Perintöverosta erikoinen näytelmä - hallitus tyrmäsi kansalaisaloitteen ilman eduskunnan keskustelua tai äänestystä

Tiistai 27.11.2018

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa ja sen verojaostossa käytiin eriskummallinen näytelmä. Valiokuntaan ja sen jaostoon saapui ensimmäinen kansalaisaloite perintö- ja lahjaverosta luopumiseksi.

Monen mutkan jälkeen valiokunta päätti, ettei kansalaisaloitteen käsittelyä jatketa eli mietintöä ei anneta. Toisin sanoen koko eduskunta ei saa keskustella saati äänestää asiasta.

Tyrmäys monen mutkan kautta

Perussuomalaiset ovat tyrmistyneitä.

– Ensin sen käsittely aiottiin siirtää kevätkaudelle, mutta koska hallituksen esityksiä saapui jaostoon vähemmän kuin ennakoitiin, otettiin aloite käsittelyyn jo ennen joulua, kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki aloittaa.

Vähämäki toteaa, että asiantuntijakuuleminen oli kattava ja kaikki edellytykset mietinnön tekemiseen oli. Kokoomuksen, keskustan ja sinisten äänillä käsittelyä ei kuitenkaan jatkettu.

– Vaikka olisi ollut ennakoitavissa, että mietinnössä olisi esitetty kansalaisaloitteen hylkäämistä, mietintö olisi kuitenkin edennyt eduskunnan suureen saliin, jossa perintöverosta olisi päästy keskustelemaan ja jopa äänestämään.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Vähämäki arvioi, että hallituspuolueiden toiminta avaa sellaisen käytännön, jossa hallitus voi päättää sen, mistä kansalaisaloitteista tehdään mietintö.

– Tämä ei liene ollut kansalaisaloitteen perimmäinen idea, Vähämäki harmittelee.

PS:n lakialoite perintöveron kohtuullistamiseksi

Perussuomalaiset ovat itsekin jättäneet perintöverotuksen kohtuullistamisesta lakialoitteen tänä syksynä. Lakialoitteen keskeisenä sisältönä on lesken ja lasten aseman parantaminen.

– Aloitteemme olisi tullut käsitellä yhdessä tämän kansalaisaloitteen kanssa. Nyt sekään tuskin on mahdollista. Kauniita ovat olleet muiden puolueiden puheet perintöveron kohtuullistamiseksi, mutta ahneus vei näemmä voiton. Tämä on märkä rätti kansan kasvoille, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri hämmästelee.

Meri muistuttaa, että vaikka SDP olisi vienyt kansalaisaloitteen nyt eteenpäin valiokunnasta eduskuntasaliin päätettäväksi, demarit ovat vastustaneet perintöveron kohtuullistamista.

– Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) kutsui taannoin perintöveroa maailman parhaaksi veroksi. Hän ei myöskään allekirjoittanut lakialoitettamme veron kohtuullistamisesta, Meri huomauttaa.

JULKAISTU 27.11.18 SUOMEN UUTISET

Perussuomalaiset esittävät ilmastotulleja: "Me haluamme saastuttajat vastuuseen ja maksamaan"

Torstai 15.11.2018

Perussuomalaiset esittivät tänään eduskunnan suullisella kyselytunnilla, että Suomi ottaisi käyttöön niin sanotut kansainväliset ilmastotullit.

Tämä tarkoittaisi ylimääräistä tullimaksua tuotteille, joiden valmistaminen aiheuttaa huomattavasti päästöjä esimerkiksi kehittyvissä maissa, mutta joita valmistetaan vastuullisemmin Suomessa tai Euroopassa. Näin perussuomalaiset haluavat ohjata kulutusta tuotteisiin, jotka saastuttavat vähemmän.

– Suomalainen työ ja yrittäjyys ovat ekotekoja. Me emme halua rangaista suomalaista työmiestä tai eläkeläistä laittamalla heitä maksumiehiksi kotimaista kannattavuutta kurittavalla ilmastopolitiikalla, kansanedustaja Ville Vähämäki täsmentää.

Hankintoja vähiten saastuttavista maista

Vähämäki esitti, että alkuun tullimaksu voisi olla pieni. Tämän jälkeen maksuja voi kiristää tarpeen mukaan, elleivät tullimaksujen kohteet ryhtyisi toimenpiteisiin ympäristön suojelemiseksi.

– Me haluamme saastuttajat vastuuseen ja maksamaan. Näin ohjaamme hankinnat maihin, jotka saastuttavat vähiten. Tällainen maa on esimerkiksi Suomi. Mikä on hallituksen kanta ilmastotullin käyttöönottoon? Vähämäki kysyi,

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, että tekoja todellakin vaaditaan. Hänen mukaansa ilmastotulleista päätetään kuitenkin EU:ssa kansallisen päätöksenteon sijaan. Hän esitti ilmastonlämpenemisen estämiseksi hiilen globaalia hinnoittelua.

JULKAISTU 15.11.18 SUOMEN UUTISET

Talouden tila hyvä, mutta ilmassa on monia riskejä

Maanantai 25.6.2018

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan julkisen talouden suunnitelmaa, jonka mukaan talouden tilannekuva on hyvä ja BKT- kasvuennuste 2,6 % kuluvalle vuodelle. Kehyskauden loppupuolelle ennustetaan kuitenkin vaimeampaa kasvua, ja joidenkin asiantuntijoiden mukaan nousukauden loppu häämöttää jo.

– Jotta voidaan tehdä uskottava pidemmän aikavälin talouden katsaus, täytyy asiat laittaa oikeaan kontekstiin, huomauttaa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt Ville Vähämäki.

– Mitkä vaikutukset talouteen on EKP:n toimilla, kun osto-ohjelman kasvattaminen päättyy vuoden vaihteessa? Entä mitä vaikuttaa USA:n ja Kiinan välinen tullinokittelu? Miten puolestaan öljyn hinnan nousu vaikuttaa kansantalouksiin? Velallisia luonnollisesti kiinnostaa inflaatio ja sen vaikutukset lainoihin. Kaikki nämä seikat vaikuttavat talouskehitykseemme. Näitä asioita käsitellään kuitenkin hyvin suppeasti julkisen talouden suunnitelmassamme. Sanottakoon vielä, että tämä suunnitelma vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta.

Kotitalouksien velkaantumiseen syytä kiinnittää huomiota

Vähämäki toteaa, että jos mennään talouden tukijalkoihimme, niin ne ovat hyvässä kunnossa. Vientimme vetää ja matkailu on noussut uudeksi kansantaloutta tukevaksi voimaksi. Valtion velkasuhde taittuu ja kuntataloudessa käänne on ollut vahva.

– Siitä kiitos kaikille päättäjille, valtuutetuillekin. Pankkien taseet ovat hyvässä kunnossa, osakeyhtiöiden ja henkilöyhtiöiden taseet vahvistuvat. Kotitalouksien velkaantuneisuus on huolestuttavaa, ja se on ennätyksellisellä tasolla. Velka on myös hyvin keskittynyttä, pieni osa kotitalouksista on hyvin velkaantuneita.

– Oma vaikutuksensa on myös taloyhtiölainojen kasvulla. Asialle on tehtävä jotain, lisää sääntelyä, mutta pienin askelin. Asumista on kaikkinensa halpuutettava. Olisi myös syytä kasvattaa asteittain keskiluokan ostovoimaa, ja sitoa ostovoiman kasvatus työllisyysasteen nousuun. Ostovoiman kasvatus antaa mahdollisuuden kotitalouksille lyhentää syntyneitä velkoja, tai vaihtoehtoisesti säästää tai kuluttaa, Vähämäki toteaa.

Vähämäki sanoo, että kotitaloudet ovat työntäneet Suomen talouden kuopasta, mutta jääneet sinne itse.

– Nyt on aika vetää kotitaloudet ylös, muuten kansantaloutemme on liian haavoittuva.

Kansalaisten osallisuutta lisättävä

Julkisen talouden suunnitelman yhteydessä puolueet voivat esittää laajempia monivuotisia uudistusohjelmiaan. Perussuomalaiset laativat laajan vaihtoehdon, jossa on useita uudistusohjelmia ja lukuisia lausumia niihin pääsemiseksi.

-Keskushallintoa tulee edelleen uudistaa. Näemme sen välttämättömänä. Edessämme olevat haasteet ovat mittaamattomia, mutta edistyksellisillä hallintotavoilla pystymme luovimaan Suomen selkeimmille vesille. Siiloja hallinnonalojen väliltä on edelleen poistettava.

– Monimutkaisten ilmiöiden hallinnoimiseksi tulee mennä ilmiöpohjaiseen budjetointiin. Näin pystymme havaitsemaan muun muassa ikääntymisen aiheuttamia kustannuksia tai lapsivaikutuksia, Vähämäki luettelee ja sanoo, että kansalaisten osallisuutta täytyy edelleen lisätä.

Elinikäinen oppiminen tavoitteeksi

Koulutusta on perussuomalaisten mielestä uudistettava. Elinikäisen oppimisen tulisi olla tulevan hallituksen keskeisiä hankkeita. Miljoona suomalaista täytyy kouluttaa uudelleen tulevan vuosikymmenen aikana.

– Koulutukseen on saatava skaalautuvuutta, muuten tehtävä on mahdoton. Kaikkinensa koulutusta tulisi tiivistää, ja hyödyntää digitalisaation avulla kaikki mahdollinen aika.

– Muun muassa oppilaitokseen valinnan ja koulun aloittamisen välinen aika saattaa olla 4-5 kuukautta. Yliopistojen aloituskeski-ikää tulee laskea. Viimeisen viiden vuoden aikana aloittaneiden keski-ikä on noussut vuodella. Samaan aikaan eläkeikä on noussut 3 kk. Vaikuttaa hölmöläisten peitonjatkamiselta, Vähämäki toteaa.

