiseen. Tämä on suorastaan radikaalia ratkaisua tämän päivän jähmettyneeseen tilanteeseen.

Tulevaisuusvaliokunnan mietinnön mukaan mallia on kuvattu tästä löytyvässä julkaisussa.

Mietinnön mukaan valiokunta laittoi "tunnistamansa radikaalit teknologiat mallinsa avulla tärkeysjärjestykseen".

Esimerkiksi "radikaalien teknologisten ratkaisujen" vahvimpien vientivalmiuksen alueilla listalla ovat antibakteeriset ja muut likaa hylkivät materiaalit ja pinnat, nanosellu ja mikrokuitusellu, langaton siirto 2.5 terabittiä sekunnissa sekä nestemäisten polttoaineiden tuotanto entsyymien, bakteerien ja levien avulla.

Olennaisten vientivalmiuksen alueella radikaaleiksi teknologisiksi ratkaisuiksi on listattu yhteistyön ja yhteiskunnan pelillistäminen, robottiauto, tavaroiden 3D-tulostus, painettavat yms. halvat sensorit, nopeasti halventuva aurinkoenergia, henkilökohtainen oman kehon analysaattori, dementiaa ehkäisevä lääkitys, kevyet tehokkaat nopeasti ladattavat akut ja kondensaattorit, haptiset käyttöliittymät ja liikkeisiin perustuvat käytönohjaimet.

1 kommentti .

Suomi ei nouse taantumasta veroja lisäämällä

Maanantai 29.9.2014 klo 16:50 - Ville Vähämäki

Suomen talous on pitkälläkin historianjaksolla tarkastellen todella huonossa kunnossa. Tästä vuodesta tulee hyvin todennäköisesti kolmas perättäinen vuosi jolloin bruttokansantuote laskee. Edes 90-luvun alun lamavuosina ei koettu vastaavaa. Talouskehityksemme on jämähtänyt finanssikriisivuoden 2008 tasolle, ja jos kehitys jatkuu samanlaisena, voimme puhua menetetystä vuosikymmenestä.

Hallituksen keinot kriisin taltuttamiseksi ovat olleet heikkoja. Hallitus on taas ensi vuonna nostamassa lukuisia veroja, leikkaamassa kuntien valtionosuutta, lapsilisiä, maataloustukia sekä yritys- ja työllisyyspalveluja ja niin edelleen. En kuitenkaan usko että Suomi nousee taantumasta siten, että verotusta kiristetään. Verotusta pitäisi pikemminkin keventää.

Korkea verotustaso heikentää kansalaisten ostovoimaa. Tämä puolestaan haittaa uusien työpaikkojen syntymistä. Työttömyys onkin nykytasolla lähinnä suurten ikäluokkien eläköitymisen takia, muuten olisimme lähellä lama-ajan työttömyyslukemia. Väitän, että nykyiset liian suuret palkan sivukulut estävät monen uuden työpaikan synnyn. Uusia työpaikkoja ei voi juurikaan luoda työllistämistoimenpiteillä, vaan hyvä veropolitiikka on avainasemassa tässäkin asiassa.

Esitän aluksi kaksi veropoliittista toimenpidettä tilanteen helpottamiseksi.

Ensimmäiseksi esitän työntekijöille, eläkeläisille ja omaishoitajille ensimmäistä tuhatta euroa kuussa verovapaaksi. Tämä lisäisi pienituloisten ostovoimaa ja poistaisi työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja, sekä toisaalta pienentäisi maksettavia toimeentulo- ja sosiaalietuuksia. Veroasteikkoa muutettaisiin siten, että 4000 euroa kuussa ansaitseville muutos olisi neutraali.

Toisena toimenpiteenä esitän fiskaalista devalvaatiota, eli työn sivukulujen alentamista siten, että työntekijöiden palkkaamisesta tulee halvempaa. Tällä tavalla pystymme kasvattamaan viennin kilpailukykyä ja synnyttämään uusia työpaikkoja. Samalla voitaisiin arvonlisäverokantoja alentaa ja yhtenäistää.

