Ennennäkemätön kauppa

Torstai 9.10.2025 klo 16.43 - Vähämäki Ville

Suomi ja Yhdysvallat solmivat 9. lokakuuta 2025 merkittävän jäänmurtajakaupan, jonka puitteissa Yhdysvaltain rannikkovartiosto hankkii uusia suomalaisvalmisteisia jäänmurtajia. Valkoisessa talossa järjestetyssä tapaamisessa tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo allekirjoittivat yhdessä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan (Memorandum of Understanding, MOU) jäänmurtajayhteistyöstä. Sopimus kattaa yhteensä 11 jäänmurtajaa ja sen kokonaisarvoksi on ilmoitettu noin 6,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria (USD). Kyseessä on historiallinen vientihanke Suomelle. Näin laajaa laivanrakennusprojektia Yhdysvaltoihin ei ole aiemmin toteutettu johtuen mm. Yhdysvaltain tiukoista meriliikenteen kotimaisuusvaatimuksista.

Suomella on pitkät perinteet jäänmurtajien suunnittelussa ja rakentamisessa, mikä on nostanut maan alan suurvallaksi: arviolta 80 % maailman nykyisistä jäänmurtajista on suomalaisten suunnittelemia ja lähes 50 % rakennettu Suomessa. Nyt tätä huippuosaamista hyödynnetään myös Yhdysvaltain arktisen kaluston uudistamisessa.

Jäänmurtajien määrä ja tyyppi

Sopimus koskee 11 uuden jäänmurtajan toimittamista Yhdysvaltain rannikkovartiostolle. Alukset ovat keskikokoisia polaarisia monitoimijäänmurtajia, joita Yhdysvallat kutsuu nimellä Arctic Security Cutter (ASC). Ne kuuluvat siis rannikkovartioston keskikokoisten polaarimurtajien luokkaan. Kyseiset alukset on suunniteltu vahvistamaan Yhdysvaltojen kykyä operoida arktisilla merialueilla ympärivuotisesti. Presidentti Trump on todennut tavoitteekseen jopa 40 uuden jäänmurtajan hankinnan Yhdysvaltain arktisen toimintakyvyn parantamiseksi sekä vastatakseen Venäjän ja Kiinan kasvavaan vaikutusvaltaan Pohjoisella jäämerellä. Nyt sovitut 11 alusta ovat osa tätä strategiaa ja muodostavat uuden ”Arctic Security Cutter” -laivueen rungon.

Jäänmurtajat edustavat huippumoderneja teknologioita ja osaamista. Niiden tarkka suorituskyky tai malli ei ole julkisuudessa yksityiskohtaisesti kuvattu, mutta asiantuntijat arvioivat alusten olevan todennäköisesti monitoimisia murtajia, jotka pystyvät sekä perinteiseen jäänmurtoon että tukemaan rannikkovartioston muita tehtäviä arktisilla alueilla. Alukset tulevat täydentämään Yhdysvaltain nykyistä polaarijäänmurtajakalustoa, johon kuuluu tällä hetkellä vain kaksi toimintakuntoista raskasta jäänmurtajaa. Vertailun vuoksi Venäjällä on käytössään lähes 40 jäänmurtajaa, joten uuden kaluston tarve Yhdysvalloille on kriittinen.

Kaupan arvo

Kaupan kokonaisarvo on arviolta 6,1 miljardia USD, mikä on yli 5 miljardia euroa (lokakuun 2025 valuuttakurssilla). Kyseessä on miljardiluokan sopimus, joka jakautuu usealle vuodelle ja usealle toimijalle. Summa (~6,1 mrd USD) kattaa kaikkien 11 jäänmurtajan suunnittelun ja rakentamisen. Valkoisen talon lähteen mukaan tämä arvioitu kustannus sisältää niin Suomessa rakennettavien alusten kuin Yhdysvalloissa rakennettavien alusten osuudet.

On huomattava, että 6,1 mrd dollarin summa on kokonaishinta-arvio koko laivueelle. Yksikkökohtaisesti yksi uusi jäänmurtaja maksaisi keskimäärin noin 550 miljoonaa USD. Vertailuna Suomen hiljattain valmistuneen Polaris-jäänmurtajan hinnaksi on kerrottu noin 130 miljoonaa euroa, mutta ASC-alukset ovat tiettävästi suurempia ja monipuolisempia, mikä selittää korkeampaa yksikköhintaa. Kustannusarvioon vaikuttavat myös alusten erityisvarustelu ja mahdolliset Yhdysvaltain markkinoiden vaatimustenmukaisuudet.

Rahoitus järjestetään Yhdysvaltojen puolella osana rannikkovartioston kaluston modernisointiohjelmaa, ja Trumpin hallinto on hakenut hankkeelle poliittista tukea perustellen sitä kansallisella turvallisuudella. Suomalaisille telakoille tilaukset merkitsevät huomattavaa liikevaihdon kasvua tuleville vuosille. Vaikka tarkkoja summia Suomen osuudesta ei ole julkistettu, Suomeen tulevan tilauskannan voidaan arvioida olevan useiden miljardien eurojen luokkaa, kun neljä jäänmurtajaa rakennetaan Suomessa (ks. seuraava luku) ja suomalaisyritykset osallistuvat myös muiden alusten suunnittelu- ja laiteprojekteihin.

Valmistuspaikat ja toteuttajat

Jäänmurtajien valmistus jakautuu Suomen ja Yhdysvaltojen kesken: sopimuksen mukaan 4 alusta rakennetaan suomalaisilla telakoilla ja 7 alusta rakennetaan Yhdysvalloissa. Suomessa rakentavista yrityksistä ei ole nimetty julkisesti yhtä tiettyä toimijaa, mutta Helsingin Hietalahden telakka (Helsinki Shipyard) sekä Rauma Marine Constructionsin telakka Raumalla on molemmat mainittu todennäköisinä toteuttajina suomalaisosuudelle. Nämä kaksi telakkaa ovat Suomessa erikoistuneet jäänmurtajien rakentamiseen ja omaavat tarvittavan kapasiteetin: asiantuntija-arvioiden mukaan Helsingissä voidaan rakentaa jopa kolme alusta samanaikaisesti ja myös Rauma kykenee usean murtajan projektiin rinnakkain. Helsingin telakalla on parhaillaan rakenteilla yksi Kanadan valtion tilaama jäänmurtaja, mikä osoittaa telakan valmiutta vastaavanlaisiin kansainvälisiin projekteihin. Helsingin telakkaa operoi nykyisin kanadalainen Davie Shipbuilding, mikä liittää sen osaksi laajempaa pohjoisamerikkalaista telakkaverkostoa.

Yhdysvalloissa 7 jäänmurtajaa rakennetaan amerikkalaisilla telakoilla, joskin suomalainen osaaminen on mukana niidenkin toteutuksessa (esim. suunnittelun muodossa). White Housen lähdetiedon mukaan 3 alusta on tarkoitus rakentaa Galvestonin telakalla Texasissa ja 4 alusta Bollinger Shipyardsin telakalla Houmassa, Louisianassa. Galvestonin telakka on hiljattain siirtynyt osaksi kanadalaista Davie-yhtiötä, mikä on mahdollistanut yhteistyön: käytännössä osa suomalaisella telakalla aloitetuista laivarakennustöistä voidaan viimeistellä Yhdysvaltain puolella Davien omistamassa telakkayksikössä Texasissa. Bollinger Shipyards puolestaan on yhdysvaltalainen laivanrakennusyhtiö, joka tunnetaan mm. rannikkovartioston alushankkeista; se on valittu toteuttamaan loput neljä alusta Louisianassa. Tämä työnjako (4 Suomi + 7 USA) noudattaa ”Buy American” -periaatteesta poikkeavaa mallia, jossa osa rakentamisesta tapahtuu ulkomailla (Suomessa) Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden edun nimissä. Rakentamisen hajauttamisella pyritään hyödyntämään Suomen ainutlaatuista jääosaamista samalla kun vahvistetaan myös Yhdysvaltain omaa telakkateollisuutta hankkeen myöhemmissä vaiheissa.

On huomionarvoista, että suomalaisyritykset toimivat myös amerikkalaisten alusten taustalla esimerkiksi suunnittelijoina ja laitetoimittajina. Presidentti Stubbin mukaan Yhdysvaltain hallinto on neuvotellut suoraan suomalaisten yritysten kanssa osaamisen hyödyntämisestä kaikissa 11 aluksessa. Käytännössä Yhdysvallat siis “tilaa Suomelta neljä jäänmurtajaa ja suomalaista osaamista seitsemään Yhdysvalloissa valmistettavaan jäänmurtajaan”. Tämä tarkoittaa, että vaikka seitsemän alusta rakennetaan fyysisesti Yhdysvalloissa, niiden suunnittelussa, teknisessä tuessa ja mahdollisesti kriittisissä osajärjestelmissä hyödynnetään suomalaista asiantuntemusta.

Vaikutukset Suomelle: talous ja strategia

Taloudelliset hyödyt ja vientivaikutus: Nyt sovittu jäänmurtajakauppa on Suomelle merkittävä vientiponnistus ja taloudellinen mahdollisuus. Suomi on jo entuudestaan maailman johtavia maita jäänmurtajien suunnittelussa ja rakentamisessa, mutta tähän asti Suomen jäänmurtajavienti on kohdistunut pääasiassa muihin maihin kuin Yhdysvaltoihin. Kauppa avaa siis uuden markkinan suomalaiselle meriteollisuudelle. Neljän huippumodernin murtajan rakentaminen Suomessa tarkoittaa miljardiluokan vientituloja ja pitkäaikaista työllisyyttä. Alan edunvalvojien mukaan, jos Suomesta tilattaisiin neljä jäänmurtajaa, se olisi valtavan hieno uutinen alalle, toisi merkittäviä lisätöitä ja toimisi uutena referenssinä suomalaiselle laivanrakennukselle maailmalla. Lisäksi näin suuri tilaus synnyttää positiivisia kerrannaisvaikutuksia: jo yhdenkin jäänmurtajatilauksen työllisyysvaikutukset lasketaan tuhansissa henkilötyövuosissa. Neljän aluksen yhteistilauksen vaikutus Suomelle on siis erittäin mittava. Puhutaan useiden tuhansien henkilötyövuosien työmäärästä, mikä jakautuu useille vuosille rakennusprojektien edetessä.