Sosiaaliturvauudistus on välttämätön

Tulevalla hallituskaudella on tehtävä perussuomalaisten mielestä myös sotu-uudistus.

– Työn ja sosiaalietuuksien yhteensovittaminen täytyy tehdä älykkäästi. Lisätään kannustavia elementtejä ottaa työtä kaikissa tapauksissa vastaan. Olisiko syytä tehdä sotu-uudistus vaiheittain, yhdistelemällä ensin joitain tiettyjä samankaltaisia etuuksia?

– Keskeisintä näissä kaikissa muutoksissa ja uudistuksissa on päästä lähelle ihmistä. Hallinnon ja palveluiden täytyy olla kansalaisia lähellä. Näin ollen olisi hyvä, että hallinto tekisi ’lähellä’-uudistuksen.

Tietoa kansakunnan hyödyksi

Ja miten päästään lähelle ihmistä? Vähämäen mukaan tiedolla ja sen hyötykäytöllä.

– Lähellä-uudistus on itse asiassa ihmislähtöistä tietotaloutta. Se tieto, mikä Kelalla ja julkishallinnolla on ihmisistä, täytyy saada hyödyttämään kansakuntaa. Sillä tiedolla löydetään aikaisin ne, joita uhkaa tippuminen yhteiskunnan kelkasta. Tietoa, jota voidaan käyttää toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kotihoidon tehostamiseen. Samoin samaa tietoa voidaan käyttää työkyvyttömyyden ehkäisyyn, tai vaikkapa vanhemmuuden tukemiseen.

– Keskeinen julkisen talouden haaste onkin siis se, miten tulevaisuudessa käytetään tietoa kansakunnan hyödyksi, miten elinikäinen oppiminen toteutetaan, kuinka sovitetaan työ ja sosiaalietuudet ja miten hallintomme pystyy uudistumaan ja pääsemään lähelle ihmistä.Kun nämä haasteet hoidamme, julkinen talous kyllä sitten hoituu, tapahtui muualla maailmassa sitten sama mitä, Vähämäki uskoo.

JULKAISTU 25.6.18 SUOMEN UUTISET

Oulusta akkuklusterin keskuskaupunki

Perjantai 25.5.2018

Valtio on ottanut uusia askeleita synnyttääkseen Suomeen akkuklusterin. Ensimmäinen toimenpide oli keskittää kaivostoimialaan liittyvät omistukset Suomen Malminjalostus osakeyhtiöön, eli entiseen Terrafame Groupiin. Yhtiö edistää laajemmaltikin Suomalaisen akkuklusterin kehittämistä ja mahdollistaa valtion aktiivisemman toiminnan. Suomen Malminjalostus toimii myös EU:n Battery Alliancessa, jossa valmistellaan 2,2 miljardin rahoitusohjelmaa akkusektorille.

Kun katsotaan Pohjois-Suomen roolia akkuklusterin synnyttämisessä, niin meille on tarjolla suuri rooli, ja pystymme mahdollisesti synnyttämään tuhansia uusia työpaikkoja Pohjois-Suomeen. Metalleilla ja akuilla on valtava rooli liikkumisen ja energian vallankumouksessa niin sähköntuotannon ja –jakelun, sähköajoneuvojen, sähkön laajamittaisen varastoinnin ja latausinfrastruktuurin synnyttämisessä.

Akkuklusterin tarvitsemia tärkeitä raaka-aineita, kobolttia, nikkeliä, litiumia ja grafiittia meillä on maaperässä runsaasti. Jalostus akkukemikaaleiksi nikkelin ja koboltin osalta on erittäin merkittävällä tasolla, ja uutta akkukemikaalitehdasta suunnitellaan. Akkukomponenttien, kennostojen ja akkumoduulien tuotannon osalta meiltä puuttuu arvoketjusta palasia. Tässä piileekin suurin markkinapotentiaali ja työllistävä vaikutus.

Näkisin akkuklusterin kehittämisessä Oulun, Lapin ja Vaasan yliopiston yhteistyötä erittäin tärkeänä, sillä näiden yliopistojen osaamisalueet täydentävät toisiaan sähkötekniikan, energiatekniikan, arktisen osaamisen ja matkailunäkökulmat huomioon ottavan vastuullisen kaivostoiminnan osalta.

Oulu voisi tunnetusti älykkäänä teknologiakaupunkina saada uuden tukijalan itselleen, jos se pystyisi nousemaan Suomen akkuteknologian johtavaksi kaupungiksi. Samalla tämä palvelisi koko Pohjois-Suomea lisääntyneinä työpaikkoina ja verotuloina.

JULKAISTU 25.5.18 KALEVA

Kolmas tie - kolmas vaihtoehto

Tiistai 5.12.2017 klo 11:46 - Ville Vähämäki

Alla on valtionvarainvaliokunnassa esittämämme "kolmas tie" -vaihtoehto talous- ja rahaliiton kehittämisestä sekä pankkiunionin loppuunsaattamisesta.

Annamme yhteensä 12 toimenpide-ehdotusta, seitsemän rahaliiton kehittämiseksi ja viisi pankkiunionin osalta.

Korostamme sitä, että EKP:n roskalainojen osto-ohjelmien aiheuttamat riskit ovat kasvaneet viime aikoina rajusti. Lisäksi valtionlainojen korot ja riskit ovat epätavallisella tasolla. Lisäksi monien sijoitustuotteiden hinnoittelu on vääristynyt.

Lukuiloa.

t. Ville Vähämäki ja Toimi Kankaanniemi

------ Eriävä mielipide ------

Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n kehittäminen on historiallisessa vaiheessa.  Edessä on valinta, jonka seuraukset sekä koko euro-alueelle, että Suomelle sen osana ovat erittäin suuret.

 

Liian erilaisten maiden liitto

Perustamisestaan alkaen EMU on ollut ongelmallinen, koska se koostuu hyvin erilaisista maista ja kansantalouksista. Yhteisten sääntöjen rikkominen on osaltaan johtanut kasvaviin vaikeuksiin.

 VTT Martti Hetemäki toteaa poikkeuksellisen ansiokkaassa kirjoituksessaan (Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2015 s. 21-22), että

”EMU:n alkamisen jälkeen käytännössä euroalueen kaikkien pankkien velka tuli riskittömäksi. Ydinmaiden pankit ja muut sijoittajat eivät ilmeisestikään olleet EMU:n alun jälkeen enää huolissaan reunamaiden pankkien kyvystä maksaa velkansa takaisin.”

Jäsenmaiden hankalimmat erot liittyvät siten julkisen ja yksityisen sektorin velkaantumisvauhtiin, sekä toisaalta epätahtiseen talouskehitykseen.

Vuonna 2008 em. reunamaiden riskit paljastuivat. Useat reunamaat ajautuivat syvään kriisiin. Euron pelastamiseksi luotiin yhteisvastuumenetelmiä, joilla mittavia vastuita siirrettiin pankeilta koko alueen valtioille ja veronmaksajille.

Synnytetyt järjestelmät eivät korjanneet kansantalouksien rakenteellisia ongelmia. Niiden perusongelma eli tuottavuuden ja kilpailukykyjen eriytyminen jatkui, mikä näkyy valtioiden velkaantumisessa.  

 

Riskit vaihtavat omistajaa

Euroopan Keskuspankin pääjohtaja ilmoitti heinäkuussa 2012, että ”EKP tekee kaikkensa euron säilymiseksi”. Tämä yhteisen piikin rajaton avaaminen pelasti EMU:n toistaiseksi.  

EKP:n ns. roskalainojen osto-ohjelma on ollut massiivinen ja se jatkuu yhä. Esimerkiksi Suomen Pankin TARGET2 –järjestelmään liittyvät saamiset olivat 66,5 miljardia 27.10.2017. Kuukaudessa TARGET2 –järjestelmän saamiset ovat nousseet 80,3 miljardiin (24.11.2017).

Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät pidempiaikaiset saamiset euroalueen pankkilaitoksilta olivat puolestaan 10,1 miljardia. Julkisen sektorin eli valtion velkapapereiden osto-ohjelma on kasvanut 24,6 miljardiin. Käytännössä tämä tarkoittaa setelirahoitusta. Julkisen sektorin monikansallisten laitosten velkapapereiden osto-ohjelma on kasvanut vuodessa 2,9 miljardiin ja yrityssektorin osto-ohjelma 4,4 miljardiin.

Näiden riskien lisäksi Suomen valtiolla on Kreikka, ERVV ja EVM riskejä noin 20 miljardia.

EKP on ilmoittanut ajavansa osto-ohjelman alas lähiaikoina. Näin on syytä tehdä, vaikka seuraukset tästäkin saattavat olla kriittiset. 

 

Korot alimmalla tasolla 5000 vuoteen

Massiivinen osto-ohjelma on mm. pitänyt korot epäterveen alhaisella tasolla, mikä on johtanut velkaantumisen jatkumiseen. Korot ovat historioitsijoiden mukaan laskeneet alimmalle tasolle 5000 vuoteen. Näin ei voi jatkua.

Ohjelman lopettamisesta seuraa korkojen nousu asteittain markkinoiden määrittelemälle terveelle tasolle. Suomessakin tämä aiheuttaa mittavia menojen kasvupaineita sekä valtiolla ja kunnissa että yrityksissä ja kotitalouksissa. Heikon talouden maissa se uhkaa puhkaista syvän kriisin.

 

Vain huonoja vaihtoehtoja esitetty

EMU kehittämiseksi (pelastamiseksi) asiantuntijat ovat esittäneet vain kaksi mallia:

-          keskitetty

-          markkinakuri

Keskitetty malli merkitsisi yhä syvempää yhteisvastuuta, mm. euro-alueen valtiovarainministeriä, tulonsiirtoja ja yhteisiä velkakirjoja. Suomen hallitus ei tue tätä mallia. Oletettavaa on, että eräät muutkaan euromaat eivät tätä ole valmiita hyväksymään, joten se ei etene.