Lisäksi kaikki ne toimenpiteet on otettava käyttöön, joilla työn tehokkuutta voidaan lisätä. Tämä pitää sisällään muun muassa julkisen puolen tietojärjestelmien laajan uudistamisen, siten että lääkärit, opettajat ja koko julkinen sektori tekisivät vain sitä työtä mihin heidät on koulutettu.

Lisään vielä pari linjausta, jotka ovat taloudellisesti merkittäviä uudistuksia.

Suomalainen alkoholipolitiikka on tuotava 2000-luvulle. Alkoholimyynnin osittaista vapauttamista tulee harkita, verotusta tulisi keventää ja pienpanimoille tulisi myöntää suoramyyntioikeus. Ei ole mitään järkeä, että nykysysteemillä suomalaiset kerryttävät kolmanneksen Viron alkoholiveropotista.

Perussuomalaiset lanseerasivat juuri oman kehitysapumallinsa. Tässä mallissa kansalaisella on vapaus päättää verovarojensa käytöstä kehitysapuun, ja valtion osuus laskettaisiin neljännekseen nykyisestä. Perussuomalaiset haluavat antaa yksilölle vallan päättää siitä, ketä he haluavat tukea ja minkälaisilla summilla.

Nykyiselle, veroja jatkuvasti kiristäville politiikalle on olemassa vaihtoehto. Keveämpi ja helpompi vaihtoehto.

Kommentoi kirjoitusta.

Talousennusteet ovat yltiöoptimistisia

Keskiviikko 13.8.2014 klo 14:35 - Ville Vähämäki

Valtiovarainministeriö on antanut talousarvioehdotuksensa vuodelle 2015. Ehdotus on tehty ennusteiden pohjalta, jotka ovat liian optimistisia. Ministeriö ennustaa, että bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 0,2 prosenttia ja ensi vuonna jopa 1,4 prosenttia.

Kaikki ennusteet, joita on käytettävissä, on tehty ennen EU:n talouspakotteita Venäjää kohtaan. Pakotteilla on varma vaikutus kokonaistuotantoon, ja siksi suuntaviivat tulisi vetää uusiksi realistiselta pohjalta.

Valitettavasti tekemäni katsauksen mukaan pohjakosketusta ei ole vielä nähty. Suurimpien pörssiyhtiöiden osavuosikatsauksista voidaan todeta, että lähes kaikkien osalta joko liikevaihto tai liikevoitto laskee verrattuna edellisvuoteen (taulukko 1). Tästä voidaan päätellä, ettei suomalaisilla suuryhtiöillä luultavasti ole rahkeita työllistää lähiaikoina. Näitä tietoja ei ollut käytettävissä budjettia laadittaessa.

Valtiotalouden ennusteet ovat olleet pitkään liian positiivisia (taulukko 2). Ennustetut plussat ovat vaihtuneet miinuksiksi. Epätodellisten ennusteiden tekeminen on paitsi vastuutonta, myös haitallista. Hyvään talousarvioon voi luottaa. Tällöin sopeutustoimenpiteet ovat riittäviä – toisin kuten nyt.

Nousu lähtee, kun ollaan pohjalla, se lienee selvää. Nousu ei kuitenkaan lähde itsellään, vaan se vaatii nopeita ja voimakkaita toimia.

 

Taulukko 1:

(Taulukko vertailee 1-6/2014 osavuosikatsauksia edellisen vuoden vastaaviin katsauksiin. 0 = ei suurempaa muutosta edellisvuoteen, N = kehitys negatiivinen, P = kehitys positiivinen)

 

 

Liikevaihto

liikevoitto

Osakekohtainen tuotto

Amer

0

0

0

Cargotec

N

N

N

Elisa

0

0

P

Fiskars

N

N

N

Fortum

N

P

P

Huhtamäki

0

0

0

Kemira

N

N

N

Kesko

N

N

N

Kone

P

P

P

Konecranes

N

N

N

Metso

N

N

N

Neste

N

N

N

Nokia

N

N

N

Nokian Renk.

