Ennallistamisasetus uhkaa talouskasvua

Kolumni julkaistu Kalevassa 2.11.2022

Ennallistamisasetus uhkaa talouskasvua

Euroopan unionin komission ehdotus EU-asetukseksi luonnon ennallistamisesta iskee erittäin vakavasti Suomen valtiolliseen suvereniteettiin, eduskunnan budjettivaltaan ja valtion sekä kuntien talouteen. Erityisen vakavasti se vaikeuttaa maa- ja metsätaloutta sekä metsäteollisuutta Pohjois-Pohjanmaalla.

Suomelle koituvat kustannukset ovat esityksen mukaan kolmanneksi suurimmat ja bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kaikkein suurimmat EU-maista. Kustannukset ovat täysin kohtuuttomat kuviteltuihin hyötyihin verrattuina. Komissio arvioi kustannusten olevan valtiolle 930 miljoonaa vuodessa 30 vuoden ajan. Tämän lisäksi on arvioitava yksityisille metsänomistajille, maataloudelle ja metsäteollisuudelle tulevat kustannukset. 

EU on tällä vaalikaudella tehnyt useita Suomelle erityisen kalliita ja päätösvaltaa kaventavia esityksiä kuten elvytyspaketti, Fit for 55 ja taksonomia. Hallitus on niiden osalta epäonnistunut kansallisten etujemme puolustamisessa. Ennallistamisasetus on näitäkin vakavampi isku maatamme, kansantalouttamme ja julkista talouttamme vastaan.

EU-asetuksena se ei ota millään tavoin huomioon Suomen erityisolosuhteita, elinkeinoja eikä maamme nykyistä korkeaa luonnon ja elinympäristön suojelun tasoa. Meillä on omat kansalliset ohjelmamme suo- ja metsäalueiden suojelemiseksi. Hanke on ideologinen ja edistää liittovaltiokehitystä sekä vallan keskittämistä EU:n virkamieshallinnolle. Uhkana nimittäin on, että delegoiduilla säädöksillä annettua valtaa laajennetaan myöhemmin.

Suomi ei käyttänyt kesällä tilaisuuttaan toisijaisuushuomautukseen. Ruotsi käytti ja puolusti kansallista etuaan. Hallitus ei tule vastustamaan esitystä myöhemmin, joten esitys on torjuttava kansanedustajien toimesta. Suuren valiokunnan ei tule antaa poliittista mandaattia valtioneuvostolle hyväksyä esitystä nykyisessä muodossa tai muutettuna. 

Esityksen ongelmallisin seikka liittyy eduskunnan budjettivallan kaventamiseen. Pahimmassa tapauksessa otamme komission laskelmien kustannusten mukaisesti vuosittain 930 miljoonaa lisävelkaa, joilla sitten ennallistamme luontoa esimerkiksi lapiomalla suo-ojia tukkoon. Tällöin menetämme metsien kasvun ja sitä kautta hiilinielu pienenee. Ennallistamisasetuksen kustannukset on yhteisesti maksettava. Asetus siis heikentää valtiontaloutta, ja näin ollen vaikutukset ovat koko yhteiskuntaa läpileikkaavat.

Toivottavasti järjen ääni voittaa tässä tapauksessa ja pystymme säilyttämään metsäpolitiikan kansallisessa toimivallassa. Vain tällä tavoin suojaamme yksityisten metsän- ja maanomistajien omaisuudensuojan, turvaamme metsä- ja sahateollisuudelle puunsaannin jatkossakin. Näin mahdollistamme työpaikkojen ja talouskasvun syntymisen Pohjois-Pohjanmaalle ja koko Suomeen. 

Suomi seisokoon puujaloilla jatkossakin!