Suorien telakkatöiden ohella viennin hyöty leviää laajasti koko meriteollisuuden arvoketjuun. Laivanrakennus työllistää Suomessa suuren joukon alihankkijoita ja kumppaneita: mm. laivasuunnittelutoimistoja, meritekniikan insinööritoimistoja, laite- ja järjestelmätoimittajia (kuten dieselmoottorien, potkurijärjestelmien, automaation ja ohjelmistojen valmistajia). Tilausten arvioidaan luovan töitä hyvin laajasti suomalaisiin yrityksiin, koska koko ketjusta löytyy erikoistunutta osaamista. Käytännössä Suomen meriteollisuusklusteri, mukaan lukien telakat, Aker Arcticin kaltaiset suunnitteluyhtiöt, ABB:n ja Wärtsilän kaltaiset meriteknologiayritykset sekä lukemattomat pienemmät alihankkijat pääsevät hyötymään tästä hankkeesta suoraan. Kauppa vahvistaa alan tilauskirjoja vuosiksi eteenpäin ja voi parantaa yritysten valmiuksia innovoida uutta, kun resursseja ja osaamista kertyy lisää merkittävän hankkeen myötä.

Mahdolliset strategiset vaikutukset: Hankkeella on talouden ohella myös tärkeä strateginen ulottuvuus Suomelle. Ensinnäkin se syventää Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälistä yhteistyötä uudella sektorilla, meriteollisuudessa ja arktisessa osaamisessa. Tämä tapahtuu ajankohtana, jolloin Suomi on tuore NATO-maa ja Atlantin ylittävää puolustus- sekä teknologia-yhteistyötä vahvistetaan monin tavoin. Se, että Yhdysvallat luottaa suomalaiseen jääosaamiseen, on strategisesti merkittävää: Suomen asema luotettavana huippuosaamisen lähteenä liittolaismaalle vahvistuu. Asiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat haluaa ostaa jäänmurtajia juuri Suomesta täällä olevan vahvan osaamisen ja luotettavuuden takia. Vain harvat maat maailmassa kykenevät rakentamaan vaativia erikoisaluksia (kuten isoja jäänmurtajia) sovitussa ajassa ja korkealla laadulla. Suomi on osoittanut pystyvänsä tähän, mikä on luonut maalle maineen alansa kärjessä. Tämä kauppa lujittaa entisestään tätä mainetta ja tekee Suomesta jatkossa potentiaalisen kumppanin muissakin korkean teknologian hankkeissa.

Geopoliittisesti hanke sitoo Suomen entistä tiiviimmin osaksi arktisen alueen turvallisuusyhteistyötä. Yhdysvallat pyrkii kasvattamaan läsnäoloaan arktisilla merialueilla, joilla Suomella on sekä maantieteellisen asemansa että osaamisensa puolesta paljon annettavaa. Suomi, Yhdysvallat ja Kanada solmivat jo heinäkuussa 2024 Icebreaker Collaboration Effort (ICE Pact) -kumppanuuden syventääkseen jäänmurtajayhteistyötään. Nyt allekirjoitettu Suomen ja Yhdysvaltain välinen sopimus on nähtävissä tuon aloitteen ensimmäisenä konkreettisena tuloksena: kumppanuuden puitteissa rakennetaan huippuluokan arktisia jäänmurtajia liittolaisten käyttöön jakamalla asiantuntemusta ja tuotantoa eri maiden kesken. Suomelle tämä merkitsee strategista mahdollisuutta vahvistaa rooliaan arktisessa yhteistyössä ja tuoda oma panoksensa länsimaiden arktiseen kalustoon. Samalla Suomi hyötyy siitä, että sen teollisuus saa jalansijaa Yhdysvaltain markkinoilla. Tämä voi avata ovia myös muille korkean teknologian vientihankkeille tulevaisuudessa.

Työllisyysvaikutukset Suomessa

Jäänmurtajakaupan työllisyysvaikutukset Suomeen ovat erittäin merkittävät. Kuten edellä mainittiin, yhdenkin jäänmurtajan rakentaminen työllistää suoraan ja epäsuorasti tuhansia henkilötyövuosia. Nyt sovittu neljän aluksen tilaus moninkertaistaa tämän vaikutuksen. Arvioiden mukaan jo yhden murtajan rakentamisen työllisyysvaikutus on tuhansissa henkilötyövuosissa, joten neljän aluksen kohdalla puhutaan useiden tuhansien, mahdollisesti jopa kymmenen tuhannen henkilönvuoden ylittävästä työmäärästä projektien elinkaaren aikana. Työpaikkoja syntyy telakoille koko rakentamisajaksi (joka yhdelle alukselle on tyypillisesti 2-3 vuotta suunnitteluineen), mutta myös lukuisille erikoisaloille: laivasuunnittelijat, sähkö- ja koneinsinöörit, laitevalmistajien työntekijät, kuljetus- ja logistiikka-ala sekä testaushenkilöstö työllistyvät hankkeen myötä.

Alan edunvalvojien mukaan useiden jäänmurtajien hankinnassa olisi kyse hyvin merkittävästä tilauksesta Suomelle. Tämä näkyisi telakoiden lisäksi koko meriklusterissa. Alihankintaketjut Suomessa ovat laajat: esimerkiksi laivojen rungon osia voidaan valmistaa useilla paikkakunnilla, ja koneikkojen, potkurijärjestelmien, automaation ja navigointijärjestelmien toimittajat Suomessa saavat merkittäviä tilauksia. Tilausten arvioidaan tuovan töitä hyvin laajasti. Varsinaisen laivanrakentamisen lisäksi esimerkiksi suunnitteluun, laitevalmistukseen ja suurelle joukolle alihankkijoita. Käytännössä vaikutus ulottuu kymmeniin, ellei satoihin suomalaisyrityksiin eri puolilla maata.

Myös alueellisesti vaikutukset ovat merkittäviä: Rauman seudulla ja pääkaupunkiseudulla (Helsingin telakan ympärillä) tullaan tarvitsemaan lisää työvoimaa. On ennustettu, että tällainen kauppa voi synnyttää uusia työpaikkoja tuhansille suomalaisille. Osaamista voidaan mahdollisesti rekrytoida ulkomailtakin huippuprojektin toteuttamiseksi, mutta samalla se tarjoaa työtä kotimaisille ammattilaisille (esimerkiksi hitsaajille, asentajille, suunnittelijoille) pitkäksi aikaa. Työllisyysvaikutukset eivät rajoitu vain rakentamisvaiheeseen: pitkällä tähtäimellä projekti kehittää suomalaisen työvoiman osaamista entisestään ja lisää yritysten kilpailukykyä myös tulevissa hankkeissa. Lisäksi jokainen alus tuottaa ylläpito- ja huoltotoimintaa, jossa suomalaisosaamista saatetaan hyödyntää, tuoden jatkuvuutta työllisyysvaikutuksiin.

Sopimuksen ehdot ja aikataulu

Washingtonissa allekirjoitettu sopimus on muodollisesti yhteisymmärryspöytäkirja (MOU), joka luo raamit kaupalle mutta ei vielä ole yksityiskohtainen tilaus- tai rakentamissopimus. Presidentti Stubbin mukaan tämä pöytäkirja luo pohjan kaupallisille sopimuksille Yhdysvaltain rannikkovartioston ja suomalaisyritysten välillä. Käytännössä seuraavaksi solmitaan erilliset kaupalliset sopimukset kustakin aluksesta tai telakkakohtaisista tilauksista. Yhdysvaltain hallinto on jo neuvotellut suoraan suomalaisten telakkayritysten kanssa hankkeen ehdoista, mikä viittaa siihen, että projektin valmistelu on ollut pitkäjänteistä ja yksityiskohdista on pääpiirteittäin sovittu etukäteen yritystasolla. Silti lopulliset sopimusneuvottelut (mm. tarkat tekniset määrittelyt, hintojen tarkennukset ja maksuaikataulut) käydään MOU:n pohjalta nyt, vuoden 2025 lopulla ja 2026 aikana.

Aikataulullisesti tavoitteet on asetettu kunnianhimoisesti. Ensimmäinen jäänmurtaja pyritään toimittamaan vuoteen 2028 mennessä. Tämä edellyttää rakennustöiden alkamista pian, mahdollisesti jo vuoden 2025-2026 vaihteessa, jotta noin kolmen vuoden rakennusaika per alus on saavutettavissa. Ensimmäisen aluksen suunnittelutyö ja materiaalihankinnat käynnistetään mitä ilmeisimmin heti sopimuksen astuttua voimaan. Myöhemmät alukset valmistuvat vaiheittain: alkuvaiheessa rakennetaan luultavasti 1-2 alusta samanaikaisesti, ja kokemuksen karttuessa tuotanto voi skaalautua (Suomessa on mahdollisuus rakentaa jopa 3 samanaikaisesti). Koko 11 aluksen laivueen valmistuminen saattaa venyä 2030-luvun alkuun. Asiantuntija-arvioissa on esitetty, että kaikkien isojen murtajien valmistuminen voisi kestää jopa noin kymmenen vuotta. Toisaalta, mikäli alukset toteutetaan osissa (4 Suomesta + 7 USA:sta), osa työstä jatkuu Yhdysvalloissa Suomen osuuden jälkeen.