N

N

N

Orion

P

P

P

Outokumpu

0

N

N

Outotec

N

N

N

Pohjola

P

P

P

Sampo

P

P

P

Sanoma

N

N

N

Stockman

N

N

N

Stora Enso

N

P

P

Tieto

N

P

P

UPM-Kymmene

0

P

P

Valmet

N

P

P

Wärtsilä

P

P

N

YIT

N

N

N

 

Taulukko 2:

 

Vuosi

Ennuste* (bkt %)

Toteutunut** (bkt %)

2002

+2,5

+1,7

2003

+2,8

+2,0

2004

+2,4

+3,9

2005

+2,7

+2,8

2006

+3,2

+4,1

2007

+3,0

+5,2

2008

+3,3

+0,7

2009

+2,0

-8,3

2010

+0,5

+3,0

2011

+2,9

+2,6

2012

+1,8

-1,5

2013

+1,0

-1,2

2014

+1,2

? ***

Summa   2002-13 ****

28,1

15

Keskiarvo

2,3

1,2

*) Lähde: Valtiovarainministeriö,   talousarvioesitykset

**) Lähde: Tilastokeskus

***) Danke Bank ennuste -0,2 %, VM   ennuste +0,2 %, Suomen Pankki ennuste 0,0 %,

POP Pankki ennuste 0,0 %,   LähiTapiola ennuste -0,3 %

****)   Valtionvarainministeriön talousennusteet ovat pitkällä aikavälillä noin 1,1  

prosenttiyksikköä positiivisemmat mitä todellinen kehitys.

Kommentoi kirjoitusta.

Oulun löydettävä uusia kasvun lähteitä

Torstai 24.7.2014 klo 17:21 - Ville Vähämäki

Kolumni julkaistu Oulu-lehdessä 15.7.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan Microsoft on ilmoittamassa lähiaikoina työpaikkojensa karsimisesta. Vähennykset koskisivat erityisesti matkapuhelinliiketoiminnan päällekkäisyyksiä. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että Oulussa tehtävä peruspuhelinten kehitystyö on vaarassa. 

Nokian matkapuhelinyksikkö työllisti enimmmillään Oulussa 2500 henkeä, ja vähitellen lukuisten yt-kierrosten jälkeen tämä määrä on laskenut viiteensataan. Nämä menetetyt työpaikat olisi keksittävä uudestaan, Oulun olisi löydettävä uusia kasvun lähteitä. Miksi tämä on tärkeää, ja mistä ne löytyvät? 

Oulu on koko Pohjois-Suomen talouden veturi. Yhdistyneen Oulun työpaikkamäärä on yli 83 000 ja vuosittain tavoitellaan 2 500 nettotyöpaikan kasvua. Aivan näin hurjiin kasvulukemiin ei olla vielä päästy, mutta vuosittain syntyy kuitenkin yli 500 uutta työpaikkaa. Tällä hetkellä kasvu syntyy lukuisiin pieniin yrityksiin, jotka toivottavasti jatkavat kasvuaan yhä suuremmiksi.

Oulun väkimäärä on kasvanut kovalla vauhdilla viime vuosina ja väestön keski-ikä on Euroopan alhaisin, vain noin 36 vuotta. Oulun työvoiman määrän voimakas luonnollinen kasvu vaikuttaa toisaalta siihen, että työttömyyden sekä nuorisotyöttömyyden taso on huolestuttava. Teemme kuitenkin eduskunnassa kaikkemme, jotta Suomi saataisiin jaloilleen, uusia työpaikkoja syntyisi ja kansalaisilla olisi töitä.