Markkinakurimalli edellyttää ongelmamailta erittäin tiukkaa talouspolitiikkaa, rajuja rakenneuudistuksia ja menosopeutuksia, julkisten menojen leikkauksia sekä verojen ja maksujen kiristyksiä. Näistä seuraisi työttömyyden ja sosiaalisten ongelmien kasvu. Yhteiskunnallisten levottomuuksien uhka lisääntyisi. Asiantuntijoiden mukaan tämä ei ole poliittisesti mahdollinen malli ongelmamaissa.

 

Markkinakurimalli johtaa taantumaan ja velkakriisiin

Kun Sipilän hallitus torjuu - kuten perusteltua on - keskitetyn mallin, hallituksen vaihtoehtona on markkinakurimalli. Tähän malliin hallitus ei ole kuitenkaan selkeästi varautunut. Kun sekin törmää edellä kuvattuihin ylipääsemättömiin vaikeuksiin eräissä euromaissa, vaihtoehtoja ei ole.

Edessä on seuraavan talouskriisin/taantuman iskiessä velkakriisi, joka on eräiden asiantuntijoiden mukaan pahempi kuin koskaan ennen. Kriisimaiden ollessa lopulta joko kyvyttömiä tai haluttomia hoitamaan velkojaan EKP:lle ja Euroopan vakausvälineelle, mittavat tappiot olisi katettava kansallisista budjeteista, mikä siis tarkoittaa yhteisvastuuta.

On esitetty myös sitä, että Euroopan unioni hoitaisi kriisimaiden ongelmia budjettinsa kautta (mm. koheesiorahoitus). Tämä on yhtä tuomittavaa menettely kuin yhteisvastuun kasvattaminen keskitetyn mallin mukaisesti.

 

 

Kolmas tie – kolmas vaihtoehto

Perussuomalaiset toteavat, että Sipilän hallitus ei ole esittänyt käyttökelpoista mallia EMU:n kehittämiseksi eikä ole varautunut siihen, että EMU joko hajoaa tai siitä eroaa tai on erotettava jäsenmaita lähivuosina. Näin ollen EMU:n kohtalo on sama kuin on aiemmin ollut kaikilla valuutta-alueilla, jotka on muodostettu hyvin erilaisista maista ja kansantalouksista.

Perussuomalaiset esittävät kolmatta tietä.

Aivan ensimmäisenä toimenpiteenä Suomen on varauduttava EMU:n hajoamiseen ja eroamiseemme siitä. On myös varauduttava siihen, että heikoimpien euromaiden kautta Suomen Pankille aiheutuvat TARGET2 –riskit realisoituvat.

Holmströmin paperin yksinkertaistetun esimerkin mukaan, kun vakuuden arvo katsotaan kyllin suureksi, velasta tulee informaation suhteen ei-sensitiivistä (Understanding the role of debt in the financial system, BIS 2015).

Toisena toimenpiteenä vakuuksien arvoa on laskettava, jotta velasta tulee sensitiivistä. Toisin sanoen velkapapereiden arvon on oltava herkkiä (l. muututtava) lisäinformaation tullessa. Tämä johtaa siihen päätelmään, että valtioiden velkajärjestelysäännöstö on kehitettävä.

 

Tunne taseet – tiedä riskit

Ymmärtämys EKP:n, keskuspankkien, kotivaltioiden ja kotivaltioiden pankkien taseista on puutteellista. Etenkin EKP:n ja keskuspankkien riskien analysoinnissa on puutteita. Ehdotamme kolmantena toimenpiteenä näiden riskien kartoittamista ja ennen kaikkea EKP:n roskapaperien osto-ohjelman alasajosta syntyvien riskien analysointia.

Pankkien taseet ja ongelmaluottojen määrät tiedetään suhteellisen hyvin. Kotivaltioiden velasta aiheutuvat riskikeskittymät ovat ongelma. EKP:n jakama edullinen rahoitus on vaihdettu ilman pääomavaatimusta kotivaltion velkakirjoihin.

Näkemyksemme mukaan neljäs ja ehdottomasti tarvittava keskeinen toimenpide on se, että lähdetään kasvattamaan pankkien taseissa pääomavaatimusta valtionvelkakirjoille pienin askelin. Toisaalta samalla on luotava pääomavaatimukset pankkien taseissa oleville kotivaltion aiheuttamille riskikeskittymille. Vain tällä tavalla voimme järkevästi purkaa riskejä.

 

Velkajärjestelysäännöstö suunniteltava huolellisesti

Valtioiden velkajärjestelyt ovat tunnetusti vaikeita prosesseja. Nyt euroalueen maille suunnitellaan velkajärjestelymekanismia, mikä on siis yksinkertaistettuna säännöstö, jossa määrätään siitä, miten valtion velkoja leikataan.

Näkemyksemme mukaan tämä täyttää Holmströmin kaavion mukaisen ehdon vakuuksien arvon pienentämisestä. Toisin sanoen valtionlainoihin sijoituksen tehneellä sijoittajalla tulee olla riski pääomansa menettämisestä.

Markkinapaniikin riski ja moraalikato-ongelmat vältetään vain, jos velkajärjestelysäännöstö suunnitellaan täydellisesti oikein ja kansainvälisen viimekätisen lainoittajan (ILOLR) kapasiteetti on riittävän suuri (Coordination Failures and Lender of Last Resort, Rochet & Vives, 2004, s.1143)

Näemme kuitenkin, että nämä analyysit ovat rankasti yksinkertaistettuja.

Ensinnäkin, jos velkajärjestelysäännöstö on huonosti rakennettu, moraalikato-ongelma ei poistu. Itse asiassa saatetaan aiheuttaa vielä hankalampi moraalikato-ongelma. Toiseksi, viimekätisen lainoittajan koko, tai päätöksentekosääntöihin liittyvät ongelmat voivat aiheuttaa vakavan markkinapaniikin riskin.

Näiden esitettyjen pohdintojen ja saatujen tietojen perusteella emme voi kannattaa EVM:n muuntamista velkajärjestelyviranomaiseksi. Päätöksentekomenettely yksimielisyysvaateineen, sekä EVM:n kapasiteetin riittämättömyys, tai edes epäily siitä aiheuttaisi entistä suurempia ongelmia.

 

Yhteisvastuun kehittäminen vakuutustyyppiseksi

Yhteisvastuuta on kolmea eri tyyppiä. Jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu, instituutioiden kautta tuleva yhteisvastuu ja vakuutustyyppinen yhteisvastuu. Tällä hetkellä yhteisvastuu toteutuu lähinnä EKP:n aiheuttamien velkakirjojen oston kautta.

Näkemyksemme mukaan vakuutustyyppinen yhteisvastuu olisi paras malli niissä tapauksissa, joissa yhteisvastuuta täytyy olla. Tällöin voidaan yhteisvastuun hinta hinnoitella erikseen erilaisille maille ja instituutioille. Suomen kaltaisille asiansa hyvin hoitaneille maille vakuutustyyppinen yhteisvastuu olisi edullisin tapa.

Mallin kehittämisessä on oltava huolellinen. Normaalisti vakuutuksissa on olemassa sen tyyppinen ongelma, että huolelliset maksavat huolettomien aiheuttamat vahingot. Vakuutustyyppiseen yhteisvastuuseenkin sisältynee moraalikadon riskejä.

 

Rahalle ja riskille saatava järkevä hinta

Kaikkinensa ongelmat aiheutuvat siitä, että talousliiton jäseninä on liian erityyppisiä maita. Valtioiden rakenteet, talouskasvut ja tuottavuuskasvut ovat liian erilaisia.

Kotivaltioiden verotulot riippuvat liikaa kotitalouksien ja kotivaltion yritysten suhdanteista. Tämä heijastuu puolestaan kotivaltion taseeseen ja velkaantuneisuuteen. Kaikilla valtioilla on omanlaisensa ekosysteemi.

Heikoimmista euromaista tapahtuvien valuuttapakojen riski on näkemyksemme mukaan kasvanut. Ainoita voittajia tilanteessa näyttävät olevan ylikansalliset yhtiöt, jotka pystyvät valitsemaan mihin maahan voitot näytetään.

EKP:n toiminta on laskenut korot nolliin. Rahalle ja riskille on pakko saada jokin hinta, nykyinen meno ei voi jatkua pitkään. Samalla täytyy kasvattaa jäsenmaiden omaa tasauskykyä, mikä tarkoittaa velkaantumisen vähentämistä.

 

Pankkiunionin viimeistely riskikeskittymien pääomavaateita kehittämällä

Pankkiunionin kehittämisen osalta yhdymme pääosin valtiovarainvaliokunnan lausunnossa esitettyihin huomautuksiin.

Pankkien kotivaltioriskit ovat edelleen suuria ja ongelmaluotot eivät ole juurikaan vähentyneet. Pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys on katkaistava, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

Keskeisinä havaintoina toteamme, että valtionlainojen luottoriskittömyyden olettamus on epärealistinen. Näin ollen valtionlainojen pääomavaadetta tulee kehittää, etenkin niissä tapauksissa joissa on havaittavissa riskikeskittymää. Harkittavaksi on otettava sääntelymekanismit, jotka asteittain kasvattavat valtionlainojen riskikeskittymien pääomavaatimuksia.

Edelleen toteamme, että uudet ketterät FinTech- toimijat uhkaavat rapauttaa peruspankkitoimintaa. Maksupalveludirektiivin käyttöönotto mahdollistaa kolmansille osapuolille pääsyn asiakkaiden tilille. Eräiden arvioiden mukaan noin kolmasosa pankkien viivan alle jäävästä tuloksesta katoaa tulevaisuudessa jakamistalouden ja alustatalouden innovaatioiden myötä. Onkin oletettavaa, että lähiaikoina GAFA – yhtiöt (Google, Amazon, Facebook, Apple) suuntautuvat kohden pankkitoimialaa. Näkemyksemme mukaan tähän kehityskulkuun ei ole riittävällä tasolla varauduttu.