Yksi keskeinen sopimuksellinen erityispiirre on Yhdysvaltojen Jones Act -säännöstön kiertäminen. Jones Act on laki, joka vaatii Yhdysvaltain meriliikenteessä käytettävien alusten olevan rakennettu Yhdysvalloissa, Yhdysvaltain kansalaisten omistamia ja miehittämiä. Normaalisti tämä laki olisi estänyt ulkomailla (kuten Suomessa) rakennettujen alusten hankkimisen Yhdysvaltain rannikkovartiostolle. Nyt kuitenkin Trumpin hallinto on katsonut, että kansallisen turvallisuuden tarve oikeuttaa poikkeuksen: suunnitelma on kansallinen turvallisuusvälttämättömyys, joka sallii ulkomaisen rakentamisen. Yhteistyö Suomen kanssa on siis eräänlainen erityislupa Jones Actin puitteissa. Käytännössä tämä toteutetaan todennäköisesti siten, että ensimmäiset neljä alusta tilataan suoraan Suomesta, ja niille haetaan erivapaus, kun taas myöhemmät seitsemän alusta rakennetaan Yhdysvaltain maaperällä (jolloin ne täyttävät Jones Actin vaatimukset). Lisäksi laajempi ICE Pact -yhteistyö kehystää hanketta monenkeskisesti: ICE Pactin puitteissa on tarkoitus tarjota jäänmurtajia myös muiden liittolaismaiden tarpeisiin, joten Suomesta rakennettavat alukset voidaan nähdä osana tätä laajempaa suunnitelmaa.

On myös mainittava, että poikkeuksellisesti Suomen pääministeri Orpo osallistui presidentti Stubbin kanssa Valkoisen talon tapaamiseen. Tämä korostaa hankkeen kansallista tärkeyttä: jäänmurtajakauppa ei ole vain tekninen laitehankinta, vaan sillä on huomattava vaikutus Suomen talouteen ja työllisyyteen, mistä syystä koko valtioneuvosto on ollut tiiviisti informoituna ja mukana edistämässä sopimusta. Suomen puolella neuvotteluvastuuta on kantanut erityisesti Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) yhdessä ulkoministeriön ja puolustushallinnon kanssa. TEM on todennut hankkeen olevan merkittävä teollisuuspoliittinen mahdollisuus Suomelle, ja valmistelussa on varmistettu, että suomalaisyritykset pystyvät vastaamaan tilauksen vaatimuksiin.

Toimitusaikataulun lisäksi sopimus sisältänee kirjauksia myös teknologiayhteistyöstä, koulutuksesta ja mahdollisista optioista. Mikäli ensimmäiset alukset onnistuvat hyvin, Yhdysvalloilla on optio tilata lisääkin murtajia (Trumpin mainitsema 40 aluksen tavoite mielessä). Vielä ei ole tiedossa, sisältyykö MOU:hun varsinaisia optiolausekkeita, mutta asiantuntijat ovat arvelleet, että sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi jatkotilausoptioista tai “lisää, jos tarve vaatii” -ehdoista tulevaisuutta silmällä pitäen. Suomi on myös korostanut, että teknologian luovutuksessa huomioidaan Suomen kansalliset edut. Arkaluontoista huippuosaamista ei anneta pois hallitsemattomasti vaikka yhteistyö tiivistyykin.

Poliittinen merkitys ja tausta

Jäänmurtajakaupalla on huomattava poliittinen merkitys niin Suomelle kuin Yhdysvalloille. Se on konkreettinen osoitus liittolaissuhteen tiivistymisestä ja luottamuksesta: Yhdysvallat kääntyy strategisessa hankinnassa Suomen puoleen, mikä vahvistaa maiden siteitä. Presidentti Stubb on todennut yhteistyön hyödyttävän molempia osapuolia ja kiitellyt sitä, että suomalaiseen osaamiseen luotetaan. Hän painotti viestissään myös, että kauppa ei olisi ollut mahdollinen ilman presidentti Trumpia. Tämä viittaa Trumpin henkilökohtaiseen poliittiseen tahtoon viedä hanke läpi Washingtonissa. Trumpin hallinto antoi projektille korkean prioriteetin: presidentti Trump on jo aiemmin avoimesti puhunut ihailen Suomen jäänmurtajaosaamisesta ja ilmaissut halunsa hankkia jäänmurtajia Suomesta. Hänen suora tukensa auttoi murtamaan byrokratiaa ja vastustusta (kuten Jones Act -esteet) hankkeen tieltä. Poliittisesti Trump saa kaupan myötä kotimaassaan näyttöä sekä työpaikkojen luomisesta (myös amerikkalaisille telakoille tulee työtä) että vahvasta otteesta arktisella alueella.

Suomen näkökulmasta sopimus on merkittävä diplomatian onnistuminen. Se osoittaa, että pieni NATO-maa voi tarjota suurvallalle kriittistä osaamista. Tämä vahvistaa Suomen profiilia luotettavana ja hyödyllisenä kumppanina. Kaupan synnyttäminen vaati pitkäjänteistä vaikuttamistyötä: Suomen valtiojohto on jo vuosia pyrkinyt edistämään jäänmurtajayhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, mutta aiemmat yritykset kaatuivat Yhdysvaltain protektionistisiin esteisiin. Nyt geopoliittinen tilanne (Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, kiristynyt suurvaltakilpailu arktisilla alueilla) loi yhteisen intressin, ja Suomen liittyminen Natoon 2023 vähensi poliittista kynnystä puolustuksellisen yhteistyön syventämiselle. ICE Pact -aloite (Suomen, USA:n ja Kanadan yhteinen jäänmurtajapartneruus) heinäkuussa 2024 antoi raamit, joilla hanke voitiin oikeuttaa suurstrategian tasolla: kumppanuutemme ensimmäisenä aloitteena sitoudumme yhdessä rakentamaan huippuluokan arktisia ja polaarisia jäänmurtajia kussakin valtiossa jakamalla asiantuntemusta, tietoa ja valmiuksia. Nyt solmittu Suomen ja Yhdysvaltain välinen sopimus toteuttaa juuri tätä tavoitetta käytännössä.

Laajemmassa kuvassa jäänmurtajakauppa on osa länsimaiden pyrkimystä vahvistaa asemaansa arktisilla alueilla. Venäjä on kasvattanut jäänmurtajakalustoaan ja infrastruktuuriaan Koillisväylällä, ja Kiinakin on osoittanut kiinnostusta napa-alueiden resursseihin. Yhdysvallat ja liittolaiset vastaavat tähän rakentamalla omaa kapasiteettiaan. Suomen kanssa tehtävä yhteistyö on keskeinen osa tätä vastausta. Hankkeen onnistuminen voi luoda mallin myös muille liittolaisille: ICE Pactin henkeä noudattaen esimerkiksi Kanada voisi jatkossa hyödyntää suomalaista apua omissa jäänmurtajahankkeissaan (Suomi rakentaa jo nyt Kanadalle yhtä uutta murtajaa, kuten edellä todettiin). Samoin muut NATO-maat, joilla on arktisia intressejä (kuten Norja), seuraavat hanketta mielenkiinnolla. Suomen kannalta hanke vahvistaa sen huoltovarmuuteen ja talvimerenkulkuun liittyvää kansainvälistä painoarvoa: maa ei ole vain avun tarvitsija, vaan myös tarjoaja. Suomi tuo pöytään ainutlaatuisen kyvykkyyden, jota maailman suurin talouskin tarvitsee.

Yhteenvetona voidaan todeta, että 9.10.2025 allekirjoitettu jäänmurtajakauppa on monella tapaa ennennäkemätön. Se sisältää 11 huippumodernia alusta (4 Suomesta, 7 Yhdysvalloista), noin 6,1 miljardin dollarin arvosta, ja tuo mukanaan tuhansia työpaikkoja Suomeen. Alukset rakennetaan yhteistyössä suomalaisten ja amerikkalaisten telakoiden kesken, hyödyntäen Suomen ainutlaatuista osaamista. Kauppa vahvistaa Suomen vientiä ja meriteollisuutta merkittävästi, samalla kun se palvelee Yhdysvaltain strategisia tarpeita arktisilla alueilla. Poliittisesti hanke syventää Suomen ja Yhdysvaltain suhteita ja osoittaa, että kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan ylittää protektionistisia esteitä yhteisen edun nimissä. Sopimus on saanut kiitosta molemmin puolin: se on win-win-tilanne, jossa Suomen meriteollisuus nousee uuteen kukoistukseen ja Yhdysvallat saa tarvitsemansa jäänmurtajat maailman huippuosaajilta.

Artikkelin luonnostelussa ja verkkohakujen apuna hyödynnettiin tekoälytyökaluja

Lyhyt esittely

Maanantai 14.4.2025 klo 17.47

Vastalauseet 2019-2023

Lauantai 18.3.2023

Perussuomalaisten valtiovarainvaliokunnassa jättämät vastalauseet kaudella 2019-2023.

Koonnut perussuomalaisten ryhmäkanslia / Juhani Huopainen.

VaVM 46/2022 - HE 325/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi

Hallitus lisäsi rahoitusta mm. hyvinvointialueille. 

Perussuomalaiset vaativat vastalauseessaan sitä, että hallitus antaisi pikaisesti esityksen pahasti puutteellisen hyvinvointialueiden rahoituslain korjaamiseksi. 

VaVM 2/2019 vp - HE 5/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi

Hallituksen esitys lisäsi määrärahoja mm perusväylänpitoon.

Perussuomalaisten vastalauseessa huomautettiin, että liikenneväylien ylläpitoon tehty lisäys ei pysäytä korjausvelan kasvua ja ehdotettiin määrärahan korotusta, joka rahoitettaisiin muilla menoleikkauksilla.

VaVM 5/2019 vp - HE 28/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen lisätalousarvio vähensi verotuloarvioita 443 miljoonalla eurolla ja kasvatti kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 237 miljoonalla eurolla.

Perussuomalaisten vastalauseessa kiinnitettiin huomiota kuntien vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen ja mm. ehdotettiin määrärahalisäystä kuntien harkinnanvaraiseen tukemiseen ja Valtiontalouden tarkastusviraston suositusten mukaisesti kuntatalouden ohjauksen sääntökehikkojen luomista.

VaVM 11/2019 vp - VNS 2/2019 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023

Hallituksen selonteko kertoi sitoutumisesta jukisen talouden tasapainottamiseen vuoteen 2023 mennessä sekä kuntataloudelle menorajoitteen asettamisesta. 

Perussuomalaiset huomautti, että finanssipolitiikan mitoitus oli löysä. Ylikireillä ilmastotoimilla on maamme kustannustasoa nostava ja siten kansainvälistä kilpailukykyämme heikentävä vaikutus, mikä heikentää yritysten investointihalukkuutta. Lisäksi takausvastuita, EU:n Suomelle mittavia kustannuksia aiheuttavia hankkeita tai humanitaarista maahanmuuttoa ei ole sisällytetty julkisen talouden kestävyyslaskelmiin.

VaVM 12/2019 vp - HE 24/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys vuoden 2020 tuloveroiksi sisälsi eläkkeiden ja työtulon tuloveroasteikot sekä lisäyksen, jonka mukaan kovapalkkaiset ulkomaalaiset työntekijät saisivat merkittävän verohuojennuksen. Asuntovelan korkovähennyksestä luovuttaisiin vähitellen.

Perussuomalaiset ehdotti sekä palkansaajien että eläkeläisten tuloverotuksen keventämistä, lapsivähennyksen palauttamista, kotitalousvähennyksen korottamista ja omaishoidon tuen säätämistä verovapaaksi. 

VaVM 13/2019 vp HE 66/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys korotti nestemäisten polttoaineiden valmisteveroja. 

Perussuomalaisten vastalauseessa muistutettiin liikenteen tärkeydestä maamme taloudelle ja ehdotettiin korotuksen peruuttamista sekä ammattidieselin käyttöönoton selvittämistä.

VaVM 17/2019 vp - HE 85/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys korotti väliaikaisesti yritysten poisto-oikeuksia, mikä on verotuki yrityksille.

Perussuomalaisten vastalauseessa hallitusta kehotettiin selvittämään, millaisia vaikutuksia olisi esitystä huomattavasti yksinkertaisemmalla mallilla, jossa yrityksillä olisi vapaat poistot aloittavien yhtiöiden kolmen ensimmäisen tilikauden aikana, ja voisiko korotetut poistot ulottaa koskemaan myös käytettynä hankittua käyttöomaisuutta. Hallituksen esityksessä korotettuja poistoja voisi tehdä vain uudesta käyttöomaisuudesta. 

VaVM 4/2020 vp - HE 33/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esityksessä ehdotettiin muutettavaksi väliaikaisesti veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia siten, että maksujärjestelyn tai maksunlykkäyksen kohteena olevalle verolle laskettavaa viivästyskorkoa tai viivekorkoa alennettaisiin määräaikaisesti.

Perussuomalaisten vastalauseessa esitettiin viivästyskoron suurempaa madaltamista. 

VaVM 5/2020 vp - HE 43/2020 vp, HE 52/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 toiseksi lisätalousarvioksi

Hallituksen esitys lisätalousarvioksi oli historiallisen suuri, ja alensi varsinaisten tulojen arviota noin 5,8 mrd. eurolla ja lisäsi määrärahoja noin 3,6 mrd. eurolla.  Syy oli talouden täysi pysähtyminen ensimmäisenä koronakeväänä ja siitä seurannut sosiaalietuuksien, terveydenhuoltomenojen ja yritystukien räjähtäminen kasvuun. 

Perussuomalaisten vastalauseessa kehotettiin hallitusta välittömästi keskeyttämään hallitusohjelmansa kalliiden hankkeiden toteuttaminen, kiinnittämään huomiota omavaraisuuden ja huoltovarmuuden ylläpitoon ja muuttamaan koronapandemian takia toteutettavien yritystukien myöntämisehtoja siten, että yrityksen kehittäminen ei olisi edellytys tukien saamiselle. Lisäksi hallitusta kehotettiin suosittelemaan suojamaskien ja -käsineiden käyttämistä ainakin tartuntariskin kannalta kriittisimmiksi arvioiduissa tilanteissa, kuten esimerkiksi joukkoliikenteessä, ja valmistelemaan ajoissa suojavarusteiden käyttöön velvoittavan väliaikaisen lainsäädännön. Perussuomalaiset huomauttivat myös, että hallituksen tulisi Suomen Pankin skenaarioanalyysin nojalla laatia pandemian pitkään jatkumisen varalta toimet, eikä olettaa ilmeisen virheellisesti, että pandemian aiheuttama taloushäiriö olisi ohi kolmessa kuukaudessa.

VaVM 6/2020 vp - HE 66/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 kolmanneksi lisätalousarvioksi

Hallitus esitti mittavia määrärahalisäyksiä mm. Finnairin tukemiseen koronapandemian seurauksien takia sekä suuria valtiontakauksia Työllisyysrahastolle, Euroopan Investointipankille ja EU:n työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) puitteissa myönnettävien lainojen vakuudeksi. Myös ravintola-alaa tuettiin.

Perussuomalaisten vastalauseessa vastustettiin työttömyysriskien lieventämisen tilapäiseen tukivälineeseen (SURE) sekä EU:n koronatakuurahaston osallistumista. Samalla vaadittiin hallitukselta erinäisiä selontekoja eduskunnan tilannekuvan turvaamiseksi. Matkailualan vaikeuksien johdosta esitettiin selvitystä hotelli- ja ravintola-alan arvonlisäverokannan tilapäisen madaltamisen vaikutuksista.

VaVM 7/2020 vp - VNS 1/2020 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021-2024

Hallituksen julkisen talouden suunnitelma oli laadittu vaikeassa tilanteessa keskellä koronakriisiä poikkeusoloissa. 

Perussuomalaiset vastalauseessaan mm. arvosteli hallitusta haluttomuudesta käydä rehellistä keskustelua EU:n kehityssuunnasta ja maamme strategisista tavoitteista ja reunaehdoista EU-politiikassa. Hallituksen toteuttamaa finanssipolitiikkaa pidimme hyvin löysänä ja väärin suunnattua, jolloin tukien kustannukset valtiolle paisuvat tarpeettomasti ja tukitoimien teho jää matalaksi.

VaVM 13/2020 vp HE 88/2020 vp, HE 97/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 neljänneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen esityksessä oli koronatoimien sekä EU:n elpymispaketin kautta aiheutuvia menolisäyksiä lähes neljän miljardin euron edestä ja samalla verohelpotusten ja heikentyneen taloustilanteen takia verotulojen arvioitiin vähenevän lähes 1,3 miljardilla eurolla.

Perussuomalaiset muistuttivat varoittaneensa aiemmin, että hallitus ajautui uuteen eurokriisiin lähes yhtä heikosti valmistautuneena kuin Vanhasen ja Kataisen hallitukset. Siksi hallitus päätyi myöntymään muiden maiden ajamaan etupolitiikkaan ja jättämään Suomen maksumieheksi. Samalla perussuomalaiset vaativat hallitusta tarkastelemaan omaa ohjelmaansa vastaamaan tiukentunutta taloudellista tilannetta.

VaVM 15/2020 vp - HE 119/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 viidenneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen viides lisätalousarvio lisäsi verotuloja hieman yli miljardi euroa ja vähensi määrärahoja 238 miljoonaa euroa.

Perussuomalaisten vastalauseessa korostettiin, että odotuksia suuremmat verotulot ja budjetoitua pienemmät menot ovat lähinnä seurausta siitä, että yritykset eivät ole hyödyntäneet tarjottua mahdollisuutta lykätä verotustaan. Siten verotulojen kasvu on pois tulevien vuosien verotuloista. Lisäksi moitittiin ilmoitusta, jonka mukaan lisätalousarvio keskittyy vain välttämättömiin määrärahatarpeisiin. Lisätalousarviossa nimittäin lisättiin myös ei-välttämättömiä menoja.

VaVM 18/2020 vp - HE 144/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

Hallituksen esitys poisti vaiheittain parafiinisen dieselöljyn veronalennuksen eli korotti liikennepolttoaineiden verotusta.

Perussuomalaisten vastalauseessa erittäin vaikean taloudellisen tilanteen takia ja liikenteen kustannusrasituksen maltillistamiseksi esitettiin, että veronkorotuksia ei toteutettaisi.

VaVM 26/2020 vp HE 192/2020 vp, HE 216/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 seitsemänneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen lisätalousarvioesitys lisäsi määrärahoja 1,5 mrd. euroa ja vähensi varsinaisten tulojen arviota 341 milj. euroa. Osa menolisäyksistä johtui koronasta ja maanpuolustuksen vahvistamisesta.

Perussuomalaisten vastalauseessa esitettiin hallituksen esittämän 400 miljoonan euron Ilmastorahasto Oy:n pääomittamisen perumista sekä kehitysyhteistyön määrärahalisäysten perumista.

VaVM 31/2020 vp - HE 167/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta

Lämmitys-, voimalaitos- tai työkonekäyttöön tarkoitettujen polttoaineiden eli kevyen ja raskaan polttoöljyn, biopolttoöljyn, nestekaasun, kivihiilen ja maakaasun veroa korotettaisiin kohdistamalla korotus energiasisältöveroon. Korotus olisi 2,7 euroa megawattitunnilta. Turpeen ja mäntyöljyn energiaveroon tehtäisiin vastaava korotus. Teollisuuden energiaveropalautuksia ehdotettiin myös leikattavaksi.

Perussuomalaisten vastalause esitti, että niin kauan kuin hintakilpailukykyistä ja helposti käyttöön otettavaa vaihtoehtoa öljylämmitykselle tai polttomoottorille ei ole, liikennepolttoaineiden ja lämmityspolttoaineiden ylisuuret veronkorotukset eivät ole hyväksyttävissä. Tämän takia polttoaineiden kaavaillut veronkorotukset on peruttava ja turpeen lattihintamekanismi on harkitsematon.

VaVM 1/2021 vp - VNS 6/2020 vp Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle — Suomen kestävän kasvun ohjelma

Hallituksen selonteko sisälsi Suomen kestävän kasvun ohjelman, jossa linjattiin EU:n elpymisvälineen käytön kansallisia painopisteitä ja rahoitettavien investointi- ja uudistuskokonaisuuksien valintakriteereitä. Hallituksen esityksessä painotettiin uusiutuvan energian ja ilmastonmuutoksen vastaisten toimien kaltaisia ehtoja.

Perussuomalaiset moitti elpymisvälinettä koronan varjolla toteutetuksi eurokriisipaketiksi ja toisti aiemman varoituksensa, että kerran hyväksyttynä elpymisväline ei tule jäämään kertaluonteiseksi, vaan Suomi saisi jatkossakin maksaa muiden maiden kuluja. Hallituksen esittämää elpymisvälineen käyttösuunnitelmaa perussuomalaiset moitti kiireellä ja ilman vaikutusarvioita laadituksi ja moitti suunnitelman rahoituskohteiden painotuksia. Lopuksi vaadimme hallitusta laatimaan uuden, tasapainoisemman ohjelman.

VaVM 2/2021 vp - HE 17/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 lisätalousarvioksi

Hallituksen esitys lisäsi määrärahoja 394 milj. euroa erityisesti koronaan ja yleiseen hyvinvointiin liittyen ja korotti varsinaisia tuloja 415 milj. euroa.

Perussuomalaisten vastalauseessa vaadittiin hallitusta vihdoinkin valmistelemaan virusmuunnosten uhan takia lakiesitykset rajaliikenteen yhteydessä tapahtuvaksi pakolliseksi testaamiseksi ja karanteenien määräämiseksi.

VaVM 4/2021 - vp HE 260/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 hyväksymisestä

Hallituksen esitys koski ns elpymispaketin ja EU:n yhteisvelan hyväksymistä sekä periaatepäätöstä EU:lle myöhemmin muotoiltavista uusista omista varoista, eli verotusoikeudesta.

Perussuomalaisten vastalauseessa arvosteltiin EU:n muuttamista kohti syvempää yhteisvelka- ja tulonsiirtoliittoa, ja esitettiin koko esityksen hylkäämistä. 

VaVM 7/2021 vp HE 68/2021 vp, HE 83/2021 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 toiseksi lisätalousarvioksi

Lisätalousarvio lisäsi koronapandemian johdosta tukimäärärahoja kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alalle sekä ravintoloille.

Perussuomalaisten vastalauseessa kehotettiin hallitusta palaamaan mahdollisimman nopeasti noudattamaan menokehyksiä sekä valmistelemaan vakiomuotoisen, sairastetun koronan, rokotesuojan ja testitulokset sisältävän todistuksen käyttöönottoa. Samalla kehotettiin selvittämään, oliko tuolloinen ravintoloissa noudatettava turvaväli tarpeettoman pitkä ja olisiko mahdollista ravintola-alan omilla toimilla, kuten testaamisella tai desinfioinnilla mahdollista saada toimitilakohtaisia helpotuksia koronarajoituksiin. Samoin keinotekoisia aukiolorajoituksia vaadittiin höllennettäväksi.

VaVM 10/2021 vp - HE 95/2021 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 kolmanneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen vuoden 2021 kolmas lisätalousarvioesitys lisäsi valtion menoja noin 2,2 mrd. euroa ja vähensi varsinaisia tuloja 185 milj. euroa.  Suurin osa menolisäyksistä aiheutui koronaan liittyvistä kansalaisten ja yritysten tukiohjelmista. Myös EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavat ensimmäiset tukiohjelmat käynnistyivät. 

Perussuomalaiset arvosteli sinällään välttämättömäksi katsottavien menolisäysten sijaan sitä, että hallitus ei kasvavien koronamenojen yhteydessä ole osoittanut halukkuutta turvata julkisen talouden kestävyyttä perumalla tai lykkäämällä kalliita hankkeitaan. Samalla muistutettiin omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkityksestä. Perussuomalaiset vaati hallitusta palaamaan noudattamaan menokehyksiä jo vuonna 2022.

VaVM 12/2021 vp - VNS 3/2021 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022—2025

Hallitus esitteli näkemyksensä ja tavoitteensa lähivuosien julkisen talouden tervehdyttämiseksi.

Perussuomalaiset huomautti suunnitelman perustuvan ylioptimistisiin odotuksiin muun muassa työllisyystoimien tehokkuudesta. Suunnitelma ei sisältänyt konkreettisia keinoja valtiontalouden ja kuntatalouden tervehdyttämiseksi, ja siten hallitus oli tosiasiallisesti luopunut hallitusohjelmansa julkistaloutta sekä työllisyyttä vahvistavista tavoitteistaan. Lisäksi perussuomalaiset varoittivat hallitustta metsäteollisuutemme toimintakyvyn vaarantamisesta EU:n hiilinieluneuvotteluissa, ja vaativat, että maamme itsemääräämisoikeutemme kaventamiseen tai metsiemme käyttöoikeuksien kansalliseen vapaaehtoiseen rajoittamiseen ei tule taipua.

VaVM 14/2021 - vp HE 99/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan vakausmekanismista tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi

Hallituksen esityksessä Euroopan Vakausmekanismille siirrettäisiin vastuu pankkien kriisinratkaisurahaston rahoituksen viimekätisestä takaamisesta.

Perussuomalaiset vastusti esitystä. sillä Euroopan Vakausmekanismin toiminnan laajentaminen uuteen sektoriin laajentaa aiemmin sovittujen kriisinhallintavälineiden käyttötarkoituksia ja siten syventää euroalueen yhteisvastuu- ja tulonsiirtoluonnetta. 

VaVM 16/2021 vp - HE 142/2021 vpv Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2022 tuloveroasteikosta, tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta

Hallituksen esitys toteutti tuloveroasteikkoon indeksimuutoksen, korotti kotitalousvähennystä mm. öljylämmityksen luopumisen osalta, madalsi vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa

Perussuomalaisten vastalauseessa esitettiin työtulovähennyksen korotusta, mikä pienentäisi työn vastaanottamisen kannustinloukkuja, tukisi erityisesti pieni- ja keskituloisten työllistymistä sekä helpottaisi palkansaajien ja eläkeläisten toimeentuloa.

VaVM 21/2021 vp HE 209/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 neljänneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen lisätalousarvioesitys vähensi määrärahoja 249 milj. euroa ja lisäsi varsinaisia tuloja noin 1,9 mrd. euroa. Tulojen kasvun taustalla oli odotettua parempi taloudellinen kehitys sekä EU:n elpymispaketista Suomelle suoritettavat maksatukset. 

Perussuomalaisten vastalauseessa huomautettiin päästökauppatulojen 148 miljoonan kasvu tarkoittaa, että yrityksille ja kansalaisille aiheutuu aiempaa suurempia kustannuksia. Päästökauppatulot tulee pitää jatkossakin kansallisessa päätösvallassa, eikä päästökauppaa tule laajentaa esimerkiksi liikenteeseen tai lämmitykseen.

VaVM 30/2021 vp - HE 144/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain sekä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 11 §:n muuttamisesta

Hallitus esitti otettavaksi käyttöön polttoturpeen verotuksen niin sanottu lattiahintamekanismi, jonka avulla varmistettaisiin turpeen energiakäytön väheneminen, jos päästöoikeuden hinta laskisi matalalle tasolle.

Perussuomalaisten vastalauseessa todettiin, lattiahintamekanismin tarkoittavan, että jos päästöoikeuksien kysyntä ja siten myös hinta laskisi, turpeelle määrättäisiin ylimääräinen vero. Vastaavasti, jos päästöoikeuksien hinnat jatkavat nousuaan, kuten todennäköisemmin käy, turvealalle ei luvata vastaavia helpotuksia. On mahdollista päätyä tilanteeseen, jossa energiaa ei ajoittain ole saatavilla edes korkeaan hintaan. Sellaisten tilanteiden varalta huoltovarmuuden ylläpito kotimaisen turpeen avulla on perusteltua. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi turvetoimialaa ei tule supistaa olemattomiin, ja vähintään alan on annettava toimia markkinaehtoisesti edes pienemmässä mittakaavassa. Tämä edellyttää, että verotusta ja sääntelyä ei tule kiristää kohtuuttomasti. Perussuomalaiset esittivät lattiahintamekanismiesityksen hylkäämistä.

VaVM 31/2021 vp - HE 213/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle verontilityslain 12 ja 12 f §:n, tuloverolain 124 ja 124 b §:n sekä verotusmenettelystä annetun lain 32 c §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys sisälsi teknisluonteisia muutoksia, joilla mm. vältettiin epähuomiossa useampien avattujen osakesäästötilien johdosta määrättävät veronkorotukset. 

Perussuomalaisten vastalauseessa osakesäästötilin talletusylärajaa ehdotettiin nostettavaksi nykyisestä 50 000 eurosta 100 000 euroon.

VaVM 4/2022 vp - HE 2/2022 vp, HE 26/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi

Hallitus esitti 594 miljoonan euron määrärahalisäyksiä mm. koronarokotteisiin, ns hyvinvointialueiden ict-hankkeisiin ja kulttuurialan tukiin.

Perussuomalaisten vastalauseessa määrärahalisäyksiä pidettiin perusteltuina, mutta esitimme, että hyvinvointialueiden rahoituksessa 5,7 miljoonan tuki valtuustoille peruttaisiin tarpeettoman tukiaisena ja määräraha käytettäisiin kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden ict-hankkeisiin. Samaten todettiin, että hyvinvointialueuudistuksen kustannukset ovat karkaamassa käsistä ja monet uudistuksen osa-alueet on alirahoitettu. Tämän johdosta vaadimme hallitusta laatimaan selonteon kustannuskehityksestä, uudistuksen rahoituksesta ja hyötyarvioista. Maatalouden vaikean tilanteen takia esitimme lausumaehdotuksia. 

VaVM 13/2022 vp HE 82/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi

Hallitus esitti maatalouden kiinteistöverolle väliaikaista 35 000 euron enimmäismäärää, ja tämän ylittävän jo maksetun veron palauttamista takaisin verovelvolliselle.

Perussuomalaiset esitti kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kanssa, että kiinteistöveroa ei suoritettaisi ollenkaan metsästä, maatalousmaasta eikä maatalouden tuotantorakennuksista.

VaVM 14/2022 vp - VNS 2/2022 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026

Hallituksen suunnitelma julkisesta taloudesta korosti ilmaston, maanpuolustuksen, vihreän siirtymän, energiakriisin ja hyvinvoinnin kaltaisia teemoja.

Perussuomalaisten mielestä suunnitelma ei sisällä konkreettisia tavoitteita tai keinoja julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi. Vastalauseessa hallitusta edellytettiin laatimaan selonteko, joka priorisoi valtion määrärahat välttämättömiin, tarpeellisiin ja vähemmän tarpeellisiin. Samalla vaadittiin torjumaan EU:n liukuminen kohti kasvavaa yhteisvelkaa ja tulonsiirtoja. 

VaVM 16/2022 vp - HE 81/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi

Hallitus esitti Venäjän hyökkäyssodan seurauksena määrärahojen kasvattamista 2,3 miljardilla eurolla ja teki samalla 1 miljardin euron korotuksen tuloarvioihin. 

Perusuomalaisten vastalauseessa vaadittiin hallitukselta selontekoa siitä, millaisia vaikutuksia ylikireällä kansallisella ilmastopolitiikalla on elinkeinoelämämme kansainväliseen hintakilpailukykyyn tilanteessa, missä muilla mailla on maltillisemmat ilmastotavoitteet ja suuremmat energiatuet niin kotitalouksille kuin yrityksille. Samalla mm. vaadittiin Suomen pakolaiskiintiön väliaikaista laskemista nollaan, jotta varat riittäisivät ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamiseen.

VaVM 18/2022 vp HE 121/2022 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen esityksessä myönnettiin suomalaisille sähköntuottajille 10 miljardin euron luottolimiitti, jotta yritykset selviäisivät sähkön kallistumisen aiheuttamista äkillisesti kohonneista vakuusvaatimuksista.

Perussuomalaisten vastalauseessa muistutettiin, että Venäjän hyökkäyssodan uusin vaihe käynnistyi helmikuussa 2022 ja sähköntuottajien rahantarve oli hallituksen tiedossa jo heinäkuussa 2022. Perussuomalaisten mielestä vaihtovelkakirjalaina tai pääomitusanti, joka olisi pienentänyt yksityisten osakkeenomistajien suhteellista omistusta valtioon verrattuna, olisi voinut olla paremmin julkisen sektorin edut turvaava vaihtoehto, mutta sellaisen valmistelu olisi edellyttänyt järjestelyjen aloittamista ajoissa. Tämän hallitus jätti tekemättä. Siksi perussuomalaisten vastalauseessa edellytettiin luottojen myöntämisen ehtona vakuuksia.

Pöytä on katettu

Keskiviikko 8.3.2023

Kolumni julkaistu Kalevassa 8.3.23

Pöytä on katettu

Eduskuntavaaliehdokkaat ovat sännänneet vaalikentille innolla. Pöydät on katettu esitteillä, jakotavaralla, grillissä höyryää vaalimakkarat ja puolueiden pahvimukeista nautitaan lämmintä kahvia. Vaalilupauksia tehdään ja annetaan.

Valtiovarainministeriö kattoi tuleville kansanedustajille toisenlaisen pöydän. Maanantaina esitettiin lukuisa joukko toimenpiteitä, joilla tulevien hallituskausien aikana voitaisiin tasapainottaa valtion taloustilannetta. Tässä pöydässä kaikuvat erilaiset lupaukset. Virkamiesten pyyntö on kaino; valitkaa tästä nippu veronkorotuksia tai leikkauksia ja siten palvelut voidaan turvata myös tuleville sukupolville. 

VM:n ehdotuksen tarkoitus on tuottaa tietoa yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi. Kysymyksessä ei ollut mikään suoraan sovellettava leikkauslista. Hyvä niin. Kokonaisuudessaan sopeustarve on 9 miljardia euroa kahdessa vaalikaudessa. Tulevalla hallituksella riittää pohdittavaa, ensin hallitusneuvotteluissa ja sitten vaalikauden aikana.

Lähtökohtaisesti kaikki toimet ovat joko menoleikkauksia, veronkorotuksia tai työllisyyttä lisääviä toimenpiteitä. Voisiko olla lisäksi jokin neljäs tapa pienentää julkisia menoja? Kenties julkisten palvelujen sujuvampi ja tehokkaampi tuottaminen saattaisi tuoda säästöjä. Jos kansalaiset käyttäisivät vähemmän sote-palveluja, lyhenisivät jonot, ja usein nopea hoitoonpääsy olisi se eniten kustannuksia alentava keino. Tällä hetkellä tilanne on ymmärtääkseni päinvastainen. Palveluja käytetään, hoitojonot kasvavat ja kustannuksia syntyy. Ongelma tässä ajatuskulussa on se, että kansalaisten tulisi olla terveempiä. Siihen on aika hankala vaikuttaa. Sote-palveluiden laadukas ja tehokas tuottaminen saattaisi kuitenkin olla yksi osatekijä, jolla saadaan hiukan tasapainotettua talouttamme. Parannetaanko ensin sote ja sitten kansalaiset vai päinvastoin?

Perussuomalaisten kannalta osa esitetyistä keinoista on jo tuttuja esimerkiksi aikaisemmista vaihtoehtobudjeteistamme. Leikkaukset toissijaisista kohteista kuten kehitysavun laskeminen OECD-maiden keskiarvoon, oleskelulupamenettelyn tehostaminen tai joidenkin koulutusohjelmien lyhentäminen vuodella sisältyisivät omaan keinovalikoimaamme. Julkisen talouden tasapainottaminen tulisi tehdä ensisijaisesti menoja leikkaamalla, ei veronkorotuksilla. 

Valinnat ovat varmasti vaikeita. Niille tulee olla kansalaisten tuki. Useita säästöjä kannattaa tehdä asteittain, jotta vaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset. Ja ennen kaikkea täytyy muistaa että yhteiskunnan vähäosaisimmilta ei voi säästää, olemme yhtä vahvoja kuin heikoin lenkki.

Kaikki on vielä omissa käsissämme. Valitkaamme viisaasti.

Ville Vähämäki

kansanedustaja (ps.)

Metsien ja peltojen ryöstö estettävä

Tiistai 28.2.2023

Kolumni julkaistu paikallislehdissä viikolla 44/2022

Metsien ja peltojen ryöstö estettävä

Komission ennallistamisasetus on Suomen kannalta pöyristyttävin, kallein, EU:n toimivaltaa aiheettomasti laajentavin, vaikutusarviot laiminlyövin ja Suomen suvereniteettia eniten kaventava esitys, mitä kuluvan hallituskauden aikana EU:sta on Suomelle lähetetty, vaikka Suomelle haitallisia ja kalliita esityksiä on ollut Fit for 55:stä elpymispakettiin vaikka kuinka monta. 

Käyn lyhyesti läpi ennallistamisasetuksen kritiikin EU:n keskeisten periaatteiden kannalta, sekä arvioin tehtyjä vaikutusarvioita, tai pikemminkin niiden epärealistisuutta. 

Jostain minulle tuntemattomasta syystä hallitus nukkui asian ohi kesällä. Suomi ei käyttänyt tilaisuuttaan toissijaisuushuomautukseen, mutta Ruotsi käytti ja puolusti näin kansallista etuaan. Ruotsissa siis käytännössä katsottiin, että kansallisella sääntelyllä saavutetaan tavoitteet paremmin. Esitys ei kuitenkaan voi mitenkään noudattaa toissijaisuusperiaatetta Suomessakaan. Saavuttaisimme aivan varmasti saman tason kansallisilla Helmi ja Metso -ohjelmilla.

Esitys ei noudata myöskään suhteellisuusperiaatetta. Nyt aiemmin allekirjoitettuja sopimuksia ympäristötavoitteista käytetään perusteena suoraan Suomea sitovalle lainsäädännölle ja toimivallan siirrolle kansalliselta tasolta EU:lle. Epärealististen tai kohtuuttomien tavoitteiden saavuttamisen edellyttäminen ei voi olla peruste toimivallan näin laajalle siirrolle, eikä varsinkaan toteuta suhteellisuusperiaatteen henkeä. Lisäksi vaikutusarviot eivät yksiselitteisesti vastaa sitä, mitä EU-komissio väittää niiden olevan, eikä niitä voi siten käyttää suhteellisuusperiaatteen täyttymisen perusteluina. 

EU:n perussopimuksissa ei ole määritelty oikeusperustaa EU:n yhteiselle metsäpolitiikalle.

Valtioneuvoston EU-selonteon mukaisesti metsäpolitiikan tulee olla jatkossakin EU:ssa kansallisen päätäntävallan piirissä, koska jäsenvaltiot ja niiden olosuhteet ovat erilaisia. EU:lla on toimivaltaa ympäristö-, maatalous- ja energiasektoreilla, jotka joko suoraan tai välillisesti vaikuttavat metsiin. Metsäpolitiikan kuuluu olla kansallisen päätäntävallan piirissä, eikä ehdotettu asetus ei ole hyväksyttävissä.

Suomi on ikiaikaisesti hyödynnetty metsää, maataloutta ja soita. Niitä on raivattu sotien jälkeen käsipelillä ja ruokittu nälkäiset suut. Nyt nämä turvepellot ja suometsät täytyisi Brysselin herrojen mielestä ennallistaa. On moraalisesti väärin, että EU edes esittää, että juuri Suomen ja Ruotsin tulisi kantaa suurin taloudellinen taakka ennallistamisessa vain sen takia, että muissa maissa ei metsiä, järviä ja soita juuri ole. Mikäli esitys olisi toteutettu reilulta pohjalta, Saksa tai  Ranska voisivat ennallistaa metsänsä vuosisatojen takaiseen tilaan, tai vaihtoehtoisesti maksaa Suomelle vaadituista ennallistamistoimistamme käypä korvaus.

Esitys uhkaa Suomen budjettivaltaa. Nopeasti ajateltuna luulisi asian olevan siten, että komissio myös ohjaa Suomelle varoja ennallistamisasetuksen täytäntöönpanoon. Näin ei kuitenkaan ole, vaan valtiolle aiheutuvat vuosittaiset kustannukset ovat komission mukaan 931 miljoonaa euroa. EU-komissio pystyy myöhemmin muuttamaan delegoiduilla asetuksilla eli ilmoitusluonteisesti esityksen oleellisinta sisältöä, eli sitä mitä ja miten pitää ennallistaa. Vuosittaiset kustannukset voivat nousta valtavasti. Esitys on siten budjettisuvereniteettimme ja parlamentaarisen itsenäisyytemme kannalta vaarallinen esitys. Hintalappu on 30 miljardia koko 30 vuoden ajalta.

Esityksessä ei ole mitenkään huomioitu niitä kustannuksia, joita syntyisi yksityisille maanomistajille tai elinkeinoelämälle, tai miten vapaaehtoisen noudattamisen loppuessa esimerkiksi maa-alueiden pakkolunastukset tai käyttökiellot toteutettaisiin, alkaen purettavista rantamökeistä maa- ja metsätalouden alasajoon.

Olisi hyvin outoa, jos esityksen mukainen laaja ennallistaminen ei siis nostaisi kustannuksia esimerkiksi kaksinkertaisiksi ilmoitetusta. Todennäköisesti ennallistamisen suorat kulut, välilliset kustannukset ja taloudellisen toimeliaisuuden menetykset kasvaisivat 60-100 miljardin euron luokkaan. Tämä ei pelkästään vaarantaisi, vaan todennäköisesti tuhoaisi Suomen julkisen talouden kestävyyden.

Nyt on viimeinen hetki pelastaa suomalainen maa- ja metsätalous sekä metsäteollisuus. Ennallistamisasetus tulee kaataa, ja se saattaa tarkoittaa myös tämän hallituksen kaatumista.

Ennallistamisasetus uhkaa talouskasvua

Keskiviikko 2.11.2022

Kolumni julkaistu Kalevassa 2.11.2022

Ennallistamisasetus uhkaa talouskasvua

Euroopan unionin komission ehdotus EU-asetukseksi luonnon ennallistamisesta iskee erittäin vakavasti Suomen valtiolliseen suvereniteettiin, eduskunnan budjettivaltaan ja valtion sekä kuntien talouteen. Erityisen vakavasti se vaikeuttaa maa- ja metsätaloutta sekä metsäteollisuutta Pohjois-Pohjanmaalla.

Suomelle koituvat kustannukset ovat esityksen mukaan kolmanneksi suurimmat ja bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kaikkein suurimmat EU-maista. Kustannukset ovat täysin kohtuuttomat kuviteltuihin hyötyihin verrattuina. Komissio arvioi kustannusten olevan valtiolle 930 miljoonaa vuodessa 30 vuoden ajan. Tämän lisäksi on arvioitava yksityisille metsänomistajille, maataloudelle ja metsäteollisuudelle tulevat kustannukset. 

EU on tällä vaalikaudella tehnyt useita Suomelle erityisen kalliita ja päätösvaltaa kaventavia esityksiä kuten elvytyspaketti, Fit for 55 ja taksonomia. Hallitus on niiden osalta epäonnistunut kansallisten etujemme puolustamisessa. Ennallistamisasetus on näitäkin vakavampi isku maatamme, kansantalouttamme ja julkista talouttamme vastaan.

EU-asetuksena se ei ota millään tavoin huomioon Suomen erityisolosuhteita, elinkeinoja eikä maamme nykyistä korkeaa luonnon ja elinympäristön suojelun tasoa. Meillä on omat kansalliset ohjelmamme suo- ja metsäalueiden suojelemiseksi. Hanke on ideologinen ja edistää liittovaltiokehitystä sekä vallan keskittämistä EU:n virkamieshallinnolle. Uhkana nimittäin on, että delegoiduilla säädöksillä annettua valtaa laajennetaan myöhemmin.

Suomi ei käyttänyt kesällä tilaisuuttaan toisijaisuushuomautukseen. Ruotsi käytti ja puolusti kansallista etuaan. Hallitus ei tule vastustamaan esitystä myöhemmin, joten esitys on torjuttava kansanedustajien toimesta. Suuren valiokunnan ei tule antaa poliittista mandaattia valtioneuvostolle hyväksyä esitystä nykyisessä muodossa tai muutettuna. 

Esityksen ongelmallisin seikka liittyy eduskunnan budjettivallan kaventamiseen. Pahimmassa tapauksessa otamme komission laskelmien kustannusten mukaisesti vuosittain 930 miljoonaa lisävelkaa, joilla sitten ennallistamme luontoa esimerkiksi lapiomalla suo-ojia tukkoon. Tällöin menetämme metsien kasvun ja sitä kautta hiilinielu pienenee. Ennallistamisasetuksen kustannukset on yhteisesti maksettava. Asetus siis heikentää valtiontaloutta, ja näin ollen vaikutukset ovat koko yhteiskuntaa läpileikkaavat.

Toivottavasti järjen ääni voittaa tässä tapauksessa ja pystymme säilyttämään metsäpolitiikan kansallisessa toimivallassa. Vain tällä tavoin suojaamme yksityisten metsän- ja maanomistajien omaisuudensuojan, turvaamme metsä- ja sahateollisuudelle puunsaannin jatkossakin. Näin mahdollistamme työpaikkojen ja talouskasvun syntymisen Pohjois-Pohjanmaalle ja koko Suomeen. 

Suomi seisokoon puujaloilla jatkossakin!

Miljardien energiatuki saksalaisille

Keskiviikko 20.7.2022

Julkaistu paikallislehdissä viikolla 29/2022

Miljardien energiatuki saksalaisille

Fortumin tytäryhtiö Uniper on pulassa maakaasujohdannaisten kanssa. Käytännössä Uniper on myynyt ennakkoon maakaasua edulliseen hintaan saksalaisille yrityksille. Kun kaasun hinta on moninkertaistunut, ovat Uniperin tappiot valtavat. 

Kolikon kääntöpuoli on se, että jos maakaasun hinta nyt lähtisi laskuun, niin nyt mahdollisesti myydyt johdannaiset toisivat runsaat voitot. Erääksi vaihtoehdoksi on ehdotettu maakaasukaupan eriyttämistä ja kansallistamista Saksan omistukseen. Tällöin Saksa luultavasti ottaisi käyttöön force majoure -säännöt ja ylimmän hätätilaluokituksen. Tämä pakottaisi saksalaiset yhtiöt maksamaan markkinahintaa lähempänä olevaa kaasun hintaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tappiot alkuvuoden maakaasukaupasta jäisivät Fortumille ja suomalaisille energiankäyttäjille, jättimäiset voitot puolestaan tulevaisuuden energiakaupasta saksalaisille.

Perussuomalaiset jättivät talousvaliokunnan kokouksessa valtioneuvoston omistajaohjausyksikölle ja omistajaohjauksesta vastaavalle ministerille 19 kirjallista kysymystä. Vastaukset ovat luultavasti luottamuksellisia. Käyn nyt päällisin puolin keskeisiä kysymyksiä läpi.

Fortum myönsi 8 miljardia tammikuussa konsernirahoitusta Uniperille lainojen ja takausten muodossa. Fortumin pörssitiedotteessa annettiin ymmärtää rahoituksen menevän johdannaissopimusten vakuusvaatimuksiin, jotka Uniper voisi saada takaisin kun kaasun myyntisopimukset raukeavat tai markkinahinnat laskevat.

Kysyimme muun muassa, miksi rahoituksen yhteydessä ei vaadittu kiinteähintaisten toimitussopimusten purkamista, ja näin estetty sitä että annetut rahat eivät mene saksalaisten energiatukiin? Pyysimme myös arviota nykyisistä sopimuksista ja niiden aiheuttamista kustannuksista, sekä edellytyksiä irtaantua kiinteän hinnan sopimuksista. 

Keskeinen osio kysymyksiämme on se, onko Uniper tiedottanut Fortumia riittävän ajoissa ongelmistaan, onko Fortum puolestaan tiedottanut valtioneuvoston omistajaohjausyksikköä vastaavasti? Edelleen onko valtioneuvosto saanut tiedon riittävän ajoissa, ja onko valtioneuvosto informoinut eduskuntaa vastaavasti. 

Fortumin oma pääoma oli ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 8,7 miljardia euroa. On todennäköistä, että Uniper ei pysty maksamaan Fortumilta saamaansa rahoitusta takaisin. Kuinka paljon Saksan valtio aikoo palauttaa Uniperin rahoituksesta Suomelle? Rahat ovat menneet kilpailijayritystemme energiatukiin. Jos emme saa Saksan valtiolta rahoja takaisin joudummeko pääomittamaan Fortumia Suomen valtion kustannuksella?

Avainkysymys on se, mistä Suomen valtio aikoo kerätä takaisin sen päivittäin syntyvän noin 30 miljoonan euron tappion? Jos Uniperin maakaasukauppa pystyttäisiin pitämään omissa käsissä, niin tällöin tulevien vuosien aikana voisi maakaasuvälityksen voitoilla kuitata tappiot. Omistajan taskut täytyvät tämän väliajan olla syvät ja pää jäänviileä.

Vastauksia saadaan kuluvien viikkojen aikana.

Ville Vähämäki

kansanedustaja (ps.)

Omituisia aikoja

Keskiviikko 29.6.2022

Julkaistu Kaleva-lehdessä 29.6.2022

Omituisia aikoja

Elämme outoja aikoja. Tämän viikon maanantaina Venäjä ajautui ainakin teknisesti maksukyvyttömään tilaan, koska ei pystynyt pakotteiden vuoksi maksamaan valtionlainojensa korkoja. Vastauksena pakotepolitiikkaan Venäjä toimittaa vähemmän energiaa EU:lle. Saksa on siirtynyt maakaasun saatavuusongelmien takia kolmiportaisen varautumisasteikkonsa kakkostilaan, kolmannella asteella Saksan hallituksella on täysi määräysvalta maakaasun jakeluun. Vastaavia hätäsuunnitelmia on aktivoitu Itävallassa, Hollannissa, Ruotsissa ja Tanskassa. Suomessa olisi tarpeen varautua tulevaan talveen perumalla ilmastopäätöksiä ja nostaa turvetta huoltovarmuuden ylläpitämiseksi.

Italian Sintrassa järjestetään jokavuotinen Euroopan keskuspankin kesäseminaari, joka tuo paikalle maailman keskuspankkien johtajia. Keskeinen huoli lienee miten madaltaa samalla inflaatiota, mutta kuitenkin estää taantuma. Markkinaodotukset alkavat kohta kääntyä siihen suuntaan, että korkojen nostoa seuraa jo loppuvuodesta korkojen lasku. Inflaatio laukkaa Suomessa 7 prosentin lukemissa ja muualla mennään vielä korkeammalle. Tällä kertaa inflaatio on kuitenkin tarjontapuolen inflaatiota ja korkojen nosto ei ole oikea lääke tähän hätään.

EKP:n tutkimuspaperissa ehdotettiin joustoelementtejä hiiliverotukseen. Taloudellisen taantuman uhatessa lasketaan ilmastoveroja ja nousukaudella toimitaan päinvastoin. Talouden tukeminen verotuksella on juurikin sitä politiikkaa mitä mm. Saksa, Espanja ja Italia ovat toteuttaneet, eli on laskettu bensaveroja tai madallettu sähkön hintaa. Sekoitevelvoitteen poistaminen kokonaan ja vastaavat veronalennukset kuin kilpailijamaissamme olisivat myös palkkainflaatiota hillitseviä toimia. 

Kansalaisten ostovoimaa täytyy pitää yllä kolmella komponentilla: verotaulukoiden ennakoivalla indeksitarkastuksella ja työtulovähennyksen nostolla, energiaverojen laskemisella sekä kaikille osapuolille reiluilla palkkaratkaisuilla. Ilman mitään toimenpiteitä ostovoimasta katoaa tänä vuonna jopa noin 6 prosenttia. 

Polttoaineverojen laskemista on vastustettu sillä, että se hyödyttäisi eniten rikkaita. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Ymmärrykseni mukaan polttoaineverojen laskeminen hyödyttää lähinnä niitä, jotka käyvät tankkaamassa eniten. Ja uskallan jopa väittää, että juuri ne eniten tankkaavat eivät ole rikkaimpia, vaan ovat suurimpia välillisten verojen maksajia. Polttoaineiden hinnasta kun jopa noin 60 prosenttia on veroa. 

Keskiössä tulevissa budjettipäätöksissä täytyy olla kansalaisten ostovoiman tukeminen ja sitä kautta kotimaisen talouden pitäminen vahvana. Pitkien etäisyyksien maakuntana polttoaineverojen lasku hyödyttäisi erityisesti Oulua ja koko aluettamme huomattavasti. Toivon hallitukselta hyviä päätöksiä elokuun budjettiriihestä!  

Ville Vähämäki

kansanedustaja (ps.)

Turvallinen Oulu

Keskiviikko 4.5.2022

Julkaistu Forum24-lehdessä viikolla 18/2022

Turvallinen Oulu

Eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen selonteko turvallisuusympäristön muutoksesta. Turvallisuusympäristön muutoksen takia tehdään runsaasti panostuksia lisäbudjetin yhteydessä, mutta myös tulevien vuosien aikana. Puolustusvoimien lisäykset ovat yli 2 miljardia ja sisäministeriön kautta tehdään yli miljardin panostukset julkisen talouden suunnitelmaan. Nämä luvut sisältävät myös pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvat kustannukset.

Erityisesti minua ilahduttaa rajojen turvallisuuteen tehtävät panostukset. Uusien valvontalentokoneiden hankkiminen oli ajankohtaista, koska edelliset tulivat käyttöikänsä loppuun. Myös maanpuolustusjärjestöjen toimintaan tehdään lisäpanostuksia. MPK:n tekemä arvokas toiminta vastaa kansalaisten tarpeeseen osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön ja koulutukseen. Turvallisuutemme vahvistuu.

Julkisen talouden suunnitelmassa varmistetaan 7500 poliisimiehen tavoitetason ylläpito tulevien vuosien ajaksi. Tällä tavoin ylläpidämme perusturvallisuutta, ja ehkäisemme yhteiskunnan kannalta haitallisimpia tekoja mm. henkeen ja terveyteen sekä fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvia rikoksia.

“Turvallisuus on perusoikeus. Henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus ja turvallisuus ovat asioita, joita Oulun Perussuomalaiset ovat edistäneet eri yhteyksissä.” Edellä on suora lainaus valtuuston huhtikuun kokouksesta Perussuomalaisten ryhmäpuheesta. Käsittelyssä oli laaja hyvinvointiraportti vuodelle 2022. Vetosimme muihin valtuutettuihin, jotta ryhtyisimme toimiin oululaisten turvallisuuden parantamiseksi.

Koko maatamme ajatellen eräs seikka mihin täytyisi löytyä lähiaikoina lisäyksiä on väestönsuojelun kokonaisuus. Tämä lähtee ihan perusteista, eli väestönsuojien kunnostus, käytön koulutus, ja tähän laadittavat ohjeistukset. Myös Pelastusopiston lisäresurssointi tulevina vuosina on välttämätöntä, jotta saamme 1000 uutta pelastajaa eläköitymässä olevien tilalle.

Oulussa on runsaasti osaamista erilaisista turvallisuuteen liittyvistä asioista, olivatpa ne teknologiaan tai ihan käytännön työhön liittyvää. Oululaisten turvallisuustieto on hyvällä tasolla. 

Voisiko meiltä löytyä jotain kaupallistettavaa tuotetta tai konseptia, jolla voisimme lähteä hakemaan maallemme vientituloja? Yliopistollamme tehdään varmasti useilla aloilla erinomaista tutkimusta turvallisuuteen liittyvissä teemoissa. Ammattikorkeakoulussamme puolestaan on tki-toiminnassa aktiivinen ja uskoisin että joitakin hankkeita liittyy myös turvallisuuden lisäämiseen. 

Arjen perusturvallisuus lähtee kuitenkin ihan tavallisesta huolellisesta perustekemisestä. Turvallisuuden luomme me, tavan kansalaiset. Yhdessä.

Elämisen kalleus

Tiistai 12.4.2022

Julkaistu paikallislehdissä viikolla 15/2022

Elämisen kalleus

Bensan sekä dieselin hinta pyörii yli kahden euron hinnoissa ja kahvipaketti puolestaan vajaassa seitsemässä eurossa. Ovatko kalliit hinnat tulleet jäädäkseen ja miten kansalaisille voidaan hyvittää kohonneita elinkustannuksia?

Sosiaalietuuksiin tulee korotus aikaistetusti tänä vuonna. Etuudet joka tapauksessa nousevat elinkustannusindeksin myötä. Ongelma tässä on se, että tämä ei välttämättä auta kaikkia ihmisryhmiä tasapuolisesti. Korotuksen olisi syytä tulla voimaan mahdollisimman nopeasti. 

Polttoaineiden hinnat hirvittävät. Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen lasku vaikuttaa pumppuhintoihin laskennallisesti 12 senttiä. Luultavasti jakeluvelvoitteen muutos laskee enemmän dieselin hintaa, koska jakeluvelvoitetta täytetään enemmän uusiutuvalla dieselillä. 

Olisi kenties ollut paikallaan tehdä väliaikainen huojennus polttoaineiden verotukseen kuten Ruotsissa. Myös työkoneissa käytettävään moottoripolttoöljyyn olisi pitänyt tehdä veromuutoksia, jopa tiputus EU:n sallimalle minimitasolle olisi ollut paikallaan. Nyt monet erilaisissa sopimuksissa kiinni olevat urakat tuottavat tekijöilleen pahimmassa tapauksessa tappiota. Esimerkiksi Kela-kyytien sopimukset on voitu neuvotella paljon alhaisemmalla polttoaineen hinnalla.

Työmatkakustannusten kasvu risoo heitä, joilla on pitkä työmatka. Jotkut yksittäiset työpaikat ovat korvanneet työntekijöilleen matkakulujen kasvua. Pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa liikkumisen kustannukset on todellinen ongelma. Töihin sekä harrastuksiin kulkeminen vaatii usein oman auton käyttöä. Tarvitaan vielä lisää toimenpiteitä jotta liikkumisen kustannuksia saadaan alennettua. Pelkkä jakeluvelvoitteen poisto olisi väliaikaisesti vaikuttaisi 30 senttiä alentavasti polttoaineen hintaan.

Inflaatio eli kustannusten nousu näkyy kaupassa useiden tuotteiden kohdalla. Yhdysvalloissa ollaan pitkään pysytty yli 7 prosentin lukemissa mutta nyt myös euroalueella noustiin maaliskuussa 7,5 prosenttiin. Suomessa ollaan onneksi vielä alle viiden prosentin luvuissa. Useiden työntekijöiden osalta tämä tietää reaaliansioiden laskua, koska palkankorotusten yleinen linja on ollut parin prosentin tuntumassa. 

Kasvanut inflaatio johtuu korona-aikana tehdystä elvytyksestä. Yhdysvalloissa elvytys johti myös laajaan työpaikan vaihtoon paremman palkan perässä. Suomessa vastaavaa ilmiötä ei olla nähty ainakaan vielä. Toivottavasti inflaatiolukemat pysyvät Suomessa euroaluetta maltillisempina myös jatkossa. Tällä saattaa olla koko yhteiskunnan vientikilpailukykyä vahvistavaa vaikutusta joillekin toimialoillemme.

Ukrainan sodan vaikutukset heijastuvat laajasti koko Pohjois-Suomeen ja useille eri aloille. Tässä lyhyehkössä tekstissä ei valitettavasti kaikkia vaikutuksia esimerkiksi lämmityskustannuksiin, rakennustarvikkeiden hintoihin, energiapuun kysyntään tai vaikkapa vientiyrityksiimme pysty kuvaamaan. Osa vaikutuksista selviää vasta kevään ja kesän aikana. 

Lopuksi toivon rohkeutta ja voimia Ukrainan urhoolliselle kansalle. Slava Ukraini!