Lauantai 18.3.2023
Perussuomalaisten valtiovarainvaliokunnassa jättämät vastalauseet kaudella 2019-2023.
Koonnut perussuomalaisten ryhmäkanslia / Juhani Huopainen.
VaVM 46/2022 - HE 325/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi
Hallitus lisäsi rahoitusta mm. hyvinvointialueille.
Perussuomalaiset vaativat vastalauseessaan sitä, että hallitus antaisi pikaisesti esityksen pahasti puutteellisen hyvinvointialueiden rahoituslain korjaamiseksi.
Vastalause sisälsi seuraavan epäluottamusehdotuksen hallitukselle:
Eduskunta toteaa, että hallitus talouspolitiikallaan kasvattaa vastuuttomasti valtion menoja ja vastuita. Inflaation heikentäessä kansalaisten ostovoimaa hallitus on jättänyt toteuttamatta toimet, joilla laskettaisiin olennaisesti liikkumisen ja elämisen kustannuksia. Samalla hallitus on kuitenkin sitonut Suomen EU:n elvytyspakettiin sekä muihin vastaaviin tukiohjelmiin, joiden hyödyt menevät muiden maiden kansalaisille, mutta maksaja on suomalainen. Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut kansalaisten kestävän hyvinvoinnin puolustamisessa, ei ole toteuttanut toimenpiteitä, joilla olisi lisätty tuottavia työtunteja yhteiskunnassa ja on laiminlyönyt Suomen EU-edunvalvonnan.
VaVM 2/2019 vp - HE 5/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi
Hallituksen esitys lisäsi määrärahoja mm perusväylänpitoon.
Perussuomalaisten vastalauseessa huomautettiin, että liikenneväylien ylläpitoon tehty lisäys ei pysäytä korjausvelan kasvua ja ehdotettiin määrärahan korotusta, joka rahoitettaisiin muilla menoleikkauksilla.
VaVM 5/2019 vp - HE 28/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi
Hallituksen lisätalousarvio vähensi verotuloarvioita 443 miljoonalla eurolla ja kasvatti kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 237 miljoonalla eurolla.
Perussuomalaisten vastalauseessa kiinnitettiin huomiota kuntien vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen ja mm. ehdotettiin määrärahalisäystä kuntien harkinnanvaraiseen tukemiseen ja Valtiontalouden tarkastusviraston suositusten mukaisesti kuntatalouden ohjauksen sääntökehikkojen luomista.
VaVM 11/2019 vp - VNS 2/2019 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023
Hallituksen selonteko kertoi sitoutumisesta jukisen talouden tasapainottamiseen vuoteen 2023 mennessä sekä kuntataloudelle menorajoitteen asettamisesta.
Perussuomalaiset huomautti, että finanssipolitiikan mitoitus oli löysä. Ylikireillä ilmastotoimilla on maamme kustannustasoa nostava ja siten kansainvälistä kilpailukykyämme heikentävä vaikutus, mikä heikentää yritysten investointihalukkuutta. Lisäksi takausvastuita, EU:n Suomelle mittavia kustannuksia aiheuttavia hankkeita tai humanitaarista maahanmuuttoa ei ole sisällytetty julkisen talouden kestävyyslaskelmiin.
VaVM 12/2019 vp - HE 24/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta
Hallituksen esitys vuoden 2020 tuloveroiksi sisälsi eläkkeiden ja työtulon tuloveroasteikot sekä lisäyksen, jonka mukaan kovapalkkaiset ulkomaalaiset työntekijät saisivat merkittävän verohuojennuksen. Asuntovelan korkovähennyksestä luovuttaisiin vähitellen.
Perussuomalaiset ehdotti sekä palkansaajien että eläkeläisten tuloverotuksen keventämistä, lapsivähennyksen palauttamista, kotitalousvähennyksen korottamista ja omaishoidon tuen säätämistä verovapaaksi.
VaVM 13/2019 vp HE 66/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta
Hallituksen esitys korotti nestemäisten polttoaineiden valmisteveroja.
Perussuomalaisten vastalauseessa muistutettiin liikenteen tärkeydestä maamme taloudelle ja ehdotettiin korotuksen peruuttamista sekä ammattidieselin käyttöönoton selvittämistä.
VaVM 17/2019 vp - HE 85/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta
Hallituksen esitys korotti väliaikaisesti yritysten poisto-oikeuksia, mikä on verotuki yrityksille.