Uudet kasvun lähteet löytyvät Oulun tapauksessa niistä pienistä yrityksistä, jotka ennakkoluulottomasti ja rohkeasti lähtevät kasvamaan ja työllistämään. Jos saan nostaa erään kokonaisuuden esille, jolta erityisesti odotan tulevaisuudessa kasvua, niin se on OuluHealth -nimellä kulkeva bioalan, terveysalan sekä ITC-osaamisen keskus Oulussa. 

Ymmärrykseni mukaan erityisesti lääketieteellisen tekniikan, diagnostiikan sekä biomateriaalien osaaminen on Oulussa erittäin hyvällä tasolla ja näille aloille syntyy tulevaisuudessa lisää työpaikkoja. Jos leikitään ajatusleikki siitä, minkä koulutussuunnan itselleni nyt valitsisin, niin kyllä valintani menisi juurikin lääketieteen tekniikan puolelle, terveysteknologiaan tai muuhun terveyttä ja liikuntaa sivuavaan koulutussuuntaan. Tehdäänkö yhdessä Oulusta Suomen tervein kaupunki?

Kommentoi kirjoitusta.

Onko paha paikka?

Torstai 24.7.2014 klo 17:16 - Ville Vähämäki

Kolumni julkaistu Kaleva-lehdessä 2.7.

Otsikon mukainen kysymys kysytään yleensä jos soitetaan tutulle, ja halutaan varmistaa, että hän on sellaisessa paikassa, jotta pystyy puhumaan hetkistä pidempään ja mahdollisesti normaalia tärkeimmistä asioista. Jos Suomi-neidollamme olisi puhelinnumero ja soittaisimme siihen, uskoisin että tuohon kysymykseen saataisiin nyt myöntävä vastaus: ”Nyt on paha paikka, nyt ei ehdi puhumaan, nyt täytyy tehdä töitä.”

Miksi vastaus olisi tälläinen? Avaan hieman viimeisten vuosien talouskehitystä.

Lähdetään valtion velkaantumisesta. Jyrki Kataisen ministerivuosina Suomi otti velkaa 47 miljardia euroa. Valtion velkasuhde piti taittaa laskuun, mutta toisin kävi. Velkaantuminen jatkuu ennätysvauhdilla, vuonna 2013 velkaa otettiin liki 10 miljardia euroa.

Velan kanssa pystyisi jotenkuten elämään, jos vain talouskasvu olisi nopeampaa. Mutta ongelmanamme on se, että viimeiset kahdeksan vuosineljännestä on menty ilman talouskasvua. Tästä uhkaa tulla kolmas peräkkäinen vuosi kun taloutemme ei kasva.

Talouskasvun eväät on hukattu ja elvytysrahat ovat osittain menneet hukkaan. Olemme kyllä elvyttäneet, mutta vain kasvupotentiaalimme on kasvanut, eikä todellista talouskasvua olla saatu aikaiseksi. Työn tuottavuutemme polkee paikoillaan. Teemme kyllä yhteiskuntaan työtunteja samalla tahdilla kuin ennenkin, mutta koska tuottavuus ei ole noussut, niin kansantuotekaan ei kasva.

Työelämän puolella meillä on tällä hetkellä 418 000 työtöntä tai piilotyötöntä, ainoastaan voimakas eläköityminen pitää työttömyysasteen lamavuosien lukemien alapuolella.

Vientimme on lamassa. Vaihtotaseemme on laskenut lähestulkoon koko 2000 -luvun ajan. Pientä piristymistä oli jossain kohdin havaittavissa, mutta alkuvuonna vienti Venäjälle romahti 16 prosenttia. 

Kuluttajahinnat ovat jatkaneet nousuaan. Kuitenkin samalla lapsilisäindeksi jäädytetään, ja eläkkeiden taitettu indeksi pienentää eläkkeitä vuosi vuodelta. Pienituloisten ostovoima kärsii.

Samalla kuitenkin erittäin rikkaat rikastuvat entisestään pääoman tuoton ollessa suurempi kuin kansantalouden kasvuvauhdin. Tämän seikan todisti professori Thomas Piketty uudessa kirjassaan Capital in the Twenty-First Century.