 

Ehdotelmat Suomen neuvotteluasemaksi talous- ja rahaliiton kehittämiseksi

1.      Valiokunta edellyttää, että hallitus pitää kiinni kielteisestä kannasta EMU:n kehittämiseen ns. keskitetyn mallin mukaisena, joka tarkoittaa, että yhteisvastuuta ei kasvateta.

 

2.      Valiokunta edellyttää, että hallitus valmistelee toimenpideohjelman EMU:n hajoamisen ja Suomen siitä eroamisen varalle.

 

3.      Valiokunta edellyttää, että hallitus vaatii, että jokaisen EMU-maan tulee vahvistaa omaa tasauskykyään, eli vähentää velkaantumista, ja että ne sopeuttavat ja tasapainottavat julkisen taloutensa ja vahvistavat tuottavuuden ja kilpailukykynsä kestävälle pohjalle ehtona EMU:n pelastamiselle.

 

4.      Valiokunta edellyttää, että hallitus ei hyväksy EU:n budjettivarojen käyttämistä jäsenmaissa EMU:sta aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseen.

 

5.      Valiokunta edellyttää, että hallitus vaatii valtionvelkakirjojen maakohtaisen pääomavaatimuksen kasvattamista pienin askelin.

 

6.      Valiokunta edellyttää, että hallitus vaatii sellaisten sääntelymekanismien käyttöönottoa, jotka asteittain kasvattavat valtionlainojen riskikeskittymien pääomavaatimuksia.

 

7.      Valiokunta edellyttää, että hallitus ei kannata EVM:n muuntamista velkajärjestelyviranomaiseksi. EVM:n päätöksentekomenettely yksimielisyys-vaateineen, sekä EVM:n kapasiteetin riittämättömyys, tai edes epäily siitä aiheuttaisi entistä suurempia ongelmia.

 

Ehdotelmat pankkiunionin viimeistelystä aiheutuvien Suomen riskien minimoimiseksi

 

8.      Valiokunta edellyttää, että hallitus varautuu siihen, että Suomen Pankin taseessa olevat TARGET2 – järjestelmän 80 miljardin, euroalueen pankkijärjestelmän pitkäaikaisten rahaoperaatioiden 10 miljardin tai julkisen ja yritysten velkapapereiden osto-ohjelman 7,3 miljardin riskit realisoituvat.

 

9.      Valiokunta edellyttää, että hallitus laatii riskianalyysin EKP:n ja keskuspankkien tilanteesta.

 

10.  Valiokunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle tiedonannon EKP:n roskalainojen osto-ohjelman Suomelle synnyttämien vastuiden määrästä ja ohjelman lopettamisen aikataulusta ja vaikutuksista.

 

11.  Valiokunta edellyttää, että hallitus suostuu vain Suomen riskit ja maksuaseman minimoivaan vakuutustyyppiseen yhteisvastuuseen ja vain ainoastaan niissä tapauksissa, joissa yhteisvastuuta täytyy täysin pakollista olla.

 

12.  Valiokunta edellyttää, että hallitus varautuu pankkitoimialan murrokseen, ja ei sitouta Suomea laajoihin talletussuojasopimuksiin ennen kuin FinTech- yhtiöiden ja suurten jakamis- ja alustatalousyhtiöiden aiheuttamat uhat ja riskit nykyiselle pankkitoimialalle on todettavissa.

Avainsanat: euro., emu, riskit

Talouden suunta on kääntynyt

Keskiviikko 14.6.2017 klo 11:25 - Ville Vähämäki

Koska olen ensisijaisesti talouspoliitikko, tämä teksti käsittelee lähinnä taloutta, mutta arvaan, että arvoisaa lukijaa kiinnostaa myös hallituskriisin tilanne, niin kommentoin tätäkin aihetta kirjoituksen loppupuolella.

Hallitus sai maan taloudellisen suunnan vahvaan kasvuun lähes vuosikymmenen taantuman jälkeen. Nordean ennuste povaa Suomeen tälle vuodelle jopa kolmen prosentin kasvua. Suomen Pankin tuore ennuste on maltillisempi 2,1 prosenttia.

Vienti sekä työllisyys kasvavat, ja pitkäaikaistyöttömiä on saatu palaamaan työmarkkinoille. Kuluttajien luottamus talouteen on ennätyksellisen vahvaa. Investoinnit kasvavat kotitalouksissa ja yrityssektorilla. Suomeen suuntautuva matkailu työllistää entistä enemmän.

Näitä positiivisia kehityskulkuja on tuettava. Esitän muutamia ratkaisuja asiaan.

Aivan ensisijaisesti on huolehdittava kuluttajien ostovoiman kehityksestä keski- ja pienituloisten osalta. Suomen kilpailukyvyn takia vaaditaan kuitenkin edelleen palkkamalttia, joten näkemykseni mukaan noin puolet ostovoiman ylläpidosta tulisi toteuttaa palkankorotuksina.

Loppuosa ostovoiman ylläpidosta tulisi tehdä etenkin pieni- ja keskituloisille suunnatuilla ansioveron kevennyksillä. Ostovoiman turvaamiseksi vaadittanee noin kahden prosentin palkankorotukset, mutta veronalennuksilla voitaisiin päästä hivenen yli prosentin korotuksiin.

Myös yritysverotuksen puolelle kannattaisi samalla sopia yhteisöverotuksen tiekartta. Tällä tarkoitetaan sitä, että sovitaan porrastetusti toimenpiteistä, joilla yritysten kilpailukykyä kasvatetaan.

Esimerkiksi yhteisöverokannan porrastettu lasku -0,5 prosenttiyksikön välein seuraavien neljän vuoden aikana, samalla kun korkovähennysoikeutta kiristetään ja suitsitaan aggressiivista verosuunnittelua. Pienyrityksille alv-alarajan vaiheittainen korotus toisi toimintaedellytyksiä.

Lopuksi hallituskriisistä. Perussuomalaiset eivät vaatineet mitään hallituksen ohjelmissa muutettaviksi. Onkohan Suomen – tai minkään muunkaan maan – historiassa käynyt koskaan niin, että hallitus kaatuu omiin kirjauksiinsa, koska kaksi hallituspuoluetta eivät voikaan noudattaa niitä?

Eduskuntaryhmän eilisen kokouksen aikana täysin yllättäen 22 edustajaa ilmoitti eroavansa ryhmästä. Kuten sanoin, tämä tuli yllätyksenä paitsi minulle, niin myös muille edustajille, puoluetoimistolle ja ryhmän puheenjohtajistolle.

Minulta on kysytty, sitoudunko uuden puheenjohtajan linjaan. Olen vastannut sitoutuvani, mutta olisin sitoutunut myös hävinneen ehdokkaan linjaan. Linjahan käytännössä olisi ollut hallitusohjelman tarkempi noudattaminen ja Perussuomalaisten vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelman noudattaminen.

Seuraan tilannetta ja harkitsen rauhallisesti jatkoa. Omiin töihini hallituspohjan mahdollisilla muutoksilla ei ole vaikutusta. Teen työni niin hyvin kuin mahdollista Suomen ja kansalaistemme parhaaksi. Vain yhdessä voimme nostaa taloutemme takaisin jaloilleen.

Julkaistu 14.6. Kalevan Eduskunnasta -palstalla

Positiivista virettä

Perjantai 10.2.2017 klo 8:43 - Ville Vähämäki

Suomen taloudessa on positiivista virettä. Tuoreen uutisen mukaan tänä vuonna teollisuuden investoinnit ovat kasvamassa ja kiinteiden investointien odotetaan kohoavan lähes neljään miljardiin euroon.

Suomen kilpailukyky paranee jatkuvasti, ja eräs tekijä on kilpailu- ja kasvukykysopimus, jonka vaikutukset alkavat nyt näkyä kunnolla.

Keskeinen talouden elementti, eli luottamus talouteen on myös parantunut. Kaikki tärkeimmät luottamusindikaattorit, eli teollisuuden, palvelujen, vähittäiskaupan ja erityisesti rakentamisen indikaattorit kehittyvät positiivisesti.  Kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luottamus on ollut näin korkealla viimeksi vuonna 2010, ja sitä aiemmin vain vuonna 1999.

Työttömyyslukemat ovat rohkaisevia. Vuoden 2016 aikana tuli 34 000 työllistä enemmän. Taantuma on viivästyttänyt työpaikkojen syntymistä. Jos kansantaloutemme kasvaa jatkossa 2-3 prosentin vauhdilla, niin meillä on todellinen ongelma löytää avoimiin työpaikkoihin osaavia ihmisiä. Meidän täytyy uudistaa työvoima- ja koulutuspalveluita siten, että pystymme päivittämään työnhakijoiden osaamistason sille tasolle, että he varmasti työllistyvät.

Suomi kehittyy alueittain eri tahtia. Joillakin alueilla ja aloilla on jo puutetta työvoimasta, toisaalla vallitsee korkea työttömyys. Kehysriihessä täytyy tehdä työllisyyttä ja kasvua ylläpitäviä päätöksiä, ottaen huomioon myös alueellinen kehitys. Lisäleikkauksille en näe tarvetta, pikemminkin täytyy pyrkiä vauhdittamaan alkanutta kasvua.

Kasvun ja alueellisen kehityksen tukemiseksi täytyy tehdä panostuksia Suomeen suuntautuvaan matkailuun. Matkailu suuntautuu usein kuntiin, joissa on pulaa palvelualojen työpaikoista. Matkailusta saatava tulo on aivan verrattavissa viennistä saataviin tuloihin. Suomella on paljon käyttämätöntä matkailupotentiaalia. Kauniita paikkoja ja puhdasta luontoa meillä on valtavasti.