Perussuomalaisten vastalauseessa hallitusta kehotettiin selvittämään, millaisia vaikutuksia olisi esitystä huomattavasti yksinkertaisemmalla mallilla, jossa yrityksillä olisi vapaat poistot aloittavien yhtiöiden kolmen ensimmäisen tilikauden aikana, ja voisiko korotetut poistot ulottaa koskemaan myös käytettynä hankittua käyttöomaisuutta. Hallituksen esityksessä korotettuja poistoja voisi tehdä vain uudesta käyttöomaisuudesta.
VaVM 4/2020 vp - HE 33/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
Hallituksen esityksessä ehdotettiin muutettavaksi väliaikaisesti veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia siten, että maksujärjestelyn tai maksunlykkäyksen kohteena olevalle verolle laskettavaa viivästyskorkoa tai viivekorkoa alennettaisiin määräaikaisesti.
Perussuomalaisten vastalauseessa esitettiin viivästyskoron suurempaa madaltamista.
VaVM 5/2020 vp - HE 43/2020 vp, HE 52/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 toiseksi lisätalousarvioksi
Hallituksen esitys lisätalousarvioksi oli historiallisen suuri, ja alensi varsinaisten tulojen arviota noin 5,8 mrd. eurolla ja lisäsi määrärahoja noin 3,6 mrd. eurolla. Syy oli talouden täysi pysähtyminen ensimmäisenä koronakeväänä ja siitä seurannut sosiaalietuuksien, terveydenhuoltomenojen ja yritystukien räjähtäminen kasvuun.
Perussuomalaisten vastalauseessa kehotettiin hallitusta välittömästi keskeyttämään hallitusohjelmansa kalliiden hankkeiden toteuttaminen, kiinnittämään huomiota omavaraisuuden ja huoltovarmuuden ylläpitoon ja muuttamaan koronapandemian takia toteutettavien yritystukien myöntämisehtoja siten, että yrityksen kehittäminen ei olisi edellytys tukien saamiselle. Lisäksi hallitusta kehotettiin suosittelemaan suojamaskien ja -käsineiden käyttämistä ainakin tartuntariskin kannalta kriittisimmiksi arvioiduissa tilanteissa, kuten esimerkiksi joukkoliikenteessä, ja valmistelemaan ajoissa suojavarusteiden käyttöön velvoittavan väliaikaisen lainsäädännön. Perussuomalaiset huomauttivat myös, että hallituksen tulisi Suomen Pankin skenaarioanalyysin nojalla laatia pandemian pitkään jatkumisen varalta toimet, eikä olettaa ilmeisen virheellisesti, että pandemian aiheuttama taloushäiriö olisi ohi kolmessa kuukaudessa.
VaVM 6/2020 vp - HE 66/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 kolmanneksi lisätalousarvioksi
Hallitus esitti mittavia määrärahalisäyksiä mm. Finnairin tukemiseen koronapandemian seurauksien takia sekä suuria valtiontakauksia Työllisyysrahastolle, Euroopan Investointipankille ja EU:n työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) puitteissa myönnettävien lainojen vakuudeksi. Myös ravintola-alaa tuettiin.
Perussuomalaisten vastalauseessa vastustettiin työttömyysriskien lieventämisen tilapäiseen tukivälineeseen (SURE) sekä EU:n koronatakuurahaston osallistumista. Samalla vaadittiin hallitukselta erinäisiä selontekoja eduskunnan tilannekuvan turvaamiseksi. Matkailualan vaikeuksien johdosta esitettiin selvitystä hotelli- ja ravintola-alan arvonlisäverokannan tilapäisen madaltamisen vaikutuksista.
VaVM 7/2020 vp - VNS 1/2020 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021-2024
Hallituksen julkisen talouden suunnitelma oli laadittu vaikeassa tilanteessa keskellä koronakriisiä poikkeusoloissa.
Perussuomalaiset vastalauseessaan mm. arvosteli hallitusta haluttomuudesta käydä rehellistä keskustelua EU:n kehityssuunnasta ja maamme strategisista tavoitteista ja reunaehdoista EU-politiikassa. Hallituksen toteuttamaa finanssipolitiikkaa pidimme hyvin löysänä ja väärin suunnattua, jolloin tukien kustannukset valtiolle paisuvat tarpeettomasti ja tukitoimien teho jää matalaksi.
VaVM 13/2020 vp HE 88/2020 vp, HE 97/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 neljänneksi lisätalousarvioksi
Hallituksen esityksessä oli koronatoimien sekä EU:n elpymispaketin kautta aiheutuvia menolisäyksiä lähes neljän miljardin euron edestä ja samalla verohelpotusten ja heikentyneen taloustilanteen takia verotulojen arvioitiin vähenevän lähes 1,3 miljardilla eurolla.
Perussuomalaiset muistuttivat varoittaneensa aiemmin, että hallitus ajautui uuteen eurokriisiin lähes yhtä heikosti valmistautuneena kuin Vanhasen ja Kataisen hallitukset. Siksi hallitus päätyi myöntymään muiden maiden ajamaan etupolitiikkaan ja jättämään Suomen maksumieheksi. Samalla perussuomalaiset vaativat hallitusta tarkastelemaan omaa ohjelmaansa vastaamaan tiukentunutta taloudellista tilannetta.
VaVM 15/2020 vp - HE 119/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 viidenneksi lisätalousarvioksi
Hallituksen viides lisätalousarvio lisäsi verotuloja hieman yli miljardi euroa ja vähensi määrärahoja 238 miljoonaa euroa.
Perussuomalaisten vastalauseessa korostettiin, että odotuksia suuremmat verotulot ja budjetoitua pienemmät menot ovat lähinnä seurausta siitä, että yritykset eivät ole hyödyntäneet tarjottua mahdollisuutta lykätä verotustaan. Siten verotulojen kasvu on pois tulevien vuosien verotuloista. Lisäksi moitittiin ilmoitusta, jonka mukaan lisätalousarvio keskittyy vain välttämättömiin määrärahatarpeisiin. Lisätalousarviossa nimittäin lisättiin myös ei-välttämättömiä menoja.
VaVM 18/2020 vp - HE 144/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta
Hallituksen esitys poisti vaiheittain parafiinisen dieselöljyn veronalennuksen eli korotti liikennepolttoaineiden verotusta.
Perussuomalaisten vastalauseessa erittäin vaikean taloudellisen tilanteen takia ja liikenteen kustannusrasituksen maltillistamiseksi esitettiin, että veronkorotuksia ei toteutettaisi.
VaVM 26/2020 vp HE 192/2020 vp, HE 216/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 seitsemänneksi lisätalousarvioksi
Hallituksen lisätalousarvioesitys lisäsi määrärahoja 1,5 mrd. euroa ja vähensi varsinaisten tulojen arviota 341 milj. euroa. Osa menolisäyksistä johtui koronasta ja maanpuolustuksen vahvistamisesta.
Perussuomalaisten vastalauseessa esitettiin hallituksen esittämän 400 miljoonan euron Ilmastorahasto Oy:n pääomittamisen perumista sekä kehitysyhteistyön määrärahalisäysten perumista.
VaVM 31/2020 vp - HE 167/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta
Lämmitys-, voimalaitos- tai työkonekäyttöön tarkoitettujen polttoaineiden eli kevyen ja raskaan polttoöljyn, biopolttoöljyn, nestekaasun, kivihiilen ja maakaasun veroa korotettaisiin kohdistamalla korotus energiasisältöveroon. Korotus olisi 2,7 euroa megawattitunnilta. Turpeen ja mäntyöljyn energiaveroon tehtäisiin vastaava korotus. Teollisuuden energiaveropalautuksia ehdotettiin myös leikattavaksi.
Perussuomalaisten vastalause esitti, että niin kauan kuin hintakilpailukykyistä ja helposti käyttöön otettavaa vaihtoehtoa öljylämmitykselle tai polttomoottorille ei ole, liikennepolttoaineiden ja lämmityspolttoaineiden ylisuuret veronkorotukset eivät ole hyväksyttävissä. Tämän takia polttoaineiden kaavaillut veronkorotukset on peruttava ja turpeen lattihintamekanismi on harkitsematon.
VaVM 1/2021 vp - VNS 6/2020 vp Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle — Suomen kestävän kasvun ohjelma
Hallituksen selonteko sisälsi Suomen kestävän kasvun ohjelman, jossa linjattiin EU:n elpymisvälineen käytön kansallisia painopisteitä ja rahoitettavien investointi- ja uudistuskokonaisuuksien valintakriteereitä. Hallituksen esityksessä painotettiin uusiutuvan energian ja ilmastonmuutoksen vastaisten toimien kaltaisia ehtoja.
Perussuomalaiset moitti elpymisvälinettä koronan varjolla toteutetuksi eurokriisipaketiksi ja toisti aiemman varoituksensa, että kerran hyväksyttynä elpymisväline ei tule jäämään kertaluonteiseksi, vaan Suomi saisi jatkossakin maksaa muiden maiden kuluja. Hallituksen esittämää elpymisvälineen käyttösuunnitelmaa perussuomalaiset moitti kiireellä ja ilman vaikutusarvioita laadituksi ja moitti suunnitelman rahoituskohteiden painotuksia. Lopuksi vaadimme hallitusta laatimaan uuden, tasapainoisemman ohjelman.
VaVM 2/2021 vp - HE 17/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 lisätalousarvioksi
Hallituksen esitys lisäsi määrärahoja 394 milj. euroa erityisesti koronaan ja yleiseen hyvinvointiin liittyen ja korotti varsinaisia tuloja 415 milj. euroa.
Perussuomalaisten vastalauseessa vaadittiin hallitusta vihdoinkin valmistelemaan virusmuunnosten uhan takia lakiesitykset rajaliikenteen yhteydessä tapahtuvaksi pakolliseksi testaamiseksi ja karanteenien määräämiseksi.
VaVM 4/2021 - vp HE 260/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 hyväksymisestä
Hallituksen esitys koski ns elpymispaketin ja EU:n yhteisvelan hyväksymistä sekä periaatepäätöstä EU:lle myöhemmin muotoiltavista uusista omista varoista, eli verotusoikeudesta.
Perussuomalaisten vastalauseessa arvosteltiin EU:n muuttamista kohti syvempää yhteisvelka- ja tulonsiirtoliittoa, ja esitettiin koko esityksen hylkäämistä.
VaVM 7/2021 vp HE 68/2021 vp, HE 83/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 toiseksi lisätalousarvioksi
Lisätalousarvio lisäsi koronapandemian johdosta tukimäärärahoja kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alalle sekä ravintoloille.
Perussuomalaisten vastalauseessa kehotettiin hallitusta palaamaan mahdollisimman nopeasti noudattamaan menokehyksiä sekä valmistelemaan vakiomuotoisen, sairastetun koronan, rokotesuojan ja testitulokset sisältävän todistuksen käyttöönottoa. Samalla kehotettiin selvittämään, oliko tuolloinen ravintoloissa noudatettava turvaväli tarpeettoman pitkä ja olisiko mahdollista ravintola-alan omilla toimilla, kuten testaamisella tai desinfioinnilla mahdollista saada toimitilakohtaisia helpotuksia koronarajoituksiin. Samoin keinotekoisia aukiolorajoituksia vaadittiin höllennettäväksi.
VaVM 10/2021 vp - HE 95/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 kolmanneksi lisätalousarvioksi
Hallituksen vuoden 2021 kolmas lisätalousarvioesitys lisäsi valtion menoja noin 2,2 mrd. euroa ja vähensi varsinaisia tuloja 185 milj. euroa. Suurin osa menolisäyksistä aiheutui koronaan liittyvistä kansalaisten ja yritysten tukiohjelmista. Myös EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavat ensimmäiset tukiohjelmat käynnistyivät.
Perussuomalaiset arvosteli sinällään välttämättömäksi katsottavien menolisäysten sijaan sitä, että hallitus ei kasvavien koronamenojen yhteydessä ole osoittanut halukkuutta turvata julkisen talouden kestävyyttä perumalla tai lykkäämällä kalliita hankkeitaan. Samalla muistutettiin omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkityksestä. Perussuomalaiset vaati hallitusta palaamaan noudattamaan menokehyksiä jo vuonna 2022.
VaVM 12/2021 vp - VNS 3/2021 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022—2025
Hallitus esitteli näkemyksensä ja tavoitteensa lähivuosien julkisen talouden tervehdyttämiseksi.
Perussuomalaiset huomautti suunnitelman perustuvan ylioptimistisiin odotuksiin muun muassa työllisyystoimien tehokkuudesta. Suunnitelma ei sisältänyt konkreettisia keinoja valtiontalouden ja kuntatalouden tervehdyttämiseksi, ja siten hallitus oli tosiasiallisesti luopunut hallitusohjelmansa julkistaloutta sekä työllisyyttä vahvistavista tavoitteistaan. Lisäksi perussuomalaiset varoittivat hallitustta metsäteollisuutemme toimintakyvyn vaarantamisesta EU:n hiilinieluneuvotteluissa, ja vaativat, että maamme itsemääräämisoikeutemme kaventamiseen tai metsiemme käyttöoikeuksien kansalliseen vapaaehtoiseen rajoittamiseen ei tule taipua.
VaVM 14/2021 - vp HE 99/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan vakausmekanismista tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi
Hallituksen esityksessä Euroopan Vakausmekanismille siirrettäisiin vastuu pankkien kriisinratkaisurahaston rahoituksen viimekätisestä takaamisesta.
Perussuomalaiset vastusti esitystä. sillä Euroopan Vakausmekanismin toiminnan laajentaminen uuteen sektoriin laajentaa aiemmin sovittujen kriisinhallintavälineiden käyttötarkoituksia ja siten syventää euroalueen yhteisvastuu- ja tulonsiirtoluonnetta.
VaVM 16/2021 vp - HE 142/2021 vpv Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2022 tuloveroasteikosta, tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta
Hallituksen esitys toteutti tuloveroasteikkoon indeksimuutoksen, korotti kotitalousvähennystä mm. öljylämmityksen luopumisen osalta, madalsi vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa
Perussuomalaisten vastalauseessa esitettiin työtulovähennyksen korotusta, mikä pienentäisi työn vastaanottamisen kannustinloukkuja, tukisi erityisesti pieni- ja keskituloisten työllistymistä sekä helpottaisi palkansaajien ja eläkeläisten toimeentuloa.
VaVM 21/2021 vp HE 209/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 neljänneksi lisätalousarvioksi
Hallituksen lisätalousarvioesitys vähensi määrärahoja 249 milj. euroa ja lisäsi varsinaisia tuloja noin 1,9 mrd. euroa. Tulojen kasvun taustalla oli odotettua parempi taloudellinen kehitys sekä EU:n elpymispaketista Suomelle suoritettavat maksatukset.
Perussuomalaisten vastalauseessa huomautettiin päästökauppatulojen 148 miljoonan kasvu tarkoittaa, että yrityksille ja kansalaisille aiheutuu aiempaa suurempia kustannuksia. Päästökauppatulot tulee pitää jatkossakin kansallisessa päätösvallassa, eikä päästökauppaa tule laajentaa esimerkiksi liikenteeseen tai lämmitykseen.
VaVM 30/2021 vp - HE 144/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain sekä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 11 §:n muuttamisesta
Hallitus esitti otettavaksi käyttöön polttoturpeen verotuksen niin sanottu lattiahintamekanismi, jonka avulla varmistettaisiin turpeen energiakäytön väheneminen, jos päästöoikeuden hinta laskisi matalalle tasolle.
Perussuomalaisten vastalauseessa todettiin, lattiahintamekanismin tarkoittavan, että jos päästöoikeuksien kysyntä ja siten myös hinta laskisi, turpeelle määrättäisiin ylimääräinen vero. Vastaavasti, jos päästöoikeuksien hinnat jatkavat nousuaan, kuten todennäköisemmin käy, turvealalle ei luvata vastaavia helpotuksia. On mahdollista päätyä tilanteeseen, jossa energiaa ei ajoittain ole saatavilla edes korkeaan hintaan. Sellaisten tilanteiden varalta huoltovarmuuden ylläpito kotimaisen turpeen avulla on perusteltua. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi turvetoimialaa ei tule supistaa olemattomiin, ja vähintään alan on annettava toimia markkinaehtoisesti edes pienemmässä mittakaavassa. Tämä edellyttää, että verotusta ja sääntelyä ei tule kiristää kohtuuttomasti. Perussuomalaiset esittivät lattiahintamekanismiesityksen hylkäämistä.
VaVM 31/2021 vp - HE 213/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle verontilityslain 12 ja 12 f §:n, tuloverolain 124 ja 124 b §:n sekä verotusmenettelystä annetun lain 32 c §:n muuttamisesta
Hallituksen esitys sisälsi teknisluonteisia muutoksia, joilla mm. vältettiin epähuomiossa useampien avattujen osakesäästötilien johdosta määrättävät veronkorotukset.
Perussuomalaisten vastalauseessa osakesäästötilin talletusylärajaa ehdotettiin nostettavaksi nykyisestä 50 000 eurosta 100 000 euroon.
VaVM 4/2022 vp - HE 2/2022 vp, HE 26/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi
Hallitus esitti 594 miljoonan euron määrärahalisäyksiä mm. koronarokotteisiin, ns hyvinvointialueiden ict-hankkeisiin ja kulttuurialan tukiin.
Perussuomalaisten vastalauseessa määrärahalisäyksiä pidettiin perusteltuina, mutta esitimme, että hyvinvointialueiden rahoituksessa 5,7 miljoonan tuki valtuustoille peruttaisiin tarpeettoman tukiaisena ja määräraha käytettäisiin kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden ict-hankkeisiin. Samaten todettiin, että hyvinvointialueuudistuksen kustannukset ovat karkaamassa käsistä ja monet uudistuksen osa-alueet on alirahoitettu. Tämän johdosta vaadimme hallitusta laatimaan selonteon kustannuskehityksestä, uudistuksen rahoituksesta ja hyötyarvioista. Maatalouden vaikean tilanteen takia esitimme lausumaehdotuksia.
VaVM 13/2022 vp HE 82/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi
Hallitus esitti maatalouden kiinteistöverolle väliaikaista 35 000 euron enimmäismäärää, ja tämän ylittävän jo maksetun veron palauttamista takaisin verovelvolliselle.
Perussuomalaiset esitti kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kanssa, että kiinteistöveroa ei suoritettaisi ollenkaan metsästä, maatalousmaasta eikä maatalouden tuotantorakennuksista.
VaVM 14/2022 vp - VNS 2/2022 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026
Hallituksen suunnitelma julkisesta taloudesta korosti ilmaston, maanpuolustuksen, vihreän siirtymän, energiakriisin ja hyvinvoinnin kaltaisia teemoja.
Perussuomalaisten mielestä suunnitelma ei sisällä konkreettisia tavoitteita tai keinoja julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi. Vastalauseessa hallitusta edellytettiin laatimaan selonteko, joka priorisoi valtion määrärahat välttämättömiin, tarpeellisiin ja vähemmän tarpeellisiin. Samalla vaadittiin torjumaan EU:n liukuminen kohti kasvavaa yhteisvelkaa ja tulonsiirtoja.
VaVM 16/2022 vp - HE 81/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi
Hallitus esitti Venäjän hyökkäyssodan seurauksena määrärahojen kasvattamista 2,3 miljardilla eurolla ja teki samalla 1 miljardin euron korotuksen tuloarvioihin.
Perusuomalaisten vastalauseessa vaadittiin hallitukselta selontekoa siitä, millaisia vaikutuksia ylikireällä kansallisella ilmastopolitiikalla on elinkeinoelämämme kansainväliseen hintakilpailukykyyn tilanteessa, missä muilla mailla on maltillisemmat ilmastotavoitteet ja suuremmat energiatuet niin kotitalouksille kuin yrityksille. Samalla mm. vaadittiin Suomen pakolaiskiintiön väliaikaista laskemista nollaan, jotta varat riittäisivät ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamiseen.
VaVM 18/2022 vp HE 121/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi
Hallituksen esityksessä myönnettiin suomalaisille sähköntuottajille 10 miljardin euron luottolimiitti, jotta yritykset selviäisivät sähkön kallistumisen aiheuttamista äkillisesti kohonneista vakuusvaatimuksista.
Perussuomalaisten vastalauseessa muistutettiin, että Venäjän hyökkäyssodan uusin vaihe käynnistyi helmikuussa 2022 ja sähköntuottajien rahantarve oli hallituksen tiedossa jo heinäkuussa 2022. Perussuomalaisten mielestä vaihtovelkakirjalaina tai pääomitusanti, joka olisi pienentänyt yksityisten osakkeenomistajien suhteellista omistusta valtioon verrattuna, olisi voinut olla paremmin julkisen sektorin edut turvaava vaihtoehto, mutta sellaisen valmistelu olisi edellyttänyt järjestelyjen aloittamista ajoissa. Tämän hallitus jätti tekemättä. Siksi perussuomalaisten vastalauseessa edellytettiin luottojen myöntämisen ehtona vakuuksia.