Tämä ilmiö näkyy Suomessa siten, että pääomat ovat kasaantuneet pääosin työeläkeyhtiöille, vakuutuslaitoksille, pankeille ja muutamille vanhoille suvuille. Nämä tahot ostavat puolestaan valtionyhtiöitä alennushintaan. Destia ja Altia eivät jääne kokoomusvetoisen hallituksen viimeisiksi myyntikohteiksi.  

Valtion omaisuuden myyminen ja rahojen käyttäminen velanmaksuun aikana, jolloin pääoma tuottaa enemmän kuin korkokulut on erittäin huonoa talouspolitiikkaa.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Ensimmäsenä toimenpiteenä esitän fiskaalista devalvaatiota, eli työn sivukulujen alentamista siten, että työntekijöiden palkkaamisesta tulee halvempaa. Tällä tavalla pystymme kasvattamaan viennin kilpailukykyä ja synnyttämään nopeasti uusia työpaikkoja.

Toisena toimenpiteenä esitän kaikkien niiden toimenpiteiden käyttöönottoa, joilla työn tehokkuutta voidaan lisätä. Tämä pitää sisällään muun muassa julkisen puolen tietojärjestelmien laajan uudistamisen, siten että lääkärit, opettajat ja koko julkinen sektori tekisivät todellakin sitä työtä mihin heidät on koulutettu.

Kaikesta huolimatta hyvää kesän jatkoa!

Kommentoi kirjoitusta.

Finanssipolitiikan valintoja keväällä (osa 3/3)

Keskiviikko 21.5.2014 klo 10:33 - Ville Vähämäki

Julkaistu 21.5. Oulu-lehdessä

Eurovaalien lähestyessä on aivan ensimmäiseksi pyydettävä kaikkia käyttämään äänioikeutensa. Vain äänestämällä voit vaikuttaa, ja äänestysprosentti uhkaa jäädä turhan alhaiseksi. Kaikille löytyy varmasti hyvä ehdokas suomalaisesta laajasta puoluekentästä.

Esitän tässä kirjoituksessa kaksi konkreettista vaihtoehtoa Suomen taloudellisen tilanteen ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Ensimmäinen on devalvaatio työnantajan sosiaalikuluja alentamalla, toinen esitykseni on eläkeyhtiöiden sijoitusten huomattavasti suuremmat kohdentamiset Suomeen.

Julkisuudessa on puhuttu paljon niin sanotusta palkkamaltista, jota työntekijäjärjestöiltä toivotaan. Maltillisen palkkapolitiikan ongelma on kuitenkin se, että kansalaisten ostovoima kärsii, ja hidastaa samalla kansantalouden kasvua. Toisaalta palkankorotukset heikentävät teollisuuden kilpailukykyä, ja se taasen johtaa vientitulojen laskuun.

Jos laskemme työnantajien maksamia sosiaaliturvamaksuja, parannamme yritysten kansainvälistä kilpailukykyä sekä kansalaisten työllistymismahdollisuuksia. Käytännössä tämä on euroalueelle ainoa mahdollinen sovellettava devalvaatiomuoto. Työnantajamaksujen helpotuksia on kuitenkin tehtävä suhteellisen merkittävällä summalla, jotta saadaan haluttu vaikutus. Toisaalta valtio saa näin lisää vientituloja ja työllisyyskin paranee.

Toiseksi haluan kiinnittää huomiota eläkeyhtiöiden sijoituksiin.

TELA:n tekemän selvityksen mukaan työeläkerahastojen sijoitukset menevät suurimmissä määrin euroalueen ulkopuolelle. Kotimaisten sijoitusten osuus on viime vuosina laskenut.