Visit Finlandin budjetti on vain hieman yli 10 miljoonaa euroa. Itsenäisyytemme juhlavuonna täytyisi kehysriihessä lisätä rahoitusta matkailunedistämiseen ja positiivisen maakuvan luomiseen. Kasvava matkailu toisi etenkin Pohjois- ja Itä-Suomeen kaivattuja työpaikkoja.

Kehysriihen ohella kevään keskeinen poliittinen tapahtuma on kuntavaalit. Koulutus, varhaiskasvatus ja kuntien omat työllisyystoimenpiteet nousevat tulevan valtuustokauden keskeisiksi puheenaiheiksi.

Suomen puoluekenttä on laaja ja meillä on useita vaihtoehtoja sekä ehdokkaille, että äänestäjille. Vielä on parisen viikkoa aikaa ilmoittautua ehdokkaaksi, ja lähteä kampanjoimaan.

Olemme etenemässä kohden kansanvallan juhlaviikkoja. Tehkäämme kampanjat siististi, ilman suuren maailman mukaisia lokakampanjoita. Kuntalaisten asia on yhteinen asiamme. Juhlavuoden teeman mukaisesti. Yhdessä, tillsammans.

Kolumni julkaistu Kaleva-lehdessä 8.2.2017

 

Deutsche Bank huhujen keskellä

Keskiviikko 5.10.2016 klo 9:07 - Ville Vähämäki

Deutsche Bankin viime vuoden tulos oli noin seitsemän miljardia euroa tappiolla. Miten ihmeessä yksi yritys voi tehdä niin paljon tappiota vuodessa, ja silti jatkaa toimintaansa? Yritän kirjoituksessa valaista hieman Deutsche Bankin tilannetta.

Deutsche kuuluu maailman suurimpiin johdannaissijoittajiin ja omistaa yli 40 biljoonan euron johdannaissalkun, jonka positiivisten johdannaisten markkina-arvo on lehtitietojen mukaan 519 miljardia ja negatiivisten 500 miljardia. Tämä on eri arvioiden mukaan reilu 10 prosenttia maailman kaikista johdannaissopimuksista. Johdannaisia on niin valtavasti, että vastapuolien löytäminen voi olla vaikeaa.

Yhdysvaltojen Oikeusministeriö määräsi Deutsche Bankille reilun 12 miljardin korvausvelvollisuuden edellisen USA:n asuntokriisin aikaisista toimista. Huhujen mukaan korvausvaatimus on laskettu noin viiteen miljardiin. Deutsche Bank on kuitenkin varautunut taseessaan näihin korvauksiin.

Miten tästä eteenpäin? Kaikki mahdolliset toimenpiteet ovat vielä huhujen varassa, mutta Kreikka-pakettien kaltaiset toimet lienevät pikkutekijöitä tämän rinnalla. On huhuttu, että Deutsche Bank olisi vihjannut Saksan liittovaltion suuntaan, että se tarvitsee apua. Merkelin kerrotaan torjuneen tällaiset vaihtoehdot. Niin tai näin, jos Deutschen taseesta löytyy ongelmia, voi meillä olla jälleen uusi finanssikriisi.

EKP:n suorittamat stressitestit tuntuvat uutisten rinnalla vähintäänkin epäuskottavilta. Miten voi olla, että kesällä testattu pankki on nyt tässä jamassa? Mitä tapahtuu, jos Deutsche ei löydä johdannaisilleen vastapuolia tai vakuuksia? Onko takaaja silloin Saksan liittovaltio vai esimerkiksi jokin EU:n monimutkainen tukimekanismi?

Oman arvioni mukaan on olemassa riski, että yksityisille omistajille pilkotaan pankista parhaat palat ja euroalueen veronmaksajat kattavat tappiot muista osista jonkin mekanismin kautta.

Myös Suomessa tapahtuu, mutta ei mitään niin vakavaa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF antoi juuri loppulausuntonsa Suomen taloudesta. Viesti on positiivinen.

Hallituksen toimet ovat kuitenkin olleet oikeita. IMF arvioi kansataloudelle hiukan nopeutuvaa kasvua. Riskit ovat Suomen rajojen ulkopuolisia. Pieni maa ei niihin voi vaikuttaa, vaan elää niiden mukana – halusi tai ei. Rakeenteelliset uudistukset, joita hallitus on tehnyt, ovat keskeisessä roolissa kasvun kannalta, mutta niitä tulee seurata tarkkaan. Kiky-sopimus ei toteuta itse itseään.

Ei siis niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Suomi ei pysty yksin vaikuttamaan maailmantalouden vakauteen, mutta ainakin sisäiset toimet ovat olleet oikeita. Valitettavasti euro supistaa sisäisten toimien vaihtoehtoluetteloa ja on Suomelle muutenkin liian vahva valuutta – edelleen. Yhä useampi asiantuntija sanookin, että euroero voisi olla Suomen etu pitkällä aikavälillä. Tämäkin on pidettävä vaihtoehtojen joukossa mukana.

Julkaistu Kaleva-lehdessä 5.10.2016

Valtionvarainvaliokunnalta huomattava lisäpanostus metsätalouteen - Perussuomalaiset tyytyväisiä

Perjantai 17.6.2016 klo 13:49

TIEDOTE

17.6.16, julkaisuvapaa

Valtionvarainvaliokunta on tänään toisen lisätalousarvion käsittelyssä lisännyt yli 30 miljoonaa euroa kestävän metsätalouden hoitoon. Kestävän metsätalouden turvaamiseksi käytettävää tukimäärää nostetaan vuodelle 2016 88 miljoonaan euroon. Aikaisemmin talousarviossa määräraha oli noin 55 miljoonaa euroa.

- Kyseessä on huomattava panostus metsätalouteen. Metsurit eivät jää työttömiksi, taimikot hoidetaan, metsän kasvunopeutta kiihdytetään ja teollisuus saa jatkossakin riittävästi laadukasta puuta, toteaa valiokunnan jäsen Ville Vähämäki.

Maa- ja metsätalousministeriö ei ole enää toukokuussa pystynyt vastaamaan kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisiin niin sanottuihin kemera-tukihakemuksiin, sillä varat loppuivat kesken. Näin ollen esimerkiksi taimikonhoitoon ei ole enää myönnetty tukia. Jos tukia ei voida myöntää, se aiheuttaa huomattavaa haittaa metsänhoidolle. Tämä taas heijastuu suoraan työllisyyteen ja aikanaan myös vientiin. Metsäteollisuus tuo noin 20 prosenttia Suomen vientituloista. Jos metsiä ei hoideta, metsien tuotto pienenee ja monen leipä kapenee.

- Teimme huomattavan satsauksen työllisyyteen ja tulevaisuuteen summalla, joka maksaa itsensä takaisin parantuneena metsän tuottona. Metsäteollisuuden jättihankkeet käyttävät jatkossa enemmän puuta, ja investoinnit metsien tuottoon on tehtävä nyt, kertoo valiokunnan varapuheenjohtaja Maria Tolppanen.

Valtionvarainvaliokunnan perussuomalaiset ovat tyytyväisiä, että päätös vaikuttaa juuri sinne, missä tilanne on usein heikoin.

- Metsänhoito tapahtuu yleensä niillä alueilla, joilla työllisyystilanne on heikointa. Tämä on näin ollen myös suuri alueellinen panostus, huomauttaa maatalousjaoston jäsen Jani Mäkelä.

Valiokunnan jäsenet huomauttavat myös, että metsätalouden hyvinvointi tukee hallituksen kärkihanketta, joka on biotalous

- Puussa ja siitä jalostettavissa erilaisissa tuotteissa on Suomen tulevaisuus. Biotalous ja rakentaminen ovat voimakkaasti riippuvaisia puusta. Nämä ovat kehittyviä aloja, joista koko Suomi voi saada uuden merkittävän teknologiavaltin, päättää valiokunnan jäsen Sami Savio.

Hallitukselta pikaisia toimia siirtolaiskriisiin

Keskiviikko 23.9.2015 klo 8:07 - Ville Vähämäki

Julkaistu Kalevan Edusnkunnasta -kolumnissa 23.9.2015

Olemme viime päivinä lukeneet uutisia siitä, kuinka etenkin Tornion rajanylityspaikalla on kaaos siirtolaistulvan vuoksi. Vuositasolla nykyinen tahti toisi maahan lähes 200 000 turvapaikanhakijaa. Sosiaali- ja terveysministeriön suuntaa-antavien laskelmien mukaan jo sadantuhannen majoittaminen vuodeksi maksaa vajaat 1,5 miljardia euroa. Suomi ei kestä sellaista taakkaa. Siksi hallitus on ryhtynyt toimiin, jotka alkoivat heti vaikuttaa, ja enemmän turvapaikanhakijoita on jäänyt Ruotsiin.

Hallitus on tuoreessa toimenpideohjelmassaan listannut monia tärkeitä asioita, joilla voidaan vaikuttaa maahanmuuton haasteisiin. Uusi järjestelykeskus on ensimmäinen toimenpide. Se nopeuttaa viranomaistyötä ja mahdollisia käännytyksiä. Muita toimenpiteitä ovat muun muassa palautussopimusten luominen Irakin ja Afganistanin kanssa, maahantulokiellon rikkomisen rangaistuksen koventaminen, viranomaisten tiedonvaihdon sujuvoittaminen, mahdollinen vastaanottorahan laskeminen sekä ilmoittautumisvelvollisuus työvoimaviranomaisille.

Suurimmat ja kiireellisimmät hankkeet haluan nostaa listalta erikseen. Ensimmäinen näistä on Schengenin alueen sisärajatarkastukset. Tarkastuksia ja selvitysmahdollisuuksia tarvitaan rajalla, jotta pystymme toteuttamaan EU:n omia sääntöjä kuten Dublin-menettelyä. Koska säädöstä kuitenkin noudatetaan tällä hetkellä vaihtelevasti, on Suomellakin kenties mahdollisuus soveltaa Dublin-säädöstä kansallisen edun näkökulmasta tarkastellen ja jopa rajoittaa turvapaikanhakuoikeutta. Kuten ulkoministeri Soini totesi, on jokaisen maan tehtävä omat johtopäätökset ja toimenpiteet, jos unionin alueella ei kestävää ratkaisua saada aikaiseksi.

Toinen tärkeä kansallinen toimenpide on turvapaikan saaneiden henkilöiden mahdollinen poistaminen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiristä. Turvapaikan saaneiden kotiutumisrahan taso olisi matalampi ja se olisi ainakin osittain ehdollinen. Tämä uudistus on jo työn alla. Suomen sosiaaliturvan hyvän tason vuoksi monet pyrkivät tänne juuri tänne. Toisaalta turvapaikka heltiää tilastollisesti paljon helpommin esimerkiksi Irakista tulleille Suomesta kuin Ruotsista.

Tällä hetkellä poliisi, tulli ja rajaviranomaiset tekevät tehostettuja tarkastuksia. Puolustusvoimilta pyydettiin virka-apua ja mielestäni maakuntajoukkojen käyttämistä pitää harkita.

On koko Suomen etu, myöskin pakolaisten etu, että käytössämme on riittävät resurssit ja tilanne otetaan haltuun Pohjois-Suomessa.

Ymmärrämme toki kaikki, että käsissämme on inhimillinen kriisi, mutta kriisin hoitoon Suomi voi osallistua vain oman kantokykynsä mukaisesti, myöntäen turvapaikkoja ainoastaan niille jotka ovat siihen oikeutettuja.

Syntyykö yhteiskuntasopimus?

Perjantai 7.8.2015 - Ville Vähämäki

Tulevien viikkojen suurimmat poliittiset väännöt käydään yhteiskuntasopimuksen tiimoilta. Työmarkkinajärjestöt puivat asiaa hallituksen nimittämän selvitysmies Juhani Saloniuksen johdolla.

Aikaa selvityksen tekemiseen on kolmisen viikkoa, ja paineet täytyvät olla eri osapuolten kesken hurjia. Näissä neuvottelupöydissä nimittäin ratkeaa myös Suomen lähiaikojen suunta. Pääsemmekö kansakuntana kasvun tielle vai joudummeko tekemään lisäleikkauksia?

Suomi on erinomainen maa. Yksi maailman parhaimmista, ellei jopa paras. Meillä on koulutettu kansa, joka on motivoitunut tekemään työtä ja rakentamaan yhteiskuntaa.

Hyvinvointiyhteiskuntamme on toiminut hyvin. Suomi on kuuluu siihen maailman valtioiden vähälukuiseen joukkoon, jossa koulutuksella, työllä ja yrittämisellä voivat hyvin erilaisista lähtökohdista lähteneet kansalaiset saavuttaa elämässään haluamiaan tavoitteita.

Taivaanrannassa siintää kuitenkin tummia pilviä, kuten tänä kesänä niin valitettavan usein on ollut tapana. Talouskasvu on ollut hidasta vuodesta 2008 lähtien, työttömyyslukemat ovat kasvaneet, pienituloisten määrä ja syrjääntyneisyys on kasvanut. Kotimaiset investoinnit ovat olleet vähäisiä. Ja mikä pahinta, Suomen vienti on sakannut ja pahasti.

Suomi on erittäin vientiriippuvainen maa. Voisi sanoa jopa, että koko kansakuntamme hyvinvointi riippuu siitä, miten kilpailukykyisiä vientiyrityksemme ovat. Oulun seutu ja laajemmin rannikkoalue Kokkolasta Kemiin kerryttävät Suomen viennistä huomattavan osan, joten viennin vaikutus on suuri myös Oululle.

Yhteiskuntasopimuksen päätavoite on hintakilpailukyvyn parantaminen viidellä prosentilla. Tämä parantaisi heti vientiyritysten toimintaedellytyksiä ja kasvattaisi yristysten liikevaihtoja. Vientiyritykset puolestaan toivottavasti palkkaisivat lisää työvoimaa ja yleinen taloudellinen toimeliaisuus kasvaisi.

Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja. Työ on parasta lääkettä syrjääntymisen ehkäisyyn ja köyhyyden poistamiseen. Oulun seudulla etenkin nuorisotyöttömyys on pyrittävä saamaan laskuun. Samalla on suunnattava toimia siihen, että yli 55-vuotiaiden työllisyysaste nousisi.

Yhteiskuntasopimus aiheuttaa tunteita puolesta ja vastaan. Toivomukseni on se, että työmarkkinajärjestöt tulevat neuvottelupöydistä tasapuolisen ratkaisun kanssa. Sellaisen ratkaisun kanssa, johon sekä työntekijät että työnantajat voivat olla tyytyväisiä. Sellaisen ratkaisun kanssa, jolla Suomi saadaan uudestaan kasvun tielle.

Yhteiskuntasopimuksen syntyminen on loppujen lopuksi kiinni tavallisista kansalaisista. Työväestöstä, työttömistä ja sinustakin, hyvä lukija. Sopimuksen syntyminen riippuu siitä, minkälaisen asenteen me otamme sitä kohtaan, haluammeko yhdessä olla muodostamassa parempaa Suomea.

Suomi nousee työn kautta ja mielestäni meidän kaikkien on osallistuttava.

Ajatuksia kuluneesta eduskuntakaudesta

Torstai 19.3.2015 klo 13:10 - Ville Vähämäki

Hallitus päätti kautensa farssiin. Viimeisellä viikolla täysistunnot keskeytyivät ja puhemiesneuvosto joutui kokoontumaan useasti. Loppujen lopuksi opintotukilain muutokset kaadettiin täysistunnossa ja laittomasti maassa oleskelevien terveydenhoitolakia ei ehditty käsittelemään loppuun asti.

Istuva hallitus on ollut arvioiden mukaan yksi Suomen historian huonoimmista. Se on epäonnistunut tavoitteessaan lähes täydellisesti. Kaikki suuret uudistukset jäivät toteutumatta ja julkisen sektorin paisuminen jatkui.

Suomen taloutta ei saatu käyntiin koko hallituskauden aikana. Edes 90-luvun lamassa ei ollut kolmen vuoden bruttokansantuotteen laskua, kuten nyt on. Työttömien määrä on jo lähes puoli miljoonaa, kun lasketaan mukaan erilaisissa toimenpiteissä mukana olevat henkilöt sekä piilotyöttömät.

On selvää, että Suomen tilanne ei pienenä vientimaana ole yksin omista päätöksistä kiinni. Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat paljon. Silti uskallan väittää, että hallituksen päätökset ja varsinkin päättämättä jättämiset ovat olennaisesti vaikuttaneet negatiivisesti talouskasvuun. 

Suomessa on investointilama, ja yritykset eivät uskalla investoida, koska tehdyt päätökset olivat poukkoilevia. Hallitus toki yritti elvyttää, mutta huonolla menestyksellä. Tehottomia yritystukia kasvatettiin.

Toisaalta samaan aikaan kun oma tupa palaa pelastettiin Kreikkaa jättimäisin pelastuspaketein. Tai niin kansalle ainakin kerrottiin. Pelastusoperaation todellinen kohde oli saksalaiset ja ranskalaiset pankit, jotka olivat epäonnistuneet sijoituksissaan Yhdysvaltojen kiinteistösektorille. 

Tämän hallituksen toimenpiteiden seurauksena Suomen vastuut eurokriisistä nousevat 30 miljardiin. Pelkästään Kreikan tukemisen hintalappu on miljoona euroa päivässä.

Arkielämään hallituksen toimet vaikuttivat lähinnä ostovoimaa leikkaavasti. Esimerkiksi energiaveroja nostettiin muutamassa vuodessa kolme kertaa. Arvonlisävero, polttoainevero ja sähkövero ovat kaikki tasaveroja, jotka käyvät köyhän kukkarolle. Lisäksi useita indeksejä ei korotettu täyttä määrää, vaan niitä jopa leikattiin.

Nyt tarvitaan nopeita korjaustoimenpiteitä. Verotuksen keventämisellä saadaan yritykset ja kansalaiset investoimaan. Työn sivukulujen alentaminen edistää työllisyyttä. Julkisen sektorin uudistukset täytyy saada maaliin.

Pyörät pitää saada pyörimään.

Talvivaaran purkuputki eduskunnan käsissä

Torstai 12.3.2015 klo 14:15

TIEDOTE 12.3.2015

Julkaisuvapaa heti

Talvivaaran purkuputki eduskunnan käsissä

Tulevana perjantaina eduskunta äänestää lisätalousarvion yhteydessä Perussuomalaisten tekemästä lausumasta koskien Talvivaaran kaivoksen purkuputkea Nuasjärveen.

Lausumassa todetaan seuraavaa: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että Talvivaaran kipsisakka-altaissa olevaa jätevettä ei pääse tai ei päästetä poistoputken kautta, tai muun menetelmän avulla Kainuun luontoon tai vesistöihin puhdistamattomana edes väliaikaisena ratkaisuna tai hätäjuoksutuksena”

Lisäksi eduskunta äänestää perussuomalaisten esittämästä 10 miljoonan euron lisämäärärahasta Talvivaaran kaivosalueen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen.

Perussuomalaisten valtionvarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki sekä muu perussuomalaisten valiokuntaryhmä vastustaa purkuputken rakentamista:

- Pidemmällä tähtäimellä vain riittävän tehokas puhdistamo ratkaisee jätevesiongelman, purkuputki ei ole kestävä ratkaisu luonnon kannalta, Vähämäki toteaa.

Vähämäki pelkää, että jos hallitus kaataa Perussuomalaisten esitykset, kasvaa laajamittaisen ympäristökatastrofin riski Kainuussa ja heijastevaikutukset tulevat myös Ouluun ja Itä-Suomeen asti.

- Täytyy muistaa, että Oulukin ottaa juomavettä vesistöistä, jonne Nuasjärvi laskee.

Lisätiedot:

Ville Vähämäki

040-5429179

Kansanedustajasi tavattavissa

Perjantai 20.2.2015 klo 11:17 - Ville Vähämäki

Kuten Kalevan ja Oulu-lehden ilmoituksesta (alla), käy ilmi, viikonloppujen 7.-8.3. sekä 14.-15.3. osalta maakuntakierroksen aikataulu tarkentuu vielä. 7.-8.3. kierrokseni suuntautuu Kainuuseen/Kuusamoon ja 14.-15.3. Oulun eteläpuolelle. Tarkkaile aikataulua kotisivuillani ja paikallisessa lehdessäsi.

ilmoitusblogiin.jpg

Lisätietoja tapahtumista löydät kalenteristani.

Mihin katosi ostovoima?

Perjantai 24.10.2014 klo 12:39 - Ville Vähämäki

Kaikki hallituksen ratkaisut Suomen nostamiseksi taantumasta ovat olleet käytännössä ostovoimaa heikentäviä veronkorotuksia ja leikkauksia sinne. Vaikka kuudesta hallituspuolueesta jäljellä on enää neljä, lääkkeet Suomen pelastamiseksi säilyvät samoina. Tarvitsemme uudet eduskuntavaalit ja nopeasti.

Ensi vuoden alusta hallitus on korottamassa jälleen kerran energiaverotusta. Polttonesteiden ja sähkön hintaa korotetaan tämän hallituskauden aikana kolmatta kertaa. Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet näitä korotuksia.  

Suomeen on syntymässä energiaköyhien ihmisten luokka, jolla ei ole kunnolla varaa ostaa polttoainetta ja sähköä. Näiden välttämättömien laskujen sekä asumismenojen jälkeen muuhun ostamiseen käytettävissä oleva rahamäärä on hyvin rajallinen. Tämä on kestämätön tie, sillä nämä kaikki korotukset vaikuttavat suoraan myös yritysten kilpailukykyyn sekä kuluttajien ostovoimaan.

Perussuomalaiset haluavat myös kumota jätevesiasetuksen. Siihen ei yksinkertaisesti ole monilla maaseudun asukkailla varaa. Tarvittavan pienpuhdistamon kustannus saattaa olla jopa 10 000 euroa, mutta mitään takeita ei voida antaa sille, että toimiiko puhdistamo.

Ensi vuoden alusta monet kunnat joutuvat korottamana kunnallisveroja sekä kiinteistöveroa. Tämä johtuu siitä, että valtion kunnille antamaa rahoitusosuutta on leikattu jatkuvasti. Nyt hallitus esittää, että kiinteistöveron ala- ja ylärajaa nostetaan. Tämä merkitsee sitä, että monissa kunnissa on pakko nostaa kiinteistöveroa.  

Tässä on vain pari karkeaa esimerkkiä siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että kansalaisten ostovoima on viime vuosina heikentynyt. Myös taitettu indeksi eläkkeissä sekä työmarkkinaratkaisut ovat osaltaan vaikuttaneet asiaan.

Toivottavasti kohta saamme tähän maahan uuden hallituksen, ennen kuin Irwin Goodman sanoitukset käyvät kaikilta osin toteen: ”On aivan turhaa enää tehdä työtä, verot vievät koko palkan kuitenkin”.

Aivan lopuksi kuitenkin totean, että uskon siihen että meillä on mahdollisuus kansakuntana nostaa vielä Suomi ylös tästä taantumasta. Se vaatii vain paljon työtä.

Valtio leikkaa ostovoimaa kiinteistöverolla

Perjantai 3.10.2014 klo 15:02 - Ville Vähämäki

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta käsitteli tämänpäiväisessä kokouksessaan kiinteistöverolain muuttamista. Hallituksen ehdotus tarkoittaa käytännössä 48 miljoonan euron suuruista veronkorotusta.

Perussuomalaiset ei hyväksy kiinteistöveron korotusta, sillä tasaverona se kohdistuu poikkeuksellisen voimakkaasti pienituloisiin ja erityisesti yksinasuviin eläkeläisiin. Jokaisen on jossakin asuttava, joten omalla käytöksellään kansalainen ei voi veroa välttää.

- Kiinteistöverotuksen korottamisesta on tullut eräänlainen automaatio kunnissa. Jos sen enimmäis- ja vähimmäismäärää nyt korotetaan, on täysin selvää, että sitä tullaan kunnissa käyttämään hyväksi, Vähämäki toteaa.

- Ottaen huomioon jatkuvasti kasvaneet asumis- ja liikkumiskustannukset, ovat tämän tyyppiset esitykset omiaan heikentämään kansalaisten ostovoimaa.                                                                                                              

Valiokunnan Perussuomalaiset jäsenet jättivät asiaan eriävän mielipiteen. Siinä kiinnitetään huomiota myös siihen, että valtio suunnittelee valtionosuuksia alentamalla keräävänsä itselleen kiinteistöveron korottamisesta kertyvät lisätulot. Tämä on hyvin ongelmallista, koska kiinteistövero on nimenomaan kuntien vero, ja se on tarkoitettu kuntien omien menojen kattamiseen.

- Voisi luulla, että hallitus haluaa antaa kunnille mahdollisuuden kerätä lisätuloja, mutta ei. Se haluaa joidenkin kuntien keräävän lisätuloja valtiolle samalla, kun kuntaosuuksia kiristetään. Kuntien itsehallinnon näkökulmasta on ongelmallista, että kunta joutuisi tilittämään verotulojaan valtiolle. Näiltä osin esitys koskee 23 kuntaa.

Verkkouutiset: Näin "kehityksen ennakointimalli" kertoo Suomen tulevaisuudesta

Torstai 2.10.2014 klo 14:36 - Juha-Pekka Tikka

Verkkouutiset 1.10.2014

Eduskunta keskusteli keskiviikkona valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta "Kestävällä kasvulla hyvinvointia".

Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Lipposen (sd.) mielestä Suomen on panostettava nouseviin teknologioihin. Hän kertoi, että valiokunta sisällytti mietintöönsä itse kehitetyn "teknologian kehityksen ennakointimallin, joka avaa näkökulmia teknologian ja talouden tulevaisuuteen".

Lipposen mukaan malli on tuottanut runsaasti ratkaisuja.

– Näitä ovat muun muassa nanosellu, painettavat halvat sensorit, akkuteknologia, liikkeisiin perustuvat käytönohjaimet, ympäristön reaaliaikainen mallinnus, pilvilaskenta ja tauteja tunnistavat biosirut, Päivi Lipponen sanoi.

– Suomen kestävän kasvun kärjet ovat biotalous, cleantech ja digitalisaatio. B, c ja d, hän jatkoi.

Myöhemmässä puheenvuorossaan Päivi Lipponen kehotti perussuomalaisten ryhmää olemaan ylpeitä edustajastaan Ville Vähämäestä.

– Hän on kehittänyt tällaisen teknologisen kehityksen ennakointimallin, jolla olemme pystyneet tunnistamaan niitä teknologioita, jotka ovat vasta nousemassa. Joihin kannattaisi investoida, kannattaisi mahdollistaa niistä uutta hyvinvoinnin kasvualustaa Suomelle, Päivi Lipponen sanoi

– Tämä on hyvin ainutlaatuinen ennakointimalli, ja siihen osallistui 300 ihmistä antamalla omaa työtään ilmaiseksi mallin kehittämiseen. Tämä on suorastaan radikaalia ratkaisua tämän päivän jähmettyneeseen tilanteeseen.

Tulevaisuusvaliokunnan mietinnön mukaan mallia on kuvattu tästä löytyvässä julkaisussa.

Mietinnön mukaan valiokunta laittoi "tunnistamansa radikaalit teknologiat mallinsa avulla tärkeysjärjestykseen".

Esimerkiksi "radikaalien teknologisten ratkaisujen" vahvimpien vientivalmiuksen alueilla listalla ovat antibakteeriset ja muut likaa hylkivät materiaalit ja pinnat, nanosellu ja mikrokuitusellu, langaton siirto 2.5 terabittiä sekunnissa sekä nestemäisten polttoaineiden tuotanto entsyymien, bakteerien ja levien avulla.

Olennaisten vientivalmiuksen alueella radikaaleiksi teknologisiksi ratkaisuiksi on listattu yhteistyön ja yhteiskunnan pelillistäminen, robottiauto, tavaroiden 3D-tulostus, painettavat yms. halvat sensorit, nopeasti halventuva aurinkoenergia, henkilökohtainen oman kehon analysaattori, dementiaa ehkäisevä lääkitys, kevyet tehokkaat nopeasti ladattavat akut ja kondensaattorit, haptiset käyttöliittymät ja liikkeisiin perustuvat käytönohjaimet.

Suomi ei nouse taantumasta veroja lisäämällä

Maanantai 29.9.2014 klo 16:50 - Ville Vähämäki

Suomen talous on pitkälläkin historianjaksolla tarkastellen todella huonossa kunnossa. Tästä vuodesta tulee hyvin todennäköisesti kolmas perättäinen vuosi jolloin bruttokansantuote laskee. Edes 90-luvun alun lamavuosina ei koettu vastaavaa. Talouskehityksemme on jämähtänyt finanssikriisivuoden 2008 tasolle, ja jos kehitys jatkuu samanlaisena, voimme puhua menetetystä vuosikymmenestä.

Hallituksen keinot kriisin taltuttamiseksi ovat olleet heikkoja. Hallitus on taas ensi vuonna nostamassa lukuisia veroja, leikkaamassa kuntien valtionosuutta, lapsilisiä, maataloustukia sekä yritys- ja työllisyyspalveluja ja niin edelleen. En kuitenkaan usko että Suomi nousee taantumasta siten, että verotusta kiristetään. Verotusta pitäisi pikemminkin keventää.

Korkea verotustaso heikentää kansalaisten ostovoimaa. Tämä puolestaan haittaa uusien työpaikkojen syntymistä. Työttömyys onkin nykytasolla lähinnä suurten ikäluokkien eläköitymisen takia, muuten olisimme lähellä lama-ajan työttömyyslukemia. Väitän, että nykyiset liian suuret palkan sivukulut estävät monen uuden työpaikan synnyn. Uusia työpaikkoja ei voi juurikaan luoda työllistämistoimenpiteillä, vaan hyvä veropolitiikka on avainasemassa tässäkin asiassa.

Esitän aluksi kaksi veropoliittista toimenpidettä tilanteen helpottamiseksi.

Ensimmäiseksi esitän työntekijöille, eläkeläisille ja omaishoitajille ensimmäistä tuhatta euroa kuussa verovapaaksi. Tämä lisäisi pienituloisten ostovoimaa ja poistaisi työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja, sekä toisaalta pienentäisi maksettavia toimeentulo- ja sosiaalietuuksia. Veroasteikkoa muutettaisiin siten, että 4000 euroa kuussa ansaitseville muutos olisi neutraali.

Toisena toimenpiteenä esitän fiskaalista devalvaatiota, eli työn sivukulujen alentamista siten, että työntekijöiden palkkaamisesta tulee halvempaa. Tällä tavalla pystymme kasvattamaan viennin kilpailukykyä ja synnyttämään uusia työpaikkoja. Samalla voitaisiin arvonlisäverokantoja alentaa ja yhtenäistää.

Lisäksi kaikki ne toimenpiteet on otettava käyttöön, joilla työn tehokkuutta voidaan lisätä. Tämä pitää sisällään muun muassa julkisen puolen tietojärjestelmien laajan uudistamisen, siten että lääkärit, opettajat ja koko julkinen sektori tekisivät vain sitä työtä mihin heidät on koulutettu.

Lisään vielä pari linjausta, jotka ovat taloudellisesti merkittäviä uudistuksia.

Suomalainen alkoholipolitiikka on tuotava 2000-luvulle. Alkoholimyynnin osittaista vapauttamista tulee harkita, verotusta tulisi keventää ja pienpanimoille tulisi myöntää suoramyyntioikeus. Ei ole mitään järkeä, että nykysysteemillä suomalaiset kerryttävät kolmanneksen Viron alkoholiveropotista.

Perussuomalaiset lanseerasivat juuri oman kehitysapumallinsa. Tässä mallissa kansalaisella on vapaus päättää verovarojensa käytöstä kehitysapuun, ja valtion osuus laskettaisiin neljännekseen nykyisestä. Perussuomalaiset haluavat antaa yksilölle vallan päättää siitä, ketä he haluavat tukea ja minkälaisilla summilla.

Nykyiselle, veroja jatkuvasti kiristäville politiikalle on olemassa vaihtoehto. Keveämpi ja helpompi vaihtoehto.

Talousennusteet ovat yltiöoptimistisia

Keskiviikko 13.8.2014 klo 14:35 - Ville Vähämäki

Valtiovarainministeriö on antanut talousarvioehdotuksensa vuodelle 2015. Ehdotus on tehty ennusteiden pohjalta, jotka ovat liian optimistisia. Ministeriö ennustaa, että bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 0,2 prosenttia ja ensi vuonna jopa 1,4 prosenttia.

Kaikki ennusteet, joita on käytettävissä, on tehty ennen EU:n talouspakotteita Venäjää kohtaan. Pakotteilla on varma vaikutus kokonaistuotantoon, ja siksi suuntaviivat tulisi vetää uusiksi realistiselta pohjalta.

Valitettavasti tekemäni katsauksen mukaan pohjakosketusta ei ole vielä nähty. Suurimpien pörssiyhtiöiden osavuosikatsauksista voidaan todeta, että lähes kaikkien osalta joko liikevaihto tai liikevoitto laskee verrattuna edellisvuoteen (taulukko 1). Tästä voidaan päätellä, ettei suomalaisilla suuryhtiöillä luultavasti ole rahkeita työllistää lähiaikoina. Näitä tietoja ei ollut käytettävissä budjettia laadittaessa.

Valtiotalouden ennusteet ovat olleet pitkään liian positiivisia (taulukko 2). Ennustetut plussat ovat vaihtuneet miinuksiksi. Epätodellisten ennusteiden tekeminen on paitsi vastuutonta, myös haitallista. Hyvään talousarvioon voi luottaa. Tällöin sopeutustoimenpiteet ovat riittäviä – toisin kuten nyt.

Nousu lähtee, kun ollaan pohjalla, se lienee selvää. Nousu ei kuitenkaan lähde itsellään, vaan se vaatii nopeita ja voimakkaita toimia.

 

Taulukko 1:

(Taulukko vertailee 1-6/2014 osavuosikatsauksia edellisen vuoden vastaaviin katsauksiin. 0 = ei suurempaa muutosta edellisvuoteen, N = kehitys negatiivinen, P = kehitys positiivinen)

 

 

Liikevaihto

liikevoitto

Osakekohtainen tuotto

Amer

0

0

0

Cargotec

N

N

N

Elisa

0

0

P

Fiskars

N

N

N

Fortum

N

P

P

Huhtamäki

0

0

0

Kemira

N

N

N

Kesko

N

N

N

Kone

P

P

P

Konecranes

N

N

N

Metso

N

N

N

Neste

N

N

N

Nokia

N

N

N

Nokian Renk.

N

N

N

Orion

P

P

P

Outokumpu

0

N

N

Outotec

N

N

N

Pohjola

P

P

P

Sampo

P

P

P

Sanoma

N

N

N

Stockman

N

N

N

Stora Enso

N

P

P

Tieto

N

P

P

UPM-Kymmene

0

P

P

Valmet

N

P

P

Wärtsilä

P

P

N

YIT

N

N

N

 

Taulukko 2:

 

Vuosi

Ennuste* (bkt %)

Toteutunut** (bkt %)

2002

+2,5

+1,7

2003

+2,8

+2,0

2004

+2,4

+3,9

2005

+2,7

+2,8

2006

+3,2

+4,1

2007

+3,0

+5,2

2008

+3,3

+0,7

2009

+2,0

-8,3

2010

+0,5

+3,0

2011

+2,9

+2,6

2012

+1,8

-1,5

2013

+1,0

-1,2

2014

+1,2

? ***

Summa   2002-13 ****

28,1

15

Keskiarvo

2,3

1,2

*) Lähde: Valtiovarainministeriö,   talousarvioesitykset

**) Lähde: Tilastokeskus

***) Danke Bank ennuste -0,2 %, VM   ennuste +0,2 %, Suomen Pankki ennuste 0,0 %,

POP Pankki ennuste 0,0 %,   LähiTapiola ennuste -0,3 %

****)   Valtionvarainministeriön talousennusteet ovat pitkällä aikavälillä noin 1,1  

prosenttiyksikköä positiivisemmat mitä todellinen kehitys.

Oulun löydettävä uusia kasvun lähteitä

Torstai 24.7.2014 klo 17:21 - Ville Vähämäki

Kolumni julkaistu Oulu-lehdessä 15.7.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan Microsoft on ilmoittamassa lähiaikoina työpaikkojensa karsimisesta. Vähennykset koskisivat erityisesti matkapuhelinliiketoiminnan päällekkäisyyksiä. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että Oulussa tehtävä peruspuhelinten kehitystyö on vaarassa. 

Nokian matkapuhelinyksikkö työllisti enimmmillään Oulussa 2500 henkeä, ja vähitellen lukuisten yt-kierrosten jälkeen tämä määrä on laskenut viiteensataan. Nämä menetetyt työpaikat olisi keksittävä uudestaan, Oulun olisi löydettävä uusia kasvun lähteitä. Miksi tämä on tärkeää, ja mistä ne löytyvät? 

Oulu on koko Pohjois-Suomen talouden veturi. Yhdistyneen Oulun työpaikkamäärä on yli 83 000 ja vuosittain tavoitellaan 2 500 nettotyöpaikan kasvua. Aivan näin hurjiin kasvulukemiin ei olla vielä päästy, mutta vuosittain syntyy kuitenkin yli 500 uutta työpaikkaa. Tällä hetkellä kasvu syntyy lukuisiin pieniin yrityksiin, jotka toivottavasti jatkavat kasvuaan yhä suuremmiksi.

Oulun väkimäärä on kasvanut kovalla vauhdilla viime vuosina ja väestön keski-ikä on Euroopan alhaisin, vain noin 36 vuotta. Oulun työvoiman määrän voimakas luonnollinen kasvu vaikuttaa toisaalta siihen, että työttömyyden sekä nuorisotyöttömyyden taso on huolestuttava. Teemme kuitenkin eduskunnassa kaikkemme, jotta Suomi saataisiin jaloilleen, uusia työpaikkoja syntyisi ja kansalaisilla olisi töitä.

Uudet kasvun lähteet löytyvät Oulun tapauksessa niistä pienistä yrityksistä, jotka ennakkoluulottomasti ja rohkeasti lähtevät kasvamaan ja työllistämään. Jos saan nostaa erään kokonaisuuden esille, jolta erityisesti odotan tulevaisuudessa kasvua, niin se on OuluHealth -nimellä kulkeva bioalan, terveysalan sekä ITC-osaamisen keskus Oulussa. 

Ymmärrykseni mukaan erityisesti lääketieteellisen tekniikan, diagnostiikan sekä biomateriaalien osaaminen on Oulussa erittäin hyvällä tasolla ja näille aloille syntyy tulevaisuudessa lisää työpaikkoja. Jos leikitään ajatusleikki siitä, minkä koulutussuunnan itselleni nyt valitsisin, niin kyllä valintani menisi juurikin lääketieteen tekniikan puolelle, terveysteknologiaan tai muuhun terveyttä ja liikuntaa sivuavaan koulutussuuntaan. Tehdäänkö yhdessä Oulusta Suomen tervein kaupunki?

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »