Metsä- ja ilmastopolitiikasta

Keskiviikko 6.3.2019 - Ville Vähämäki

Metsänomistajana minua on huvittanut viimeaikainen keskustelu metsistä ja hiilensidonnasta. Tuskin kukaan ostaa metsää ajatellen ostavansa hiilinielun? Hiilensidonta on vain suotuisa sivuvaikutus, joka on suurimmillaan, kun kasvatusmetsän kasvu on nopeimmillaan. Käydään läpi tärkeimmät poliittiset toimenpiteet, jotta metsien kasvu muuntuu jatkossakin vauraudeksi ja hyvinvoinniksi Pohjois-Suomeen.

Puuston hiilensidontaa tarkastellaan usein virheellisesti yhden metsikön tai Suomen metsien osalta. Pitää tarkastella koko maapallon puiden sitomaa hiilten määrää. Tämä koska ilmakehämme on yhteinen koko maapallolla. Myös metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä on maailmanlaajuista ja kasvaa 200 miljardilla vuoteen 2030 mennessä.

Tästä huomiosta seuraa suoraan se, että jos Suomi vähentää hakkuita, menevät metsäteollisuuden investoinnit ja työpaikat muihin maihin. Pahimmassa tapauksessa siellä hakataan aukoksi sellaisia metsiä, jotka ovat monimuotoisempia kuin suomalaiset metsät.

Metsien hakkuumäärää tulee kasvattaa tasaisesti niin, että metsäteollisuuden uudet investoinnit ja uudet työpaikat turvataan. Samalla metsien hiilivarasto kasvaa pitkällä aikavälillä. Metsät kasvavatkin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kovalla vauhdilla hyvän metsänhoidon sekä metsien nuoren ikärakenteen ansiosta. Tämä mahdollistaa alueellemme suunniteltujen uusien investointien vaatimat lisähakkuut.

Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki muut eduskuntapuolueet sitoutuivat ilmastotyöryhmän linjauksiin, joiden tavoite on kasvihuonepäästöjen osalta hiilineutraalius 2030-luvulla ja hiilinegatiivisuus 2040-luvulla. Käytännössä tämä tarkoittaa metsien hiilivaraston kasvattamista. Tämä puolestaan uhkaa metsäteollisuuden investointien toteutumista ja metsänomistajan puunmyyntituloa.

Parasta metsäpolitiikkaa on hoitaa metsiä hyvin, tällöin puuston määrä kasvaa entisestään ja se mahdollistaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tehdasinvestointien toteutumisen. Metsänomistajia tulee kannustaa ja opastaa sekä taimikonhoitotöiden että ensiharvennusten oikea-aikaiseen suorittamiseen. Metsien kasvua voidaan lisätä lisäksi merkittävästi käyttämällä jalostettua siemenmateriaalia sekä suorittamalla metsien kasvatus- ja tuhkalannoituksia. Metsä tulee myös päätehakata oikeaan aikaan. Kiertoaikoja ei tule pidentää, sillä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna se vähentää hiilensidontaa.

Metsissämme voidaan vaalia myös monimuotoisuutta, sillä metsäekosysteemin toiminnan kannalta tärkeitä ovat yleiset lajit. Esimerkiksi vähempiarvoisia lehtipuita voidaan kasvattaa talousmetsiemme arvopuiden joukossa.

Eduskuntavaaleissa ratkaistaan myös Suomen metsäpolitiikan linja.

JULKAISTU 6.3.19 KALEVA

Vähämäki ja Kankaanniemi moittivat hallituksen lisätalousarviota: Puolustusvoimien toimintamenoja leikataan 6,5 miljoonalla eurolla, vastaanottokeskuksille 5 miljoonaa lisää

Keskiviikko 27.2.2019 - Ville Vähämäki

Hallituksen esitys kautensa viimeiseksi lisätalousarvioksi on julkaistu. Se jättää jälkeensä kasan viheliäisiä ongelmia. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) teesi ”tulos tai ulos” on kääntymässä jälkimmäisen vaihtoehdon puolelle hallituksen konkreettisten saavutusten perusteella.

– Sote näyttää kaatuvan. Sotella väitettiin säästettävän kolme miljardia, ja valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät ensi hallituskaudelle kahden miljardin lisäsäästöjä. Nämäkin luvut ovat sidottu 75 prosentin työllisyysasteeseen, vaikka Saksan ja Italian suunnalta kuuluu huolestuttavia talousuutisia, joilla on varmasti vaikutuksensa myös Suomeen, valtiovarainvaliokunnan jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki moittii.

– Lisäbudjetissa esitetään sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa pieniä summia vanhusten ja vammaisten palvelujen valvonnan lisäämiseen. Nämä summat ovat kuitenkin täysin riittämättömiä, eivätkä ratkaise varsinaista ongelmaa. Kunnille ei annettu niiden tarvitsemia lisäresursseja ikäihmisten hoidon laadun parannukseen, valtiovarainvaliokunnan jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi kritisoi.

Kotitaloudet velkaantuvat edelleen

Hallituksen esityksessä puolustusvoimien toimintamenoja leikataan yli 6,5 miljoonalla eurolla indeksitarkastuksen varjolla.

Samaan aikaan kuitenkin vastaanottokeskuksille annetaan viisi miljoonaa lisää ja hallitsemattomasta maahanmuutosta keskeisesti johtuvia lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia yritetään torjua yli kolmen miljoonan euron panostuksin. Monet muut asiat kuitenkin jäivät hoitamatta.

– Lisäbudjetin joutsenlaulu ei antanut mitään helpotusta talouden suureen kuvaan. Kotitaloudet velkaantuvat edelleen. Asuminen, liikkuminen ja sähkö on kestämättömän kallista, ilmastohumppa lisää kansalaisten kustannuksia eikä peruspalveluista tai tiestön kunnosta ole pidetty huolta. Tämän perinnön Sipilän hallitus jättää seuraajilleen ja Suomen kansalle, Vähämäki kiteyttää.

JULKAISTU 27.2.19 SUOMEN UUTISET

Oulun asemanseudun kehittäminen käynnistää maamme suurimman aluekehityshankkeen

Perjantai 22.2.2019 - Ville Vähämäki

Vähämäki ja Kankaanniemi: PS vaatii kansallisen päätösvallan säilyttämistä verotuksessa

Tiistai 19.2.2019 - Ville Vähämäki

EU-komissio haluaa luopua yksimielisyysvaatimuksesta verotusta koskevassa päätöksenteossa. Tällä hetkellä verotusta koskevat päätökset edellyttävät yksimielisyyttä jäsenmaita edustavan neuvoston käsittelyssä. Yksimielisyysvaatimus poistuisi neljässä vaiheessa.

– Komission ehdottama muutos olisi jälleen uusi heikennys jäsenvaltioiden asemaan ja askel kohti liittovaltiota. Ensimmäiseksi vaiheeksi on valittu veronkiertoa ja veropetoksia koskevat asiat, koska näiden estämistä tuskin kukaan vastustaa. Tässä on kuitenkin ympätty mukaan epämääräisenä asiaryhmänä ”toimet, joissa verotus tukee muita poliittisia tavoitteita.” Veroihin liittyvän rikollisuuden torjuntaa käytetään keppihevosena, jotta komissio pääsisi jatkossa määräilemään muuta verotusta. Voivatko suuret jäsenmaat jatkossa päättää esimerkiksi EU:n yhteisestä ilmastonmuutos- tai puolustusverosta, jolloin pienille maille jää vain maksajan rooli? valtiovarainvaliokunnan jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki kysyy.

– OECD:llä on käynnissä BEPS-hanke, joka pyrkii puuttumaan tilanteisiin, joissa yritykset pyrkivät hyödyntämään verotuksen porsaanreikiä ja siirtämään voittonsa niihin maihin, joissa niitä ei veroteta lainkaan tai verotus on matalaa. Hanke on edennyt hyvin ja sen puitteissa yli 125 valtiota tekee yhteistyötä, jotta tähän toimintaan puututtaisiin. Toimenpiteisiin on jo ryhdytty, eikä yksimielisyysvaatimuksen poistaminen ole edellytys veronkiertoon puuttumiselle, valtiovarainvaliokunnan jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi kiteyttää.

Eduskunnan vastustettava muutosta

Veronkierron ja petosten torjunta on Suomessa sekä useimmissa muissa EU-maissa jo nyt hyvin hoidettu, ongelmat ovat lähinnä Etelä-Euroopassa.

Tapa, jolla siirtymistä yksimielisyysmenettelystä määräenemmistömenettelyyn yritetään ujuttaa läpi ”käytännöllisiin syihin” vedoten, on myös varsin erikoinen ja kyseenalainen.

– Sen sijaan, että muutos tehtäisiin perustamissopimukseen, pyritään hyödyntämään ns. passarelle-säännöksiä. Menettelyssä neuvosto tekee aloitteen ja kuulee kansallisia parlamentteja. Mikäli parlamentit eivät vastusta muutosta kuuden kuukauden sisällä, neuvosto voi hyväksyä päätöksen kuultuaan Euroopan parlamenttia. Olisikin ensiarvoisen tärkeää, että eduskunta vastustaa esitettyä muutosta, jotta EU ei pääse anastamaan kansallista päätäntävaltaamme verotuksesta, Vähämäki linjaa.

JULKAISTU 19.2.19 SUOMEN UUTISET

Perussuomalaiset vaativat yksimielisyysvaatimuksen säilyttämistä EVM:n päätöksenteossa

Torstai 14.2.2019

Isot euromaat, etunenässä Saksa ja Ranska, haluavat luopua yksimielisyysvaatimuksesta Euroopan vakausmekanismin (EVM) päätöksenteossa. Tällä hetkellä EVM tekee päätökset kiireellisissä tukimenettelyissä yksimielisesti. Hallitus on antamassa periksi isojen euromaiden painostuksen edessä ja on valmis luopumaan yksimielisyysvaatimuksesta. Lehtitietojen mukaan hallitus haluaa käsitellä asian ennen vaaleja, jottei ”likainen työ” jäisi seuraavan hallituksen vastuulle. Valtiovarainvaliokunnan PS-jäsenet Ville Vähämäki ja Toimi Kankaanniemi eivät hyväksy päätösvallan luovuttamista.

– Suomen vastuut voisivat kasvaa uusien myönnettyjen tukien myötä, eikä Suomi voisi tehdä asialle mitään. Miksi hallitus haluaa luopua yksimielisyysvaatimuksesta? Suomi on käytännössä tipauttamassa itseään pois päätöksentekopöydistä, kansanedustaja Ville Vähämäki ihmettelee.

Hän muistuttaa, että EU-alueelta kuuluu huolestuttavia taloustietoja. Ostopäällikköindeksit ovat tippuneet reilusti ja nyt myös kova data vahvistaa talousongelmat. Italia joutui taantumaan jo viime vuoden kahdella viimeisellä vuosineljänneksellä. Saksa vältti alustavan tiedon mukaan taantuman niukasti.

– Italia voi vetää koko EU-alueen taantumaan. Deutsche Bank varoittaa Saksan uppoavan taantumaan. Talouskriisi voi eskaloitua Suomen tulevalla EU-puheenjohtajakaudella. Tällöin joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä ja tukemaan Etelä- Euroopan velkamaita. Hallitus pakoilee vastuuta ja on tekemässä Suomen edun vastaisen päätöksen luopumalla yksimielisyysvaatimuksesta. Tällöin puheenjohtajuuskaudella voidaan vedota siihen, ettei Suomi enää voinut asialle mitään, Vähämäki pohtii.

– Mikäli yksimielisyysvaatimuksesta luovutaan, voivat EVM:n riskit Suomen vastuiden osalta muuttua merkittävästi, vaikka nimellinen lainanantokapasiteetti pysyisikin ennallaan. Tästä syystä ei voi olla Suomen edun mukaista luopua yksimielisyysvaatimuksesta ja siten omasta päätösvallastamme siinä, kuinka Suomen EVM:iin maksamia rahoja käytetään. Keskustan ja kokoomuksen tavoitteet asiassa eivät ole Suomen kansallisen edun mukaisia, edustaja Toimi Kankaanniemi kiteyttää.

Julkaistu 14.2.19 SUOMEN UUTISET

Kankaanniemi, Elomaa ja Vähämäki: Suomen maatalouden näkymät synkkenevät - elintarvikeketjun tulolaki säädettävä välittömästi

Perjantai 18.1.2019 - Ville Vähämäki

Eduskunnan täysistunnossa käytiin tiistaina keskustelua Suomen maatalouden kriisiytymisestä ja huoltovarmuudesta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi toi esille historiallisia syitä miksi maamme maatalous on ajautunut kriisitilanteeseen:

– Kansallisen tukipaketin purku keväällä 1995, EU:n seitsemänvuotisten kehysmenettelyjen avulla tehdyt maatalouden tukien kurjistamiset, maitokiintiöiden purku, täydet tuet Baltian maille, Puolalle ja muille 2004 liittyneille, satovahinkojärjestelmän purkaminen sekä Venäjän vastapakotteet. Nämä kaikki ovat osaltaan heikentäneet maatalouden kannattavuutta.

Ruuantuotanto suuri työllistäjä

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa korosti, että suomalainen ruuantuotanto työllistää välillisesti noin 300 000 kansalaista.

– Tilojen kannattavuus täytyy saada kuntoon, muuten tuhannet tilat uhkaavat ajautua vararikkoon. Hallituksen esitys Makeran kautta myönnettäville maksuvalmiuslainojen valtiotakauksille helpottaa maatalouden ahdinkoa. Maatilojen velkaantumista tämä ei kuitenkaan ole estämässä, vaan helpottaa hetkellisesti maatilojen maksuvalmiutta ja kevään tuotantopanosten hankkimista.

Oikeudenmukaisempaa tulonjakoa

Kansanedustaja Ville Vähämäki ihmetteli joulukuun budjettiäänestyksien tulosta. Perussuomalaisten tekemä ehdotus maatalouden oikeudenmukaisemmasta tulonjaosta eli elintarvikeketjun tulolaki sai taakseen vain 31 kansanedustajaa.

– Kannatusta asialle ei tullut hallituspuolueiden tai SDP:n edustajilta. Toivottavasti tulevissa hallitusneuvotteluissa asia nostetaan esille ja saadaan yhteinen tahtotila maatalouden oikeudenmukaisesta tulonjaosta.

JULKAISTU 18.1.19 SUOMEN UUTISET

Perussuomalaiset: SDP:n ehdotus uusien polttomoottoriautojen kieltämisestä järjetön ja vaarallinen Suomelle ja suomalaisille

Maanantai 14.1.2019 - Ville Vähämäki

SDP:n tuore ilmasto-ohjelma julistaa, että seuraavalla hallituskaudella tulisi laatia aikataulu uusien polttomoottoriautojen kieltämiseksi henkilöliikenteessä. Perussuomalaiset pitävät esitystä täysin järjettömänä ja jopa vaarallisena.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki huomauttaa, että SDP:n havittelema määrä uusia sähköautoja vaikuttaisi dramaattisesti Suomen sähkönkulutukseen, joka on jo nyt ajoittain äärirajoilla.

– Suomesta meinasi loppua sähkö tammikuussa 2016, kun kulutus kävi 15 105 megawatissa. Liki kaikki sähköntuotantokapasiteetti oli käytössä. 22.1.2016 säätösähkön hinta nousi kulutushuipun vuoksi 3 000 euroon/MWh. Pörssisähköhinnalla ei sähköautoja pakkasilla ladata. Jos sähköautoa joutuisi lataamaan tuohon hintaan (3 euroa/kW) tulisi tunnin latauksen ja 40 kilometrin ajomatkan hinnaksi 18 euroa + sähkönsiirtomaksu, Vähämäki perustelee.

Mistä demarit ottavat kolmen ydinvoimalan tehon?

Vähämäki lisää, että jos demareiden ehdotuksen mukaan hankitut 750 000 sähköautoa laitettaisiin yhtä aikaa lataukseen, vaadittaisiin 4500 megawattia lisää tehoa (6 kW/auto).

– Olkiluoto 3:n suunniteltu teho on 1600 MW. Mistä lataukseen tarvittava jopa kolmen uuden ydinvoimalan teho aiotaan ottaa? SDP:n ehdotus on toteuttamiskelvoton, Vähämäki jatkaa.

Panostettava uusiutuvien polttoaineiden kehittämiseen

Myös kansanedustaja Toimi Kankaanniemi pitää ehdotusta absurdina.

– Nyt vasta demaripommi tuli – haluavat kieltää uudet polttomoottoriautot! Voiko järjettömämpää ehdottaa? Ajatus 750 000 sähköautosta on yhtä utopistinen kuin miljoona euroa huutokauppakeisarin kuparipannusta! Kankaanniemi veistelee.

Kankaanniemien mukaan Suomessa on viisasta panostaa tuontia korvaavien uusiutuvien polttoaineiden kehittämiseen. Kulutusta kannattaa hillitä ja ohjata kestävään suuntaan.

– Laajassa ja kylmässä maassa liikkuminen ja asuminen on jo nyt erittäin kallista, Kankaanniemi huomauttaa.

Demareiden politiikka ajaisi myös teollisuuden pois maasta

Kankaanniemi lisää että, että polttomoottoriautot kehittyvät yhä ympäristöystävällisimmiksi. Kankaanniemi pelkää, että tavallinen perhe ja työntekijä joutuisi SDP:n politiikan maksajaksi.

– Vielä tyhmempää on ajaa puhdas teollisuus ja muu tuotanto Suomesta niihin maihin, joissa ilmastosta ei välitetä. Tähänkin demarien politiikka veisi. Kauas on jäänyt työkansan etujen ajaminen.

– Ilmastonmuutos on tosiasia. Sitä pitää hillitä, mutta kaikki toimenpiteet pitää tehdä tutkitun tiedon ja rauhallisen harkinnan sekä vaikutusarvioiden pohjalta. Tämä on demareilta täysin hukassa. Se on vaarallista, Kankaanniemi varoittaa.

JULKAISTU 22.1.19 SUOMEN UUTISET

Pitkään jatkunut taistelu ruoka-aputyön rahoituksesta onnistui - Niikko: "Hallitus palautti sen, pienen painostuksen jälkeen"

Tiistai 18.12.2018

Toisinaan sitkeys palkitaan. Valtionvarainvaliokunnan perussuomalaiset punnersivat pitkään useiden hankkeiden rahoituksen puolustamiseksi, joiden evääminen tuntui järjenvastaiselta. Työttömien ja kaiken kansan joulujuhlasta tavoitettu kansanedustaja Mika Niikko (ps.) kommentoi eduskunnassa käydyn budjettiväännön tuloksia.

– Joskus sanotaan, ettei oppositiosta voi vaikuttaa, mutta kyllä sieltä voi, Niikko kommentoi julkaisemallaan videolla.

– Kaikki tietävät, että perussuomalaisilta vietiin petoksella hallituspaikka, mutta tästä huolimatta saimme asioita oikein hyvin läpi Toimi Kankaanniemen (ps.) ja Ville Vähämäen (ps.) kanssa valtiovarainvaliokunnassa.

Niikko on moittinut julkisuudessa usein hallituksen aikaisempaa päätöstä evätä ruoka-apujärjestöjen rahoitusta. Nyt tilanteeseen saatiin korjausta.

Niikon mukaan ruoka-aputyön rahoitus palautui. Kyse on 1,2 miljoonan euron summasta.

– Nyt hallitus palautti sen, pienen painostuksen jälkeen. Kiitos siitä, Niikko myhäilee. Myös Toimi Kankaanniemellä oli jaoston puheenjohtajana asiassa iso rooli.

Niikko kiittelee myös lasten nettihyväksikäytön ehkäisyyn myönnettyä 250 000 euron summaa, joka ensin leikattiin pois, ja nyt palautettiin. Päätös tehtiin turvallisuusjaostossa, jossa Niikko toimii puheenjohtajana.

Edelleen läpi saatiin satsauksia ulkomaalaisvalvontaan sekä kadonneiden turvapaikanhakijoiden tavoittamiseen.

– Kiitos eritoten Ville Vähämäelle ja Toimi Kankaanniemelle hyvästä yhteistyöstä valtiovaroissa tavoitteidemme saavuttamiseksi, Niikko kiittelee.

JULKAISTU 18.12.18 SUOMEN UUTISET

Perintöverosta erikoinen näytelmä - hallitus tyrmäsi kansalaisaloitteen ilman eduskunnan keskustelua tai äänestystä

Tiistai 27.11.2018

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa ja sen verojaostossa käytiin eriskummallinen näytelmä. Valiokuntaan ja sen jaostoon saapui ensimmäinen kansalaisaloite perintö- ja lahjaverosta luopumiseksi.

Monen mutkan jälkeen valiokunta päätti, ettei kansalaisaloitteen käsittelyä jatketa eli mietintöä ei anneta. Toisin sanoen koko eduskunta ei saa keskustella saati äänestää asiasta.

Tyrmäys monen mutkan kautta

Perussuomalaiset ovat tyrmistyneitä.

– Ensin sen käsittely aiottiin siirtää kevätkaudelle, mutta koska hallituksen esityksiä saapui jaostoon vähemmän kuin ennakoitiin, otettiin aloite käsittelyyn jo ennen joulua, kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki aloittaa.

Vähämäki toteaa, että asiantuntijakuuleminen oli kattava ja kaikki edellytykset mietinnön tekemiseen oli. Kokoomuksen, keskustan ja sinisten äänillä käsittelyä ei kuitenkaan jatkettu.

– Vaikka olisi ollut ennakoitavissa, että mietinnössä olisi esitetty kansalaisaloitteen hylkäämistä, mietintö olisi kuitenkin edennyt eduskunnan suureen saliin, jossa perintöverosta olisi päästy keskustelemaan ja jopa äänestämään.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Vähämäki arvioi, että hallituspuolueiden toiminta avaa sellaisen käytännön, jossa hallitus voi päättää sen, mistä kansalaisaloitteista tehdään mietintö.

– Tämä ei liene ollut kansalaisaloitteen perimmäinen idea, Vähämäki harmittelee.

PS:n lakialoite perintöveron kohtuullistamiseksi

Perussuomalaiset ovat itsekin jättäneet perintöverotuksen kohtuullistamisesta lakialoitteen tänä syksynä. Lakialoitteen keskeisenä sisältönä on lesken ja lasten aseman parantaminen.

– Aloitteemme olisi tullut käsitellä yhdessä tämän kansalaisaloitteen kanssa. Nyt sekään tuskin on mahdollista. Kauniita ovat olleet muiden puolueiden puheet perintöveron kohtuullistamiseksi, mutta ahneus vei näemmä voiton. Tämä on märkä rätti kansan kasvoille, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri hämmästelee.

Meri muistuttaa, että vaikka SDP olisi vienyt kansalaisaloitteen nyt eteenpäin valiokunnasta eduskuntasaliin päätettäväksi, demarit ovat vastustaneet perintöveron kohtuullistamista.

– Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) kutsui taannoin perintöveroa maailman parhaaksi veroksi. Hän ei myöskään allekirjoittanut lakialoitettamme veron kohtuullistamisesta, Meri huomauttaa.

JULKAISTU 27.11.18 SUOMEN UUTISET

Perussuomalaiset esittävät ilmastotulleja: "Me haluamme saastuttajat vastuuseen ja maksamaan"

Torstai 15.11.2018

Perussuomalaiset esittivät tänään eduskunnan suullisella kyselytunnilla, että Suomi ottaisi käyttöön niin sanotut kansainväliset ilmastotullit.

Tämä tarkoittaisi ylimääräistä tullimaksua tuotteille, joiden valmistaminen aiheuttaa huomattavasti päästöjä esimerkiksi kehittyvissä maissa, mutta joita valmistetaan vastuullisemmin Suomessa tai Euroopassa. Näin perussuomalaiset haluavat ohjata kulutusta tuotteisiin, jotka saastuttavat vähemmän.

– Suomalainen työ ja yrittäjyys ovat ekotekoja. Me emme halua rangaista suomalaista työmiestä tai eläkeläistä laittamalla heitä maksumiehiksi kotimaista kannattavuutta kurittavalla ilmastopolitiikalla, kansanedustaja Ville Vähämäki täsmentää.

Hankintoja vähiten saastuttavista maista

Vähämäki esitti, että alkuun tullimaksu voisi olla pieni. Tämän jälkeen maksuja voi kiristää tarpeen mukaan, elleivät tullimaksujen kohteet ryhtyisi toimenpiteisiin ympäristön suojelemiseksi.

– Me haluamme saastuttajat vastuuseen ja maksamaan. Näin ohjaamme hankinnat maihin, jotka saastuttavat vähiten. Tällainen maa on esimerkiksi Suomi. Mikä on hallituksen kanta ilmastotullin käyttöönottoon? Vähämäki kysyi,

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, että tekoja todellakin vaaditaan. Hänen mukaansa ilmastotulleista päätetään kuitenkin EU:ssa kansallisen päätöksenteon sijaan. Hän esitti ilmastonlämpenemisen estämiseksi hiilen globaalia hinnoittelua.

JULKAISTU 15.11.18 SUOMEN UUTISET

Talouden tila hyvä, mutta ilmassa on monia riskejä

Maanantai 25.6.2018

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan julkisen talouden suunnitelmaa, jonka mukaan talouden tilannekuva on hyvä ja BKT- kasvuennuste 2,6 % kuluvalle vuodelle. Kehyskauden loppupuolelle ennustetaan kuitenkin vaimeampaa kasvua, ja joidenkin asiantuntijoiden mukaan nousukauden loppu häämöttää jo.

– Jotta voidaan tehdä uskottava pidemmän aikavälin talouden katsaus, täytyy asiat laittaa oikeaan kontekstiin, huomauttaa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt Ville Vähämäki.

– Mitkä vaikutukset talouteen on EKP:n toimilla, kun osto-ohjelman kasvattaminen päättyy vuoden vaihteessa? Entä mitä vaikuttaa USA:n ja Kiinan välinen tullinokittelu? Miten puolestaan öljyn hinnan nousu vaikuttaa kansantalouksiin? Velallisia luonnollisesti kiinnostaa inflaatio ja sen vaikutukset lainoihin. Kaikki nämä seikat vaikuttavat talouskehitykseemme. Näitä asioita käsitellään kuitenkin hyvin suppeasti julkisen talouden suunnitelmassamme. Sanottakoon vielä, että tämä suunnitelma vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta.

Kotitalouksien velkaantumiseen syytä kiinnittää huomiota

Vähämäki toteaa, että jos mennään talouden tukijalkoihimme, niin ne ovat hyvässä kunnossa. Vientimme vetää ja matkailu on noussut uudeksi kansantaloutta tukevaksi voimaksi. Valtion velkasuhde taittuu ja kuntataloudessa käänne on ollut vahva.

– Siitä kiitos kaikille päättäjille, valtuutetuillekin. Pankkien taseet ovat hyvässä kunnossa, osakeyhtiöiden ja henkilöyhtiöiden taseet vahvistuvat. Kotitalouksien velkaantuneisuus on huolestuttavaa, ja se on ennätyksellisellä tasolla. Velka on myös hyvin keskittynyttä, pieni osa kotitalouksista on hyvin velkaantuneita.

– Oma vaikutuksensa on myös taloyhtiölainojen kasvulla. Asialle on tehtävä jotain, lisää sääntelyä, mutta pienin askelin. Asumista on kaikkinensa halpuutettava. Olisi myös syytä kasvattaa asteittain keskiluokan ostovoimaa, ja sitoa ostovoiman kasvatus työllisyysasteen nousuun. Ostovoiman kasvatus antaa mahdollisuuden kotitalouksille lyhentää syntyneitä velkoja, tai vaihtoehtoisesti säästää tai kuluttaa, Vähämäki toteaa.

Vähämäki sanoo, että kotitaloudet ovat työntäneet Suomen talouden kuopasta, mutta jääneet sinne itse.

– Nyt on aika vetää kotitaloudet ylös, muuten kansantaloutemme on liian haavoittuva.

Kansalaisten osallisuutta lisättävä

Julkisen talouden suunnitelman yhteydessä puolueet voivat esittää laajempia monivuotisia uudistusohjelmiaan. Perussuomalaiset laativat laajan vaihtoehdon, jossa on useita uudistusohjelmia ja lukuisia lausumia niihin pääsemiseksi.

-Keskushallintoa tulee edelleen uudistaa. Näemme sen välttämättömänä. Edessämme olevat haasteet ovat mittaamattomia, mutta edistyksellisillä hallintotavoilla pystymme luovimaan Suomen selkeimmille vesille. Siiloja hallinnonalojen väliltä on edelleen poistettava.

– Monimutkaisten ilmiöiden hallinnoimiseksi tulee mennä ilmiöpohjaiseen budjetointiin. Näin pystymme havaitsemaan muun muassa ikääntymisen aiheuttamia kustannuksia tai lapsivaikutuksia, Vähämäki luettelee ja sanoo, että kansalaisten osallisuutta täytyy edelleen lisätä.

Elinikäinen oppiminen tavoitteeksi

Koulutusta on perussuomalaisten mielestä uudistettava. Elinikäisen oppimisen tulisi olla tulevan hallituksen keskeisiä hankkeita. Miljoona suomalaista täytyy kouluttaa uudelleen tulevan vuosikymmenen aikana.

– Koulutukseen on saatava skaalautuvuutta, muuten tehtävä on mahdoton. Kaikkinensa koulutusta tulisi tiivistää, ja hyödyntää digitalisaation avulla kaikki mahdollinen aika.

– Muun muassa oppilaitokseen valinnan ja koulun aloittamisen välinen aika saattaa olla 4-5 kuukautta. Yliopistojen aloituskeski-ikää tulee laskea. Viimeisen viiden vuoden aikana aloittaneiden keski-ikä on noussut vuodella. Samaan aikaan eläkeikä on noussut 3 kk. Vaikuttaa hölmöläisten peitonjatkamiselta, Vähämäki toteaa.

Sosiaaliturvauudistus on välttämätön

Tulevalla hallituskaudella on tehtävä perussuomalaisten mielestä myös sotu-uudistus.

– Työn ja sosiaalietuuksien yhteensovittaminen täytyy tehdä älykkäästi. Lisätään kannustavia elementtejä ottaa työtä kaikissa tapauksissa vastaan. Olisiko syytä tehdä sotu-uudistus vaiheittain, yhdistelemällä ensin joitain tiettyjä samankaltaisia etuuksia?

– Keskeisintä näissä kaikissa muutoksissa ja uudistuksissa on päästä lähelle ihmistä. Hallinnon ja palveluiden täytyy olla kansalaisia lähellä. Näin ollen olisi hyvä, että hallinto tekisi ’lähellä’-uudistuksen.

Tietoa kansakunnan hyödyksi

Ja miten päästään lähelle ihmistä? Vähämäen mukaan tiedolla ja sen hyötykäytöllä.

– Lähellä-uudistus on itse asiassa ihmislähtöistä tietotaloutta. Se tieto, mikä Kelalla ja julkishallinnolla on ihmisistä, täytyy saada hyödyttämään kansakuntaa. Sillä tiedolla löydetään aikaisin ne, joita uhkaa tippuminen yhteiskunnan kelkasta. Tietoa, jota voidaan käyttää toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kotihoidon tehostamiseen. Samoin samaa tietoa voidaan käyttää työkyvyttömyyden ehkäisyyn, tai vaikkapa vanhemmuuden tukemiseen.

– Keskeinen julkisen talouden haaste onkin siis se, miten tulevaisuudessa käytetään tietoa kansakunnan hyödyksi, miten elinikäinen oppiminen toteutetaan, kuinka sovitetaan työ ja sosiaalietuudet ja miten hallintomme pystyy uudistumaan ja pääsemään lähelle ihmistä.Kun nämä haasteet hoidamme, julkinen talous kyllä sitten hoituu, tapahtui muualla maailmassa sitten sama mitä, Vähämäki uskoo.

JULKAISTU 25.6.18 SUOMEN UUTISET

Oulusta akkuklusterin keskuskaupunki

Perjantai 25.5.2018

Valtio on ottanut uusia askeleita synnyttääkseen Suomeen akkuklusterin. Ensimmäinen toimenpide oli keskittää kaivostoimialaan liittyvät omistukset Suomen Malminjalostus osakeyhtiöön, eli entiseen Terrafame Groupiin. Yhtiö edistää laajemmaltikin Suomalaisen akkuklusterin kehittämistä ja mahdollistaa valtion aktiivisemman toiminnan. Suomen Malminjalostus toimii myös EU:n Battery Alliancessa, jossa valmistellaan 2,2 miljardin rahoitusohjelmaa akkusektorille.

Kun katsotaan Pohjois-Suomen roolia akkuklusterin synnyttämisessä, niin meille on tarjolla suuri rooli, ja pystymme mahdollisesti synnyttämään tuhansia uusia työpaikkoja Pohjois-Suomeen. Metalleilla ja akuilla on valtava rooli liikkumisen ja energian vallankumouksessa niin sähköntuotannon ja –jakelun, sähköajoneuvojen, sähkön laajamittaisen varastoinnin ja latausinfrastruktuurin synnyttämisessä.

Akkuklusterin tarvitsemia tärkeitä raaka-aineita, kobolttia, nikkeliä, litiumia ja grafiittia meillä on maaperässä runsaasti. Jalostus akkukemikaaleiksi nikkelin ja koboltin osalta on erittäin merkittävällä tasolla, ja uutta akkukemikaalitehdasta suunnitellaan. Akkukomponenttien, kennostojen ja akkumoduulien tuotannon osalta meiltä puuttuu arvoketjusta palasia. Tässä piileekin suurin markkinapotentiaali ja työllistävä vaikutus.

Näkisin akkuklusterin kehittämisessä Oulun, Lapin ja Vaasan yliopiston yhteistyötä erittäin tärkeänä, sillä näiden yliopistojen osaamisalueet täydentävät toisiaan sähkötekniikan, energiatekniikan, arktisen osaamisen ja matkailunäkökulmat huomioon ottavan vastuullisen kaivostoiminnan osalta.

Oulu voisi tunnetusti älykkäänä teknologiakaupunkina saada uuden tukijalan itselleen, jos se pystyisi nousemaan Suomen akkuteknologian johtavaksi kaupungiksi. Samalla tämä palvelisi koko Pohjois-Suomea lisääntyneinä työpaikkoina ja verotuloina.

JULKAISTU 25.5.18 KALEVA

Kolmas tie - kolmas vaihtoehto

Tiistai 5.12.2017 klo 11:46 - Ville Vähämäki

Alla on valtionvarainvaliokunnassa esittämämme "kolmas tie" -vaihtoehto talous- ja rahaliiton kehittämisestä sekä pankkiunionin loppuunsaattamisesta.

Annamme yhteensä 12 toimenpide-ehdotusta, seitsemän rahaliiton kehittämiseksi ja viisi pankkiunionin osalta.

Korostamme sitä, että EKP:n roskalainojen osto-ohjelmien aiheuttamat riskit ovat kasvaneet viime aikoina rajusti. Lisäksi valtionlainojen korot ja riskit ovat epätavallisella tasolla. Lisäksi monien sijoitustuotteiden hinnoittelu on vääristynyt.

Lukuiloa.

t. Ville Vähämäki ja Toimi Kankaanniemi

------ Eriävä mielipide ------

Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n kehittäminen on historiallisessa vaiheessa.  Edessä on valinta, jonka seuraukset sekä koko euro-alueelle, että Suomelle sen osana ovat erittäin suuret.

 

Liian erilaisten maiden liitto

Perustamisestaan alkaen EMU on ollut ongelmallinen, koska se koostuu hyvin erilaisista maista ja kansantalouksista. Yhteisten sääntöjen rikkominen on osaltaan johtanut kasvaviin vaikeuksiin.

 VTT Martti Hetemäki toteaa poikkeuksellisen ansiokkaassa kirjoituksessaan (Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2015 s. 21-22), että

”EMU:n alkamisen jälkeen käytännössä euroalueen kaikkien pankkien velka tuli riskittömäksi. Ydinmaiden pankit ja muut sijoittajat eivät ilmeisestikään olleet EMU:n alun jälkeen enää huolissaan reunamaiden pankkien kyvystä maksaa velkansa takaisin.”

Jäsenmaiden hankalimmat erot liittyvät siten julkisen ja yksityisen sektorin velkaantumisvauhtiin, sekä toisaalta epätahtiseen talouskehitykseen.

Vuonna 2008 em. reunamaiden riskit paljastuivat. Useat reunamaat ajautuivat syvään kriisiin. Euron pelastamiseksi luotiin yhteisvastuumenetelmiä, joilla mittavia vastuita siirrettiin pankeilta koko alueen valtioille ja veronmaksajille.

Synnytetyt järjestelmät eivät korjanneet kansantalouksien rakenteellisia ongelmia. Niiden perusongelma eli tuottavuuden ja kilpailukykyjen eriytyminen jatkui, mikä näkyy valtioiden velkaantumisessa.  

 

Riskit vaihtavat omistajaa

Euroopan Keskuspankin pääjohtaja ilmoitti heinäkuussa 2012, että ”EKP tekee kaikkensa euron säilymiseksi”. Tämä yhteisen piikin rajaton avaaminen pelasti EMU:n toistaiseksi.  

EKP:n ns. roskalainojen osto-ohjelma on ollut massiivinen ja se jatkuu yhä. Esimerkiksi Suomen Pankin TARGET2 –järjestelmään liittyvät saamiset olivat 66,5 miljardia 27.10.2017. Kuukaudessa TARGET2 –järjestelmän saamiset ovat nousseet 80,3 miljardiin (24.11.2017).

Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät pidempiaikaiset saamiset euroalueen pankkilaitoksilta olivat puolestaan 10,1 miljardia. Julkisen sektorin eli valtion velkapapereiden osto-ohjelma on kasvanut 24,6 miljardiin. Käytännössä tämä tarkoittaa setelirahoitusta. Julkisen sektorin monikansallisten laitosten velkapapereiden osto-ohjelma on kasvanut vuodessa 2,9 miljardiin ja yrityssektorin osto-ohjelma 4,4 miljardiin.

Näiden riskien lisäksi Suomen valtiolla on Kreikka, ERVV ja EVM riskejä noin 20 miljardia.

EKP on ilmoittanut ajavansa osto-ohjelman alas lähiaikoina. Näin on syytä tehdä, vaikka seuraukset tästäkin saattavat olla kriittiset. 

 

Korot alimmalla tasolla 5000 vuoteen

Massiivinen osto-ohjelma on mm. pitänyt korot epäterveen alhaisella tasolla, mikä on johtanut velkaantumisen jatkumiseen. Korot ovat historioitsijoiden mukaan laskeneet alimmalle tasolle 5000 vuoteen. Näin ei voi jatkua.

Ohjelman lopettamisesta seuraa korkojen nousu asteittain markkinoiden määrittelemälle terveelle tasolle. Suomessakin tämä aiheuttaa mittavia menojen kasvupaineita sekä valtiolla ja kunnissa että yrityksissä ja kotitalouksissa. Heikon talouden maissa se uhkaa puhkaista syvän kriisin.

 

Vain huonoja vaihtoehtoja esitetty

EMU kehittämiseksi (pelastamiseksi) asiantuntijat ovat esittäneet vain kaksi mallia:

-          keskitetty

-          markkinakuri

Keskitetty malli merkitsisi yhä syvempää yhteisvastuuta, mm. euro-alueen valtiovarainministeriä, tulonsiirtoja ja yhteisiä velkakirjoja. Suomen hallitus ei tue tätä mallia. Oletettavaa on, että eräät muutkaan euromaat eivät tätä ole valmiita hyväksymään, joten se ei etene.

Markkinakurimalli edellyttää ongelmamailta erittäin tiukkaa talouspolitiikkaa, rajuja rakenneuudistuksia ja menosopeutuksia, julkisten menojen leikkauksia sekä verojen ja maksujen kiristyksiä. Näistä seuraisi työttömyyden ja sosiaalisten ongelmien kasvu. Yhteiskunnallisten levottomuuksien uhka lisääntyisi. Asiantuntijoiden mukaan tämä ei ole poliittisesti mahdollinen malli ongelmamaissa.

 

Markkinakurimalli johtaa taantumaan ja velkakriisiin

Kun Sipilän hallitus torjuu - kuten perusteltua on - keskitetyn mallin, hallituksen vaihtoehtona on markkinakurimalli. Tähän malliin hallitus ei ole kuitenkaan selkeästi varautunut. Kun sekin törmää edellä kuvattuihin ylipääsemättömiin vaikeuksiin eräissä euromaissa, vaihtoehtoja ei ole.

Edessä on seuraavan talouskriisin/taantuman iskiessä velkakriisi, joka on eräiden asiantuntijoiden mukaan pahempi kuin koskaan ennen. Kriisimaiden ollessa lopulta joko kyvyttömiä tai haluttomia hoitamaan velkojaan EKP:lle ja Euroopan vakausvälineelle, mittavat tappiot olisi katettava kansallisista budjeteista, mikä siis tarkoittaa yhteisvastuuta.

On esitetty myös sitä, että Euroopan unioni hoitaisi kriisimaiden ongelmia budjettinsa kautta (mm. koheesiorahoitus). Tämä on yhtä tuomittavaa menettely kuin yhteisvastuun kasvattaminen keskitetyn mallin mukaisesti.

 

 

Kolmas tie – kolmas vaihtoehto

Perussuomalaiset toteavat, että Sipilän hallitus ei ole esittänyt käyttökelpoista mallia EMU:n kehittämiseksi eikä ole varautunut siihen, että EMU joko hajoaa tai siitä eroaa tai on erotettava jäsenmaita lähivuosina. Näin ollen EMU:n kohtalo on sama kuin on aiemmin ollut kaikilla valuutta-alueilla, jotka on muodostettu hyvin erilaisista maista ja kansantalouksista.

Perussuomalaiset esittävät kolmatta tietä.

Aivan ensimmäisenä toimenpiteenä Suomen on varauduttava EMU:n hajoamiseen ja eroamiseemme siitä. On myös varauduttava siihen, että heikoimpien euromaiden kautta Suomen Pankille aiheutuvat TARGET2 –riskit realisoituvat.

Holmströmin paperin yksinkertaistetun esimerkin mukaan, kun vakuuden arvo katsotaan kyllin suureksi, velasta tulee informaation suhteen ei-sensitiivistä (Understanding the role of debt in the financial system, BIS 2015).

Toisena toimenpiteenä vakuuksien arvoa on laskettava, jotta velasta tulee sensitiivistä. Toisin sanoen velkapapereiden arvon on oltava herkkiä (l. muututtava) lisäinformaation tullessa. Tämä johtaa siihen päätelmään, että valtioiden velkajärjestelysäännöstö on kehitettävä.

 

Tunne taseet – tiedä riskit

Ymmärtämys EKP:n, keskuspankkien, kotivaltioiden ja kotivaltioiden pankkien taseista on puutteellista. Etenkin EKP:n ja keskuspankkien riskien analysoinnissa on puutteita. Ehdotamme kolmantena toimenpiteenä näiden riskien kartoittamista ja ennen kaikkea EKP:n roskapaperien osto-ohjelman alasajosta syntyvien riskien analysointia.

Pankkien taseet ja ongelmaluottojen määrät tiedetään suhteellisen hyvin. Kotivaltioiden velasta aiheutuvat riskikeskittymät ovat ongelma. EKP:n jakama edullinen rahoitus on vaihdettu ilman pääomavaatimusta kotivaltion velkakirjoihin.

Näkemyksemme mukaan neljäs ja ehdottomasti tarvittava keskeinen toimenpide on se, että lähdetään kasvattamaan pankkien taseissa pääomavaatimusta valtionvelkakirjoille pienin askelin. Toisaalta samalla on luotava pääomavaatimukset pankkien taseissa oleville kotivaltion aiheuttamille riskikeskittymille. Vain tällä tavalla voimme järkevästi purkaa riskejä.

 

Velkajärjestelysäännöstö suunniteltava huolellisesti

Valtioiden velkajärjestelyt ovat tunnetusti vaikeita prosesseja. Nyt euroalueen maille suunnitellaan velkajärjestelymekanismia, mikä on siis yksinkertaistettuna säännöstö, jossa määrätään siitä, miten valtion velkoja leikataan.

Näkemyksemme mukaan tämä täyttää Holmströmin kaavion mukaisen ehdon vakuuksien arvon pienentämisestä. Toisin sanoen valtionlainoihin sijoituksen tehneellä sijoittajalla tulee olla riski pääomansa menettämisestä.

Markkinapaniikin riski ja moraalikato-ongelmat vältetään vain, jos velkajärjestelysäännöstö suunnitellaan täydellisesti oikein ja kansainvälisen viimekätisen lainoittajan (ILOLR) kapasiteetti on riittävän suuri (Coordination Failures and Lender of Last Resort, Rochet & Vives, 2004, s.1143)

Näemme kuitenkin, että nämä analyysit ovat rankasti yksinkertaistettuja.

Ensinnäkin, jos velkajärjestelysäännöstö on huonosti rakennettu, moraalikato-ongelma ei poistu. Itse asiassa saatetaan aiheuttaa vielä hankalampi moraalikato-ongelma. Toiseksi, viimekätisen lainoittajan koko, tai päätöksentekosääntöihin liittyvät ongelmat voivat aiheuttaa vakavan markkinapaniikin riskin.

Näiden esitettyjen pohdintojen ja saatujen tietojen perusteella emme voi kannattaa EVM:n muuntamista velkajärjestelyviranomaiseksi. Päätöksentekomenettely yksimielisyysvaateineen, sekä EVM:n kapasiteetin riittämättömyys, tai edes epäily siitä aiheuttaisi entistä suurempia ongelmia.

 

Yhteisvastuun kehittäminen vakuutustyyppiseksi

Yhteisvastuuta on kolmea eri tyyppiä. Jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu, instituutioiden kautta tuleva yhteisvastuu ja vakuutustyyppinen yhteisvastuu. Tällä hetkellä yhteisvastuu toteutuu lähinnä EKP:n aiheuttamien velkakirjojen oston kautta.

Näkemyksemme mukaan vakuutustyyppinen yhteisvastuu olisi paras malli niissä tapauksissa, joissa yhteisvastuuta täytyy olla. Tällöin voidaan yhteisvastuun hinta hinnoitella erikseen erilaisille maille ja instituutioille. Suomen kaltaisille asiansa hyvin hoitaneille maille vakuutustyyppinen yhteisvastuu olisi edullisin tapa.

Mallin kehittämisessä on oltava huolellinen. Normaalisti vakuutuksissa on olemassa sen tyyppinen ongelma, että huolelliset maksavat huolettomien aiheuttamat vahingot. Vakuutustyyppiseen yhteisvastuuseenkin sisältynee moraalikadon riskejä.

 

Rahalle ja riskille saatava järkevä hinta

Kaikkinensa ongelmat aiheutuvat siitä, että talousliiton jäseninä on liian erityyppisiä maita. Valtioiden rakenteet, talouskasvut ja tuottavuuskasvut ovat liian erilaisia.

Kotivaltioiden verotulot riippuvat liikaa kotitalouksien ja kotivaltion yritysten suhdanteista. Tämä heijastuu puolestaan kotivaltion taseeseen ja velkaantuneisuuteen. Kaikilla valtioilla on omanlaisensa ekosysteemi.

Heikoimmista euromaista tapahtuvien valuuttapakojen riski on näkemyksemme mukaan kasvanut. Ainoita voittajia tilanteessa näyttävät olevan ylikansalliset yhtiöt, jotka pystyvät valitsemaan mihin maahan voitot näytetään.

EKP:n toiminta on laskenut korot nolliin. Rahalle ja riskille on pakko saada jokin hinta, nykyinen meno ei voi jatkua pitkään. Samalla täytyy kasvattaa jäsenmaiden omaa tasauskykyä, mikä tarkoittaa velkaantumisen vähentämistä.

 

Pankkiunionin viimeistely riskikeskittymien pääomavaateita kehittämällä

Pankkiunionin kehittämisen osalta yhdymme pääosin valtiovarainvaliokunnan lausunnossa esitettyihin huomautuksiin.

Pankkien kotivaltioriskit ovat edelleen suuria ja ongelmaluotot eivät ole juurikaan vähentyneet. Pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys on katkaistava, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

Keskeisinä havaintoina toteamme, että valtionlainojen luottoriskittömyyden olettamus on epärealistinen. Näin ollen valtionlainojen pääomavaadetta tulee kehittää, etenkin niissä tapauksissa joissa on havaittavissa riskikeskittymää. Harkittavaksi on otettava sääntelymekanismit, jotka asteittain kasvattavat valtionlainojen riskikeskittymien pääomavaatimuksia.

Edelleen toteamme, että uudet ketterät FinTech- toimijat uhkaavat rapauttaa peruspankkitoimintaa. Maksupalveludirektiivin käyttöönotto mahdollistaa kolmansille osapuolille pääsyn asiakkaiden tilille. Eräiden arvioiden mukaan noin kolmasosa pankkien viivan alle jäävästä tuloksesta katoaa tulevaisuudessa jakamistalouden ja alustatalouden innovaatioiden myötä. Onkin oletettavaa, että lähiaikoina GAFA – yhtiöt (Google, Amazon, Facebook, Apple) suuntautuvat kohden pankkitoimialaa. Näkemyksemme mukaan tähän kehityskulkuun ei ole riittävällä tasolla varauduttu.

 

Ehdotelmat Suomen neuvotteluasemaksi talous- ja rahaliiton kehittämiseksi

1.      Valiokunta edellyttää, että hallitus pitää kiinni kielteisestä kannasta EMU:n kehittämiseen ns. keskitetyn mallin mukaisena, joka tarkoittaa, että yhteisvastuuta ei kasvateta.

 

2.      Valiokunta edellyttää, että hallitus valmistelee toimenpideohjelman EMU:n hajoamisen ja Suomen siitä eroamisen varalle.

 

3.      Valiokunta edellyttää, että hallitus vaatii, että jokaisen EMU-maan tulee vahvistaa omaa tasauskykyään, eli vähentää velkaantumista, ja että ne sopeuttavat ja tasapainottavat julkisen taloutensa ja vahvistavat tuottavuuden ja kilpailukykynsä kestävälle pohjalle ehtona EMU:n pelastamiselle.

 

4.      Valiokunta edellyttää, että hallitus ei hyväksy EU:n budjettivarojen käyttämistä jäsenmaissa EMU:sta aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseen.

 

5.      Valiokunta edellyttää, että hallitus vaatii valtionvelkakirjojen maakohtaisen pääomavaatimuksen kasvattamista pienin askelin.

 

6.      Valiokunta edellyttää, että hallitus vaatii sellaisten sääntelymekanismien käyttöönottoa, jotka asteittain kasvattavat valtionlainojen riskikeskittymien pääomavaatimuksia.

 

7.      Valiokunta edellyttää, että hallitus ei kannata EVM:n muuntamista velkajärjestelyviranomaiseksi. EVM:n päätöksentekomenettely yksimielisyys-vaateineen, sekä EVM:n kapasiteetin riittämättömyys, tai edes epäily siitä aiheuttaisi entistä suurempia ongelmia.

 

Ehdotelmat pankkiunionin viimeistelystä aiheutuvien Suomen riskien minimoimiseksi

 

8.      Valiokunta edellyttää, että hallitus varautuu siihen, että Suomen Pankin taseessa olevat TARGET2 – järjestelmän 80 miljardin, euroalueen pankkijärjestelmän pitkäaikaisten rahaoperaatioiden 10 miljardin tai julkisen ja yritysten velkapapereiden osto-ohjelman 7,3 miljardin riskit realisoituvat.

 

9.      Valiokunta edellyttää, että hallitus laatii riskianalyysin EKP:n ja keskuspankkien tilanteesta.

 

10.  Valiokunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle tiedonannon EKP:n roskalainojen osto-ohjelman Suomelle synnyttämien vastuiden määrästä ja ohjelman lopettamisen aikataulusta ja vaikutuksista.

 

11.  Valiokunta edellyttää, että hallitus suostuu vain Suomen riskit ja maksuaseman minimoivaan vakuutustyyppiseen yhteisvastuuseen ja vain ainoastaan niissä tapauksissa, joissa yhteisvastuuta täytyy täysin pakollista olla.

 

12.  Valiokunta edellyttää, että hallitus varautuu pankkitoimialan murrokseen, ja ei sitouta Suomea laajoihin talletussuojasopimuksiin ennen kuin FinTech- yhtiöiden ja suurten jakamis- ja alustatalousyhtiöiden aiheuttamat uhat ja riskit nykyiselle pankkitoimialalle on todettavissa.

Talouden suunta on kääntynyt

Keskiviikko 14.6.2017 klo 11:25 - Ville Vähämäki

Koska olen ensisijaisesti talouspoliitikko, tämä teksti käsittelee lähinnä taloutta, mutta arvaan, että arvoisaa lukijaa kiinnostaa myös hallituskriisin tilanne, niin kommentoin tätäkin aihetta kirjoituksen loppupuolella.

Hallitus sai maan taloudellisen suunnan vahvaan kasvuun lähes vuosikymmenen taantuman jälkeen. Nordean ennuste povaa Suomeen tälle vuodelle jopa kolmen prosentin kasvua. Suomen Pankin tuore ennuste on maltillisempi 2,1 prosenttia.

Vienti sekä työllisyys kasvavat, ja pitkäaikaistyöttömiä on saatu palaamaan työmarkkinoille. Kuluttajien luottamus talouteen on ennätyksellisen vahvaa. Investoinnit kasvavat kotitalouksissa ja yrityssektorilla. Suomeen suuntautuva matkailu työllistää entistä enemmän.

Näitä positiivisia kehityskulkuja on tuettava. Esitän muutamia ratkaisuja asiaan.

Aivan ensisijaisesti on huolehdittava kuluttajien ostovoiman kehityksestä keski- ja pienituloisten osalta. Suomen kilpailukyvyn takia vaaditaan kuitenkin edelleen palkkamalttia, joten näkemykseni mukaan noin puolet ostovoiman ylläpidosta tulisi toteuttaa palkankorotuksina.

Loppuosa ostovoiman ylläpidosta tulisi tehdä etenkin pieni- ja keskituloisille suunnatuilla ansioveron kevennyksillä. Ostovoiman turvaamiseksi vaadittanee noin kahden prosentin palkankorotukset, mutta veronalennuksilla voitaisiin päästä hivenen yli prosentin korotuksiin.

Myös yritysverotuksen puolelle kannattaisi samalla sopia yhteisöverotuksen tiekartta. Tällä tarkoitetaan sitä, että sovitaan porrastetusti toimenpiteistä, joilla yritysten kilpailukykyä kasvatetaan.

Esimerkiksi yhteisöverokannan porrastettu lasku -0,5 prosenttiyksikön välein seuraavien neljän vuoden aikana, samalla kun korkovähennysoikeutta kiristetään ja suitsitaan aggressiivista verosuunnittelua. Pienyrityksille alv-alarajan vaiheittainen korotus toisi toimintaedellytyksiä.

Lopuksi hallituskriisistä. Perussuomalaiset eivät vaatineet mitään hallituksen ohjelmissa muutettaviksi. Onkohan Suomen – tai minkään muunkaan maan – historiassa käynyt koskaan niin, että hallitus kaatuu omiin kirjauksiinsa, koska kaksi hallituspuoluetta eivät voikaan noudattaa niitä?

Eduskuntaryhmän eilisen kokouksen aikana täysin yllättäen 22 edustajaa ilmoitti eroavansa ryhmästä. Kuten sanoin, tämä tuli yllätyksenä paitsi minulle, niin myös muille edustajille, puoluetoimistolle ja ryhmän puheenjohtajistolle.

Minulta on kysytty, sitoudunko uuden puheenjohtajan linjaan. Olen vastannut sitoutuvani, mutta olisin sitoutunut myös hävinneen ehdokkaan linjaan. Linjahan käytännössä olisi ollut hallitusohjelman tarkempi noudattaminen ja Perussuomalaisten vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelman noudattaminen.

Seuraan tilannetta ja harkitsen rauhallisesti jatkoa. Omiin töihini hallituspohjan mahdollisilla muutoksilla ei ole vaikutusta. Teen työni niin hyvin kuin mahdollista Suomen ja kansalaistemme parhaaksi. Vain yhdessä voimme nostaa taloutemme takaisin jaloilleen.

Julkaistu 14.6. Kalevan Eduskunnasta -palstalla

Positiivista virettä

Perjantai 10.2.2017 klo 8:43 - Ville Vähämäki

Suomen taloudessa on positiivista virettä. Tuoreen uutisen mukaan tänä vuonna teollisuuden investoinnit ovat kasvamassa ja kiinteiden investointien odotetaan kohoavan lähes neljään miljardiin euroon.

Suomen kilpailukyky paranee jatkuvasti, ja eräs tekijä on kilpailu- ja kasvukykysopimus, jonka vaikutukset alkavat nyt näkyä kunnolla.

Keskeinen talouden elementti, eli luottamus talouteen on myös parantunut. Kaikki tärkeimmät luottamusindikaattorit, eli teollisuuden, palvelujen, vähittäiskaupan ja erityisesti rakentamisen indikaattorit kehittyvät positiivisesti.  Kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luottamus on ollut näin korkealla viimeksi vuonna 2010, ja sitä aiemmin vain vuonna 1999.

Työttömyyslukemat ovat rohkaisevia. Vuoden 2016 aikana tuli 34 000 työllistä enemmän. Taantuma on viivästyttänyt työpaikkojen syntymistä. Jos kansantaloutemme kasvaa jatkossa 2-3 prosentin vauhdilla, niin meillä on todellinen ongelma löytää avoimiin työpaikkoihin osaavia ihmisiä. Meidän täytyy uudistaa työvoima- ja koulutuspalveluita siten, että pystymme päivittämään työnhakijoiden osaamistason sille tasolle, että he varmasti työllistyvät.

Suomi kehittyy alueittain eri tahtia. Joillakin alueilla ja aloilla on jo puutetta työvoimasta, toisaalla vallitsee korkea työttömyys. Kehysriihessä täytyy tehdä työllisyyttä ja kasvua ylläpitäviä päätöksiä, ottaen huomioon myös alueellinen kehitys. Lisäleikkauksille en näe tarvetta, pikemminkin täytyy pyrkiä vauhdittamaan alkanutta kasvua.

Kasvun ja alueellisen kehityksen tukemiseksi täytyy tehdä panostuksia Suomeen suuntautuvaan matkailuun. Matkailu suuntautuu usein kuntiin, joissa on pulaa palvelualojen työpaikoista. Matkailusta saatava tulo on aivan verrattavissa viennistä saataviin tuloihin. Suomella on paljon käyttämätöntä matkailupotentiaalia. Kauniita paikkoja ja puhdasta luontoa meillä on valtavasti.

Visit Finlandin budjetti on vain hieman yli 10 miljoonaa euroa. Itsenäisyytemme juhlavuonna täytyisi kehysriihessä lisätä rahoitusta matkailunedistämiseen ja positiivisen maakuvan luomiseen. Kasvava matkailu toisi etenkin Pohjois- ja Itä-Suomeen kaivattuja työpaikkoja.

Kehysriihen ohella kevään keskeinen poliittinen tapahtuma on kuntavaalit. Koulutus, varhaiskasvatus ja kuntien omat työllisyystoimenpiteet nousevat tulevan valtuustokauden keskeisiksi puheenaiheiksi.

Suomen puoluekenttä on laaja ja meillä on useita vaihtoehtoja sekä ehdokkaille, että äänestäjille. Vielä on parisen viikkoa aikaa ilmoittautua ehdokkaaksi, ja lähteä kampanjoimaan.

Olemme etenemässä kohden kansanvallan juhlaviikkoja. Tehkäämme kampanjat siististi, ilman suuren maailman mukaisia lokakampanjoita. Kuntalaisten asia on yhteinen asiamme. Juhlavuoden teeman mukaisesti. Yhdessä, tillsammans.

Kolumni julkaistu Kaleva-lehdessä 8.2.2017

 

Deutsche Bank huhujen keskellä

Keskiviikko 5.10.2016 klo 9:07 - Ville Vähämäki

Deutsche Bankin viime vuoden tulos oli noin seitsemän miljardia euroa tappiolla. Miten ihmeessä yksi yritys voi tehdä niin paljon tappiota vuodessa, ja silti jatkaa toimintaansa? Yritän kirjoituksessa valaista hieman Deutsche Bankin tilannetta.

Deutsche kuuluu maailman suurimpiin johdannaissijoittajiin ja omistaa yli 40 biljoonan euron johdannaissalkun, jonka positiivisten johdannaisten markkina-arvo on lehtitietojen mukaan 519 miljardia ja negatiivisten 500 miljardia. Tämä on eri arvioiden mukaan reilu 10 prosenttia maailman kaikista johdannaissopimuksista. Johdannaisia on niin valtavasti, että vastapuolien löytäminen voi olla vaikeaa.

Yhdysvaltojen Oikeusministeriö määräsi Deutsche Bankille reilun 12 miljardin korvausvelvollisuuden edellisen USA:n asuntokriisin aikaisista toimista. Huhujen mukaan korvausvaatimus on laskettu noin viiteen miljardiin. Deutsche Bank on kuitenkin varautunut taseessaan näihin korvauksiin.

Miten tästä eteenpäin? Kaikki mahdolliset toimenpiteet ovat vielä huhujen varassa, mutta Kreikka-pakettien kaltaiset toimet lienevät pikkutekijöitä tämän rinnalla. On huhuttu, että Deutsche Bank olisi vihjannut Saksan liittovaltion suuntaan, että se tarvitsee apua. Merkelin kerrotaan torjuneen tällaiset vaihtoehdot. Niin tai näin, jos Deutschen taseesta löytyy ongelmia, voi meillä olla jälleen uusi finanssikriisi.

EKP:n suorittamat stressitestit tuntuvat uutisten rinnalla vähintäänkin epäuskottavilta. Miten voi olla, että kesällä testattu pankki on nyt tässä jamassa? Mitä tapahtuu, jos Deutsche ei löydä johdannaisilleen vastapuolia tai vakuuksia? Onko takaaja silloin Saksan liittovaltio vai esimerkiksi jokin EU:n monimutkainen tukimekanismi?

Oman arvioni mukaan on olemassa riski, että yksityisille omistajille pilkotaan pankista parhaat palat ja euroalueen veronmaksajat kattavat tappiot muista osista jonkin mekanismin kautta.

Myös Suomessa tapahtuu, mutta ei mitään niin vakavaa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF antoi juuri loppulausuntonsa Suomen taloudesta. Viesti on positiivinen.

Hallituksen toimet ovat kuitenkin olleet oikeita. IMF arvioi kansataloudelle hiukan nopeutuvaa kasvua. Riskit ovat Suomen rajojen ulkopuolisia. Pieni maa ei niihin voi vaikuttaa, vaan elää niiden mukana – halusi tai ei. Rakeenteelliset uudistukset, joita hallitus on tehnyt, ovat keskeisessä roolissa kasvun kannalta, mutta niitä tulee seurata tarkkaan. Kiky-sopimus ei toteuta itse itseään.

Ei siis niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Suomi ei pysty yksin vaikuttamaan maailmantalouden vakauteen, mutta ainakin sisäiset toimet ovat olleet oikeita. Valitettavasti euro supistaa sisäisten toimien vaihtoehtoluetteloa ja on Suomelle muutenkin liian vahva valuutta – edelleen. Yhä useampi asiantuntija sanookin, että euroero voisi olla Suomen etu pitkällä aikavälillä. Tämäkin on pidettävä vaihtoehtojen joukossa mukana.

Julkaistu Kaleva-lehdessä 5.10.2016

Valtionvarainvaliokunnalta huomattava lisäpanostus metsätalouteen - Perussuomalaiset tyytyväisiä

Perjantai 17.6.2016 klo 13:49

TIEDOTE

17.6.16, julkaisuvapaa

Valtionvarainvaliokunta on tänään toisen lisätalousarvion käsittelyssä lisännyt yli 30 miljoonaa euroa kestävän metsätalouden hoitoon. Kestävän metsätalouden turvaamiseksi käytettävää tukimäärää nostetaan vuodelle 2016 88 miljoonaan euroon. Aikaisemmin talousarviossa määräraha oli noin 55 miljoonaa euroa.

- Kyseessä on huomattava panostus metsätalouteen. Metsurit eivät jää työttömiksi, taimikot hoidetaan, metsän kasvunopeutta kiihdytetään ja teollisuus saa jatkossakin riittävästi laadukasta puuta, toteaa valiokunnan jäsen Ville Vähämäki.

Maa- ja metsätalousministeriö ei ole enää toukokuussa pystynyt vastaamaan kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisiin niin sanottuihin kemera-tukihakemuksiin, sillä varat loppuivat kesken. Näin ollen esimerkiksi taimikonhoitoon ei ole enää myönnetty tukia. Jos tukia ei voida myöntää, se aiheuttaa huomattavaa haittaa metsänhoidolle. Tämä taas heijastuu suoraan työllisyyteen ja aikanaan myös vientiin. Metsäteollisuus tuo noin 20 prosenttia Suomen vientituloista. Jos metsiä ei hoideta, metsien tuotto pienenee ja monen leipä kapenee.

- Teimme huomattavan satsauksen työllisyyteen ja tulevaisuuteen summalla, joka maksaa itsensä takaisin parantuneena metsän tuottona. Metsäteollisuuden jättihankkeet käyttävät jatkossa enemmän puuta, ja investoinnit metsien tuottoon on tehtävä nyt, kertoo valiokunnan varapuheenjohtaja Maria Tolppanen.

Valtionvarainvaliokunnan perussuomalaiset ovat tyytyväisiä, että päätös vaikuttaa juuri sinne, missä tilanne on usein heikoin.

- Metsänhoito tapahtuu yleensä niillä alueilla, joilla työllisyystilanne on heikointa. Tämä on näin ollen myös suuri alueellinen panostus, huomauttaa maatalousjaoston jäsen Jani Mäkelä.

Valiokunnan jäsenet huomauttavat myös, että metsätalouden hyvinvointi tukee hallituksen kärkihanketta, joka on biotalous

- Puussa ja siitä jalostettavissa erilaisissa tuotteissa on Suomen tulevaisuus. Biotalous ja rakentaminen ovat voimakkaasti riippuvaisia puusta. Nämä ovat kehittyviä aloja, joista koko Suomi voi saada uuden merkittävän teknologiavaltin, päättää valiokunnan jäsen Sami Savio.

Hallitukselta pikaisia toimia siirtolaiskriisiin

Keskiviikko 23.9.2015 klo 8:07 - Ville Vähämäki

Julkaistu Kalevan Edusnkunnasta -kolumnissa 23.9.2015

Olemme viime päivinä lukeneet uutisia siitä, kuinka etenkin Tornion rajanylityspaikalla on kaaos siirtolaistulvan vuoksi. Vuositasolla nykyinen tahti toisi maahan lähes 200 000 turvapaikanhakijaa. Sosiaali- ja terveysministeriön suuntaa-antavien laskelmien mukaan jo sadantuhannen majoittaminen vuodeksi maksaa vajaat 1,5 miljardia euroa. Suomi ei kestä sellaista taakkaa. Siksi hallitus on ryhtynyt toimiin, jotka alkoivat heti vaikuttaa, ja enemmän turvapaikanhakijoita on jäänyt Ruotsiin.

Hallitus on tuoreessa toimenpideohjelmassaan listannut monia tärkeitä asioita, joilla voidaan vaikuttaa maahanmuuton haasteisiin. Uusi järjestelykeskus on ensimmäinen toimenpide. Se nopeuttaa viranomaistyötä ja mahdollisia käännytyksiä. Muita toimenpiteitä ovat muun muassa palautussopimusten luominen Irakin ja Afganistanin kanssa, maahantulokiellon rikkomisen rangaistuksen koventaminen, viranomaisten tiedonvaihdon sujuvoittaminen, mahdollinen vastaanottorahan laskeminen sekä ilmoittautumisvelvollisuus työvoimaviranomaisille.

Suurimmat ja kiireellisimmät hankkeet haluan nostaa listalta erikseen. Ensimmäinen näistä on Schengenin alueen sisärajatarkastukset. Tarkastuksia ja selvitysmahdollisuuksia tarvitaan rajalla, jotta pystymme toteuttamaan EU:n omia sääntöjä kuten Dublin-menettelyä. Koska säädöstä kuitenkin noudatetaan tällä hetkellä vaihtelevasti, on Suomellakin kenties mahdollisuus soveltaa Dublin-säädöstä kansallisen edun näkökulmasta tarkastellen ja jopa rajoittaa turvapaikanhakuoikeutta. Kuten ulkoministeri Soini totesi, on jokaisen maan tehtävä omat johtopäätökset ja toimenpiteet, jos unionin alueella ei kestävää ratkaisua saada aikaiseksi.

Toinen tärkeä kansallinen toimenpide on turvapaikan saaneiden henkilöiden mahdollinen poistaminen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiristä. Turvapaikan saaneiden kotiutumisrahan taso olisi matalampi ja se olisi ainakin osittain ehdollinen. Tämä uudistus on jo työn alla. Suomen sosiaaliturvan hyvän tason vuoksi monet pyrkivät tänne juuri tänne. Toisaalta turvapaikka heltiää tilastollisesti paljon helpommin esimerkiksi Irakista tulleille Suomesta kuin Ruotsista.

Tällä hetkellä poliisi, tulli ja rajaviranomaiset tekevät tehostettuja tarkastuksia. Puolustusvoimilta pyydettiin virka-apua ja mielestäni maakuntajoukkojen käyttämistä pitää harkita.

On koko Suomen etu, myöskin pakolaisten etu, että käytössämme on riittävät resurssit ja tilanne otetaan haltuun Pohjois-Suomessa.

Ymmärrämme toki kaikki, että käsissämme on inhimillinen kriisi, mutta kriisin hoitoon Suomi voi osallistua vain oman kantokykynsä mukaisesti, myöntäen turvapaikkoja ainoastaan niille jotka ovat siihen oikeutettuja.

Syntyykö yhteiskuntasopimus?

Perjantai 7.8.2015 - Ville Vähämäki

Tulevien viikkojen suurimmat poliittiset väännöt käydään yhteiskuntasopimuksen tiimoilta. Työmarkkinajärjestöt puivat asiaa hallituksen nimittämän selvitysmies Juhani Saloniuksen johdolla.

Aikaa selvityksen tekemiseen on kolmisen viikkoa, ja paineet täytyvät olla eri osapuolten kesken hurjia. Näissä neuvottelupöydissä nimittäin ratkeaa myös Suomen lähiaikojen suunta. Pääsemmekö kansakuntana kasvun tielle vai joudummeko tekemään lisäleikkauksia?

Suomi on erinomainen maa. Yksi maailman parhaimmista, ellei jopa paras. Meillä on koulutettu kansa, joka on motivoitunut tekemään työtä ja rakentamaan yhteiskuntaa.

Hyvinvointiyhteiskuntamme on toiminut hyvin. Suomi on kuuluu siihen maailman valtioiden vähälukuiseen joukkoon, jossa koulutuksella, työllä ja yrittämisellä voivat hyvin erilaisista lähtökohdista lähteneet kansalaiset saavuttaa elämässään haluamiaan tavoitteita.

Taivaanrannassa siintää kuitenkin tummia pilviä, kuten tänä kesänä niin valitettavan usein on ollut tapana. Talouskasvu on ollut hidasta vuodesta 2008 lähtien, työttömyyslukemat ovat kasvaneet, pienituloisten määrä ja syrjääntyneisyys on kasvanut. Kotimaiset investoinnit ovat olleet vähäisiä. Ja mikä pahinta, Suomen vienti on sakannut ja pahasti.

Suomi on erittäin vientiriippuvainen maa. Voisi sanoa jopa, että koko kansakuntamme hyvinvointi riippuu siitä, miten kilpailukykyisiä vientiyrityksemme ovat. Oulun seutu ja laajemmin rannikkoalue Kokkolasta Kemiin kerryttävät Suomen viennistä huomattavan osan, joten viennin vaikutus on suuri myös Oululle.

Yhteiskuntasopimuksen päätavoite on hintakilpailukyvyn parantaminen viidellä prosentilla. Tämä parantaisi heti vientiyritysten toimintaedellytyksiä ja kasvattaisi yristysten liikevaihtoja. Vientiyritykset puolestaan toivottavasti palkkaisivat lisää työvoimaa ja yleinen taloudellinen toimeliaisuus kasvaisi.

Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja. Työ on parasta lääkettä syrjääntymisen ehkäisyyn ja köyhyyden poistamiseen. Oulun seudulla etenkin nuorisotyöttömyys on pyrittävä saamaan laskuun. Samalla on suunnattava toimia siihen, että yli 55-vuotiaiden työllisyysaste nousisi.

Yhteiskuntasopimus aiheuttaa tunteita puolesta ja vastaan. Toivomukseni on se, että työmarkkinajärjestöt tulevat neuvottelupöydistä tasapuolisen ratkaisun kanssa. Sellaisen ratkaisun kanssa, johon sekä työntekijät että työnantajat voivat olla tyytyväisiä. Sellaisen ratkaisun kanssa, jolla Suomi saadaan uudestaan kasvun tielle.

Yhteiskuntasopimuksen syntyminen on loppujen lopuksi kiinni tavallisista kansalaisista. Työväestöstä, työttömistä ja sinustakin, hyvä lukija. Sopimuksen syntyminen riippuu siitä, minkälaisen asenteen me otamme sitä kohtaan, haluammeko yhdessä olla muodostamassa parempaa Suomea.

Suomi nousee työn kautta ja mielestäni meidän kaikkien on osallistuttava.

Ajatuksia kuluneesta eduskuntakaudesta

Torstai 19.3.2015 klo 13:10 - Ville Vähämäki

Hallitus päätti kautensa farssiin. Viimeisellä viikolla täysistunnot keskeytyivät ja puhemiesneuvosto joutui kokoontumaan useasti. Loppujen lopuksi opintotukilain muutokset kaadettiin täysistunnossa ja laittomasti maassa oleskelevien terveydenhoitolakia ei ehditty käsittelemään loppuun asti.

Istuva hallitus on ollut arvioiden mukaan yksi Suomen historian huonoimmista. Se on epäonnistunut tavoitteessaan lähes täydellisesti. Kaikki suuret uudistukset jäivät toteutumatta ja julkisen sektorin paisuminen jatkui.

Suomen taloutta ei saatu käyntiin koko hallituskauden aikana. Edes 90-luvun lamassa ei ollut kolmen vuoden bruttokansantuotteen laskua, kuten nyt on. Työttömien määrä on jo lähes puoli miljoonaa, kun lasketaan mukaan erilaisissa toimenpiteissä mukana olevat henkilöt sekä piilotyöttömät.

On selvää, että Suomen tilanne ei pienenä vientimaana ole yksin omista päätöksistä kiinni. Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat paljon. Silti uskallan väittää, että hallituksen päätökset ja varsinkin päättämättä jättämiset ovat olennaisesti vaikuttaneet negatiivisesti talouskasvuun. 

Suomessa on investointilama, ja yritykset eivät uskalla investoida, koska tehdyt päätökset olivat poukkoilevia. Hallitus toki yritti elvyttää, mutta huonolla menestyksellä. Tehottomia yritystukia kasvatettiin.

Toisaalta samaan aikaan kun oma tupa palaa pelastettiin Kreikkaa jättimäisin pelastuspaketein. Tai niin kansalle ainakin kerrottiin. Pelastusoperaation todellinen kohde oli saksalaiset ja ranskalaiset pankit, jotka olivat epäonnistuneet sijoituksissaan Yhdysvaltojen kiinteistösektorille. 

Tämän hallituksen toimenpiteiden seurauksena Suomen vastuut eurokriisistä nousevat 30 miljardiin. Pelkästään Kreikan tukemisen hintalappu on miljoona euroa päivässä.

Arkielämään hallituksen toimet vaikuttivat lähinnä ostovoimaa leikkaavasti. Esimerkiksi energiaveroja nostettiin muutamassa vuodessa kolme kertaa. Arvonlisävero, polttoainevero ja sähkövero ovat kaikki tasaveroja, jotka käyvät köyhän kukkarolle. Lisäksi useita indeksejä ei korotettu täyttä määrää, vaan niitä jopa leikattiin.

Nyt tarvitaan nopeita korjaustoimenpiteitä. Verotuksen keventämisellä saadaan yritykset ja kansalaiset investoimaan. Työn sivukulujen alentaminen edistää työllisyyttä. Julkisen sektorin uudistukset täytyy saada maaliin.

Pyörät pitää saada pyörimään.