Valtionvarainministeriön julkaiseman kuukausittaisen tilaston mukaan työeläkeyhtiöiden kuukausittainen nettotulos on noin 300-500 miljoonaa euroa. Tämä summa sijoitetaan pääosin euroalueen ulkopuolelle. Mahdollisesti sijoitukset menevät myös sellaisiin yrityksiin, jotka kilpailevat suomalaisten yritysten kanssa samalla markkinoilla. Mielestäni tätä voisi luonnehtia suuren luokan valuuttapaoksi.

Se mitä nyt täytyisi tehdä, olisi työeläkelaitosten sijoitusten painottaminen selvästi normaalia suuremmalla painoarvolla kotimaan markkinoihin ja investointeihin. Tämä loisi talouteen hetkessä lisää kasvua ja kansalaisille töitä. Olisikin harkittava pitäisikö työeläkeyhtiöiden sijoituksille määrättävä jokin kotimaisuusaste.

Meillä on vielä kaikki mahdollisuudet kääntää vaikea taloustilanne voitoksemme, tarvitsemme vain oikeita poliittisia toimia. Ja nopeasti.

Kommentoi kirjoitusta.

Ei yhteisille veloille

Maanantai 28.4.2014 klo 11:10 - Ville Vähämäki

Kolumni julkaisu Forum 24-vieraskomissa 25.4.

Suomalaisen sanonnan mukaan jos takaa velkaa, maksaa velkaa. Minulta kysytään usein Suomen vastuita eurokriisiin liittyen. Käyn tässä kirjoituksessa läpi taloudelliset vastuut perustuen valtiovarainministeriön tekemään selvitykseen.

Nopeasti tarkasteltuna on selvää, että vastuut ovat valtavat. Euroopan väliaikaisen vakausvälineen eli ERVV:n kautta Suomi on sitoutunut takaamaan 7,5 miljardia euroa. Kahdenvälisiä lainoja on reilun miljardin euron edestä, jotka myönsi edellinen hallitus. Euroopan vakausmekanismin (EVM) toimintaperiaate on erilainen. Sitä Suomi pääomitti suoraan 1,44 miljardilla eurolla vuonna 2012. Tämän pääoman Suomi joutui ottamaan velaksi. Kyseinen pääomitus oli vasta murto-osa riskeistä, sillä samalla hyväksyttiin, että Suomi on valmis pääomittamaan EVM:a yli 11 miljardin edestä, jos tarve vaatii. Muita EU:n tai IMF:n kautta tulleita vastuita Suomella on noin 1,5 miljardin euron edestä.

Kaikkein huonoimmassa tilanteessa Suomella on kannettavanaan siis yli 20 miljardin vastuut joko suorina lainoina tai takauksina. On muistettava, että lainat on myönnetty kriisimaille. Ei siis maille, jotka olisivat pystyneet hankkimaan lainaa normaaleilla tavoilla.

Lainalla ja takauksella on se ero, että suorasta lainasta saa korkoa, kun takauksesta sitä ei saa. Tuoton saa joku muu, ja vain riski jää takaajalle. Tällä logiikalla pääministerit Vanhanen ja Katainen ovat aikanaan kertoneet, että esimerkiksi Kreikan lainoitus on kannattavaa. He olivat kuitenkin väärässä. Totuus Kreikan kahdenvälisten lainojen korkotuotoista on seuraava: Suomen Pankin saamat korkotuotot tilitetään valtion talousarvion kautta takaisin Kreikalle. Vuonna 2013 korkotuottoja palautettiin lähes 42 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 summan arvioidaan olevan 35 miljoonaa. Suomi ei siis hyödy koroistakaan mitään.

Mitä tällä vastuuttomalla rahapolitiikalla on sitten saatu aikaan? Ei mitään hyvää ainakaan. Esimerkiksi Kreikan velkataakka on vain kasvanut, vaikka huojennuksia on annettu. Maan työttömyysprosentti oli vuoden 2009 alussa 9 prosenttia, mutta vuoden 2013 lopussa se oli 27,5!

Asioita voi hoitaa toisinkin, kuten Islanti teki. Se antoi vuonna 2008 pankkiensa kaatua ja jätti keinottelijat maksumiehiksi. Nyt työttömyysprosentti lähenee kahta ja julkistalouden velka on taittunut. On vain ihmeteltävä, miksi näinkin hyvä malli ei käynyt euromaille, vaan pankit piti pelastaa ja tappiot sosialisoida veronmaksajille.

Kaiken tämän päälle on kaavailtu euroalueen yhteisiä lainoja eli eurobondeja. Tämä tarkoittaisi käytännössä, että kansalliset velkakirjat korvattaisiin yhteisillä joukkovelkakirjoilla. Tätä uudistusta on vastustettava. Suomen ei kannata ottaa yhteistä lainaa Kreikan tai Espanjan kanssa. Maksumies tiedetään tuolloin varmasti, se olet sinä.


Kommentoi kirjoitusta.

Ukrainalle myönnettävä tuki sai demarit sekaisin - Perussuomalaisilla selkeä vaihtoehto

Perjantai 11.4.2014 klo 15:27

TIEDOTE 11.4.2014

julkaisuvapaa

 

Ukrainalle myönnettävä tuki sai demarit sekaisin – Perussuomalaisilla selkeä vaihtoehto

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ja suuri valiokunta ottivat tänään kantaa Ukrainalle myönnettävään makrotaloudelliseen tukeen. Asian herkkyydestä kertoo jotakin se, että SDP:n rivit hajosivat täysin. Puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilaisen neuvottelema ratkaisu ei kelvannut valtiovarainvaliokunnan demarijäsenille, jotka jättivät valiokunnassa oman lausumaehdotuksensa. SDP:n kanta voitti lopulta äänestyksessä puheenjohtaja Kimmo Sasin pohjaesityksen äänin 9-8.

Valtiovarainvaliokunnan perussuomalainen jäsen Ville Vähämäki hämmästelee SDP:n kantoja. ”Puolueen puheenjohtajan linja ei selvästikään kelpaa kansanedustajille. Ajetaanko tässä jo Antti Rinteen kantaa?” Vähämäki pohti valiokuntakokouksen jälkeen.

Perussuomalaisilla selkeä linja

Perussuomalaiset kannattavat Ukrainan makrotaloudellista apua lainojen muodossa, mutta katsovat, että Euroopan unioni ei ole oikea taho tällaisen tuen antamiseen. Kansanvälinen valuuttarahasto IMF on ainoa instanssi, jolla on tarvittava ammattitaito ja kokemus hoitaa sellaista talouskriisiä, jonka Ukraina on nyt kohdannut. EU:n antaman tuen tekee ongelmalliseksi myös se, että Ukraina ei ole Euroopan unionin jäsenmaa. Lisäksi Perussuomalaiset paheksuvat sitä, että komissio on mennyt kansallisia parlamentteja kuulematta päättämään tämän mittakaavan asioista.

Perussuomalaiset muistuttavat myös, että Ukrainan sisäpoliittinen tilanne on hyvin sekava. ”On olemassa todellinen vaara, että nyt annettava tuki ei saavuta tarkoitettua kohdettaan eli Ukrainan kansaa”, suuren valiokunnan jäsen Juho Eerola linjaa. Ukrainan suurimpia velkojia on Venäjän valtio ja sen omistama kaasujätti Gazprom, joka voi myös Ukrainan pääasiallisena kaasuntarjoajana nostaa yksipuoleisesti kaasun hintaan siinä määrin, että Ukraina joutuu käyttämään saamansa makrotaloudellisen tuen kohonneiden kaasulaskujen maksuun. ”Tässä on vaarana myös se, että Ukraina ajautuu pitkään tukipakettikierteeseen. Uskon, että tästä tulee vielä EU:ssa lisäbudjetti,” Eerola toteaa.

Lisätietoja:

Juho Eerola

puh. 050 512 0513

Ville Vähämäki

puh. 09 432 3195

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »