Budjettiäänestykset ja budjettivastalause

Sunnuntai 7.4.2019 klo 7:39


VASTALAUSE 6 ps

Yleisperustelut

Perussuomalaiset asettaa Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin etusijalle tarjoamalla maallemme uuden, paremman sekä oikeudenmukaisemman suunnan, ei ainoastaan ensi vuodelle tai seuraavalle vaalikaudelle, vaan myös yli vaalikausien ulottuvalle ajalle. Tämä edellyttää rakenteellista uudistusta ja uudenlaista ajattelua, jotta nykyiset epäkohdat yhteiskunnassamme voidaan korjata ja kansalaisia jakava eriarvoistumiskehitys pysäyttää.  

Suomalaisten kansallinen etu on aina perussuomalaisen politiikan ytimessä ja sen lähtökohtana. Tarjoamme työtä, turvaa ja oikeudenmukaisuutta suomalaisille. Ketään ei jätetä yksin. Kaikille suomalaisille taataan hyvät edellytykset menestymiseen työn ja yrittämisen kautta. Vaihtoehtomme keskeiset linjaukset: 

Valtion velkaantumisen lopettaminen ja talouskasvun edistäminen 

Kansallisomaisuuden suojeleminen ja säilyttäminen jälkipolville 

Julkisen rahanjaon oikeudenmukaistaminen: suomalaisten elintason nostaminen 

Suomesta vähiten houkutteleva Pohjoismaa ei-työperäisille maahanmuuttajille: haittamaahanmuutto seis! 

Sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen 

Asumiskustannusten halpuuttaminen ja energiaverotuksen laskeminen EU:n minimitasolle.  

Perussuomalaiset haluaa lopettaa valtion velkaantumisen: lähtökohtana tulee olla, että vain sitä jaetaan, mitä on, eikä syömävelkaa oteta tulevien sukupolvien maksettavaksi. Tämä ei ole pelkästään periaatteellinen kysymys, vaan on muistettava, että ei ole kestävä ratkaisu paikata jatkuvaa budjettialijäämää velanotolla.  

Samalla, kun jaetaan sitä, mitä on, on pyrittävä tällöin myös kasvattamaan sitä säkkiä, josta jaetaan, jotta jaettavaa olisi enemmän. Tämä tarkoittaa tuottavan suomalaisen työn ja yrittämisen edistämistä. 

Kynnystä yrittäjäksi ryhtymiselle ja muiden työllistämiselle tulee madaltaa. Tulee muistaa, että pienyrittäjät ovat merkittävä työllistäjä ja työllistävät nimenomaan kotimaassa, eivätkä ole ensimmäisenä siirtämässä toimintaansa ulkomaille. Suurin osa etenkin viime vuosina syntyneistä työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin. 

Perussuomalaiset haluaa karsia yrittäjien byrokratiaa. Hyvinvointiyhteiskuntamme on vähittäin paisunut holhousyhteiskunnaksi, jossa byrokraatti säätelee pienintäkin asiaa. Järjettömäksi pöhöttynyttä byrokratiaa ja epäonnistunutta sääntelyä on purettava. Pahimmassa tapauksessa uudet innovaatiot ja kokonaiset toimialat kuihtuvat byrokratian rattaissa ja uusi yritystoiminta syntyy muihin maihin, joissa on yrittäjäystävällisempi lainsäädäntö. Tähän on saatava muutos, tai ylisääntelemme taloutemme kuoliaaksi. 

Kuten tunnettua, työ tuo tekijälleen paitsi taloudellista itsenäisyyttä, myös tunteen yhteiskuntaan kuulumisesta, mitä perussuomalaiset pitää tärkeänä. On tärkeää, että jokaisen työpanos saataisiin yhteiskuntamme hyötykäyttöön. 

Puhdas vesi, ilma ja luonto ovat kansalaisomaisuuttamme, jota ei tule yhtiöittää tai myydä ulkomaille. Vastaavasti maaperämme luonnonvarojen ei tule olla kenen tahansa hyödynnettävissä niin, että esimerkiksi kaivosyhtiö hyödyntää malmiesiintymän ja pilaa ympäröivän luonnon, mutta kaivoksen ehtyessä yhtiö laitetaan konkurssiin ja jätetään ympäristövahinkojen korjaaminen suomalaisten veronmaksajien harteille. Perussuomalaiset haluavat puolustaa suomalaista työtä ja maataloutta sekä suojella kansallisomaisuuttamme pitämällä puhtaat vedet, luonnonrikkaudet ja valtion keskeisen omaisuuden omissa käsissä.  

Perussuomalaiset ottavat ilmasto- ja ympäristökysymykset vakavasti. Tässäkään asiassa me emme tyydy julistamaan, vaan esitämme konkreettisia, vaikuttavia ja realistisia keinoja. Perussuomalaiset korostavat, että teollisuuden säilyttäminen Suomessa on ympäristö- ja ilmastoteko, koska Suomessa tuotteet tuotetaan mahdollisimman puhtaasti ja luontoa kunnioittaen. Ei ole ympäristön eikä ilmaston etu, jos tuotanto pakotetaan siirtymään Suomesta maihin, joissa ei noudateta eurooppalaisia ympäristönormeja, ja tämän lisäksi heikompia ympäristönormeja noudattaen valmistettuja tuotteita kuljetetaan vielä pitkiä matkoja Suomen markkinoille.  

Kiertotalous antaa suuria mahdollisuuksia. Tällä hetkellä 70 prosenttia päästöistä syntyy materiaalien valmistuksesta ja hävittämisestä. 80 prosenttia kaikista kulutustavaroista heitetään pois tai poltetaan sen sijaan, että niiden materiaalit hyödynnettäisiin uudelleen. Suomen pitää vaatia puhtaamman tuotannon suosimista poistamalla kilpailuetu saastuttamalla ja ympäristöä pilaamalla valmistetuilta tuotteilta. Perussuomalaiset esittävät ilmastotullien käyttöönottoa tuotteille, jotka on valmistettu sellaisissa maissa, jotka eivät noudata eurooppalaisia ympäristönormeja. Tullien tuotoilla voitaisiin pienentää EU-jäsenmaiden maksuosuuksia EU:n budjetista ja samalla ohjata saastuttajien tuotantoa vähemmän saastuttavaan suuntaan. Myös muuttoliike kehitysmaista Pohjoismaihin tulee lopettaa jo siksi, että asuminen ja eläminen kuluttavat pohjoisessa enemmän energiaa kuin lämpimissä maissa. Tämä on ainoa mahdollisuus päästötavoitteissa pysymiseksi; myös kehitysyhteistyössä pitää korostaa naisten koulutusta ja väestönkasvun hillitsemistä. 

Talouskasvun hedelmät ovat jakautuneet yhteiskunnassamme epätasapuolisesti. Perussuomalaiset haluaa varmistaa, että talouskasvun hedelmistä pääsevät nauttimaan kaikki kansalaiset. Panostamme Suomeen ja suomalaisiin, tarjoamme paremman ja oikeudenmukaisemman vaihtoehdon. Perussuomalaiset katsoo, että suomalaisten valitsemien päättäjien on ensisijaisesti puolustettava kotimaansa ja kansalaistensa etua, ei liittovaltioideologiaa tai muiden etua suomalaisten kustannuksella. 

Esimerkiksi terveydenhuoltoa, sosiaaliturvaa ja julkisia palveluja ei tule yhtenäistää suomalaisten edun vastaisesti tai jopa tarjota laittomasti maassa oleskeleville parempaa palvelua kuin oman maan kansalaisille. Tästä hyvänä huonona esimerkkinä toimii Helsingin kaupunginvaltuuston päätös antaa paperittomille maahantulijoille ilmainen terveydenhuolto. 

Samaten suomalaisen työssäkäyvän veronmaksajan näkökulmasta ei ole reilua se, että päiväkodin lastenhoitajan palkka ei riitä korkeaan vuokraan sekä autoon. Samalla Suomeen saapunut turvapaikanhakijaperhe asuu veronmaksajien piikkiin isossa asunnossa kaupungin keskustassa ja lapset tuodaan hoitoon autolla, eikä kumpikaan vanhemmista käy töissä. Tilanne, jossa sosiaaliturvan varassa eläville on taattu leveämpi leipä kuin kovaa työtä tekeville pienipalkkaisille työntekijöille, on yhteiskuntamoraalin kannalta kestämätön. 

Yhteiskunnan ilmiöistä moni ei koske ainoastaan yhden ministeriön toimialaa. Tällöin ei ole ennakolta selvää, mihin momenttiin kohdistettuna panostukset tietyn havaitun ongelman korjaamiseksi toimisivat tehokkaimmin. Esimerkiksi asumista ja rakentamista koskevat monet asiat, joihin talousarviolla voi vaikuttaa, jotta asuminen ei olisi niin kallista. Avainasemassa on kokonaisuuksien hallinta sekä osaamisresurssien liikuteltavuus ja kohdentaminen sinne, missä niistä on eniten hyötyä. 

Kuten muun muassa Sitra on todennut, Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota hallinnonrajat ylittävien ilmiöiden tunnistamiseen ja niihin vastaamiseen julkisen politiikan keinoin. Ilmiöpohjainen budjetointi ja päätöksenteko mahdollistaa strategisemman, pitkäjänteisemmän ja yhtenäisemmän johtamiskulttuurin, jolla päästään nykyistä tehokkaammin vaikuttaviin lopputuloksiin. 

Ilmiöpohjaisen budjetoinnin käyttöönoton myötä ministeriöiden ja julkishallinnon yksiköiden tulosohjausta pystytään kehittämään vaikuttavuusnäkökulmasta siten, että strategisten tavoitteiden toteutuminen varmistettaisiin. Tällainen tarkastelumalli on erityisen tärkeää laajoissa, poikkihallinnollisissa uudistushankkeissa, kuten sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa sellaiseksi, että työnteko on aina sosiaalitukien varassa elämistä kannattavampaa. 

Euroalueen talous ei ole vakaalla pohjalla. Britannian EU-ero uhkaa toteutuessaan nostaa muiden jäsenvaltioiden maksuosuuksia merkittävästi, ja Italian velkakriisi yhdistettynä Euroopan Keskuspankin roskalainojen osto-ohjelman päättymiseen lisää taloustilanteen epävarmuutta entisestään. Onkin odotettavissa, että lähivuosina euroaluetta odottaa korkojen nousu, josta seuraa talouskasvun pysähtyminen ja työttömyyden kasvu. Suomen tulisi varautua ennalta tähän tilanteeseen sekä euroalueen mahdolliseen hajoamiseen. 

Hallituksen esityksessä ampuma-aselain uudistukseksi otetaan käyttöön niin sanottu EU:n ampuma-asedirektiivi, jonka valmistelu alkoi EU:ssa Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Perussuomalaiset korostavat, että terrorismia ei voi torjua hankaloittamalla lainkuuliaisten reserviläisten, metsästäjien ja muiden ase- ja ampumaharrastajien osaamista. Terrori-iskut tehdään laittomasti hankituilla ampuma-aseilla, jos ampuma-aseita käytetään. Hallituksen esityksessä on edelleen kiristyksiä, joihin direktiivi ei velvoita. Esimerkiksi kiväärin ja ison lippaan yhdistelmän myöntämisen ikärajaksi on otettu 20 vuotta, kun direktiivi edellyttää vain 18 vuoden iän. 

Vaikka työllisyysaste on kääntynyt hitaaseen nousuun, eivät kaikki suomalaiset ole päässeet nauttimaan talouskasvun hedelmistä. Osa kansalaisista joutuu edelleen elämään varsin matalien tulojen turvin. Erilaisten selvitysten mukaan arviolta noin 20 000—25 000 ihmistä hankkii viikoittain ruokansa leipäjonojen kautta. Tästä avustusruoanjakelusta on käytännössä tullut tärkeä osa kaikkein huono-osaisimpien avustustoimintaa ja julkisia palveluita täydentävää turvaa, sillä leipäjonoissa asioi pääasiassa perusturva-etuuksien varassa eläviä ja huonossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Monelle heistä tämä tuki on viimesijainen keino hankkia elämiseen välttämättömät elintarvikkeet. 

Valtiovarainvaliokunta lisäsi vielä vuoden 2017 talousarvioon miljoona euroa valtakunnallisille toimijoille, jotka järjestävät ruoka-apua erityisen tuen tarpeessa oleville. Tuen myöntämisessä tuli valiokunnan mietinnön mukaan kiinnittää erityistä huomiota toiminnan vaikuttavuuteen. Vuoden 2018 budjettiin määrärahaa ei enää sisällytetty, eikä sitä ole huomioitu myöskään vuoden 2019 talousarvioesityksessä. Talouskasvusta huolimatta ruoka-avun tarve ei ole kadonnut tai edes merkittävästi vähentynyt. Valtion on jatkossakin perusteltua myöntää määrärahaa järjestöille, jotka järjestävät ruoka-apua sen tarpeessa oleville henkilöille. Tuen myöntämisessä tulee myös kiinnittää erityistä huomiota toiminnan vaikuttavuuteen. 

Suomessa lemmikkieläimiä otetaan yhä enemmän, mutta samaan aikaan yhä useampi lemmikki jätetään heitteille, kun niistä ei jakseta huolehtia. On arvioitu, että pelkästään kissoja hylätään vuodessa 20 000. Useissa Suomen kunnissa toimii eläinsuojeluyhdistyksiä, jotka ylläpitävät löytöeläinkoteja. Nämä yhdistykset tekevät tärkeää eläinsuojelutyötä, useimmiten enimmäkseen vapaaehtoispohjalta varsin vaatimattoman rahoituksen turvin. Perussuomalaiset katsovat, että tätä järjestöjen tekemää eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä työtä voitaisiin rahoittaa jatkossa veikkausvoittovaroista. 

Hallitus julkisti joulukuussa 2015 sinänsä hyvän turvapaikkapoliittisen ohjelman, joka toteutuessaan olisi tehnyt Suomesta merkittävästi vähemmän houkuttelevan kyseenalaisista syistä turvapaikkaa Suomesta hakevien henkilöiden keskuudessa. Hallitus ei kuitenkaan ole noudattanut laatimaansa ohjelmaa, ja tästä syystä Suomeen on saapunut ja jäänyt suuri joukko sellaisia henkilöitä, jotka muodostavat uhkan kansalliselle turvallisuudelle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Suomi on myös usein epäonnistunut kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden poistamisessa maasta. Esimerkiksi Turun terrori-iskun tekijä oli saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. Turvapaikanhakijat ovat myös tehneet useita muita kansalaistemme henkeen ja fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuneita rikoksia maassamme. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 1  

Eduskunta edellyttää, että hallitus muuttaa talouspolitiikkansa linjaa siten, että kasvun hedelmät jaetaan oikeudenmukaisesti eri väestöryhmien sekä maaseudun ja kaupunkialueiden välillä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 2 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee kokonaisverouudistuksen siten, että verotus edistää työntekoa ja suomalaista yrittämistä sekä supistaa tuloeroja ja kohtelee oikeudenmukaisesti ansiotulojen, pääomatulojen sekä eläketulojen saajia. 

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Eduskunta edellyttää, että hallitus uudistaa työvoima- ja työttömyysturvapolitiikan siten, että työttömien perustoimeentuloa kiristävistä toimenpiteistä luovutaan ja työtä tai koulutusta hakevien toimeliaisuutta kannustetaan. 

Vastalauseen lausumaehdotus 4 

Eduskunta edellyttää, että hallitus purkaa byrokratiaa, tehostaa virastoja sekä vahvistaa hallinnonalojen ja yksiköiden tulosvastuuta. 

Vastalauseen lausumaehdotus 5 

Eduskunta edellyttää, että hallitus luo asianmukaiset ja julkiset perustelut kaikille valtion varoista maksettaville avustuksille ja tuille. 

Vastalauseen lausumaehdotus 6 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy riittäviin toimenpiteisiin pieni- ja keskituloisten ostovoiman vahvistamiseksi sekä asumisen ja liikenteen energiakustannusten alentamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 7 

Eduskunta edellyttää, että hallitus asettaa tavoitteiksi työllisyysasteen nostamisen vähintään 75 %:iin, julkisen velkaantumisen pysäyttämisen, työn ja yrittämisen verotuksen keventämisen, sosiaaliturvan uudistamisen oikeudenmukaiseksi, tuloloukkujen poistamisen ja syntyvyyden kääntämisen kasvuun. 

Vastalauseen lausumaehdotus 8 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varautuu suuriin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotka aiheutuvat mm. Brexitistä, Italian velkakriisistä ja Euroopan Keskuspankin roskalainaosto-ohjelman päättymisestä ja joista seuraa korkojen nousu, talouskasvun pysähtyminen ja työttömyyden kasvu. 

Vastalauseen lausumaehdotus 9 

Eduskunta edellyttää, että aselakia muutetaan vain asedirektiivin kansallisen voimaansaattamisen edellyttämien minimivaatimusten mukaisesti ja Suomi hyödyntää kansallisen edun nimissä kaikki mahdolliset poikkeukset. 

Vastalauseen lausumaehdotus 10 

Eduskunta edellyttää, että reserviläisten, metsästäjien ja muiden ase- ja ampumaharrastajien osaaminen ja harrastusmahdollisuudet ylläpidetään korkealla tasolla. 

Vastalauseen lausumaehdotus 11 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa ruoka-apua vähävaraisille antavien järjestöjen toiminnan edellytykset. 

Vastalauseen lausumaehdotus 12 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta vapaaehtoispohjalta eläinsuojelutyötä tekevien yhdistysten toimintaa voitaisiin tukea veikkausvoittovaroista. 

Vastalauseen epäluottamusehdotus 

Eduskunta toteaa, että hallitus ei ole halunnut eikä kyennyt toteuttamaan sellaista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, joka takaa suomalaisten lasten ja aikuisten fyysisen ja henkisen koskemattomuuden. Koska hallitus ei lisäksi ole toteuttanut laatimaansa turvapaikkaohjelmaa, se ei nauti eduskunnan luottamusta. 

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT 

Pääluokka 23 

VALTIONEUVOSTON KANSLIA 

01. Hallinto 

01. Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Perussuomalaiset katsoo, että ministeriöiden tarkoituksenmukaisen toiminnan varmistamiseksi korkeimpien virkamiesten tulisi olla kokeneita ammattilaisia, joilla on laaja, hallinnonalat ylittävä kokemus valtionhallinnosta. Pelkkä poliittinen sopivuus ei riitä. Jotta valtionhallinnon toiminta yli hallinnonalojen rajojen olisi mahdollisimman sujuvaa, on tärkeää, että kansliapäälliköllä on käytännön kokemusta myös muiden kuin oman ministeriönsä toiminnasta. Tästä syystä esitämme kansliapäälliköiden valintaan toimintamallia, jossa poikkihallinnollisesta kokemuksesta tehdään pätevyysvaatimus kansliapäällikön virkaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 13 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin luodakseen kansliapäälliköiden valintaan toimintamallin, jossa poikkihallinnollisen osaamisen edistämiseksi edellytetään, että valittavalla kansliapäälliköllä on työkokemusta vähintään kolmelta hallinnonalalta. 

02. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha) 

Perussuomalaiset katsoo, että osana valtionhallinnon tehostamistoimenpiteitä tulee poliittisin perustein valittujen virkamiesten lukumäärä ja asema ministeriöissä arvioida uudelleen. Lähtökohtaisesti pääosin poliittista työtä tekevien henkilöiden, joita ei nimitetä virkaansa avoimen haun perusteella vaan poliittisin perustein, ei tulisi olla ministeriöiden vaan puolueiden palkkalistoilla. Nykyisellään poliittinen valmistelu ja virkamiesvalmistelu on sotkettu toisiinsa, mikä tekee järjestelmästä sekavan ja tuottaa huonoa valmistelua. Poliittisen ohjauksen paikka ei ole yksittäisissä ministeriöissä, vaan virkakoneiston tulisi keskittyä hyvän hallinnon toteuttamiseen. Poliittinen johtaminen ja ohjaus tulee keskittää talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan ja poliittisten erityisavustajien määrää karsia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 14 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vähentää poliittisten erityisavustajien määrää ja uudistaa valtiosihteerijärjestelmän. 

24. Suomen EU-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v) 

Suomi on paljon muutakin kuin pääkaupunkiseutu. Yleensä merkittävät kansainväliset kokoukset ja tapahtumat on kuitenkin järjestetty pääkaupunkiseudulla. Perussuomalaiset esittää, että Suomen tulevan EU-puheenjohtajakauden aikana puheenjohtajakauteen liittyviä tapahtumia järjestettäisiin eri puolilla maata, jotta EU-päättäjät tutustuisivat Suomeen monipuolisemmin. Tämä avaisi myös uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolisille kunnille että niissä toimiville yrityksille ja omalta osaltaan vauhdittaisi Suomen viennin- ja matkailunedistämisponnistuksia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 15 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta Suomen EU-puheenjohtajakauden aikana järjestettävissä kokouksissa kokoukset jalkautetaan koko maahan. Kokousten pitopaikkana tulisi olla muitakin Suomen kaupunkeja kuin Helsinki. Esimerkiksi silloin, kun kokouksen aihe koskee kestävää kehitystä tai matkailua, kokouspaikkana voisi olla jokin Lapin lomakeskus, Oulu tai Jyväskylä. 

25. Terveet tilat 2028 (siirtomääräraha 3 v) 

Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan Suomessa on 800 000 ihmistä, jotka päivittäin altistuvat sisäilman ongelmille niin kodeissa kuin työpaikoillakin. Sisäilmaongelmista kärsivät ovat kuitenkin jääneet aivan liian vähälle huomiolle. Sisäilmasairaus alkaa usein ärsytysoireilla, kuten nuhalla, yskällä ja silmien punoituksella. Lopuksi voidaan olla tilanteessa, jossa edessä ovat neurologiset ja reumaattiset oireet sekä astma. Ongelmat koskevat Suomessa liian usein kouluja ja päiväkoteja, jolloin sekä lapset että opettajat altistuvat sisäilmaongelmille, vaikka kotona sisäilmaongelmia ei olisi. 

Tänäkin päivänä sisäilman aiheuttamat oireet tulkitaan helposti psykosomaattisiksi. Sairastuneille on tarjottu avuksi terapiaa tai heitä on jopa pidetty mielenterveysongelmaisina. Koska diagnoosia ei ole saatavilla, vaihtoehtona on monelle ottaa sinänsä väärä mielenterveysdiagnoosi. Tilanteeseen on saatava muutos, koska asianmukaisen diagnoosin puute voi johtaa siihen, ettei sairastunut henkilö esimerkiksi saa hänelle kuuluvia tukia eikä häntä voida todeta työkyvyttömäksi. Lapsen fysiologiset oireet voidaan kuitata keksityiksi väittämällä, että vanhemmilla on mielenterveysongelmia. Selkeästi nykyistä enemmän määrärahoja tulisi kohdistaa home- ja kosteusvauriosairauden tutkimukseen, diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 23.01.25 lisätään 1 000 000 euroa home- ja kosteusvauriosairauden tutkimukseen, diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen. 

10. Omistajaohjaus 

Omistajaohjauksen osalta tärkeää on myös varmistaa kansallinen pitkän tähtäimen etu niin työllisyyskehityksen, alueellisen kehityksen kuin huoltovarmuudenkin näkökulmasta. Valtio-omistaja voi ja sen tulee painottaa omistajaohjauspolitiikassaan keskeisenä osana Suomen kansallista etua. Perussuomalaiset katsovat, että valtion määräysvalta tulee säilyttää erityisesti sellaisissa yhtiöissä, jotka hoitavat sellaisia tehtäviä, joilla on keskeinen merkitys yhteiskunnan toiminnan turvaamisessa kriisitilanteissa esimerkiksi energiahuollon tai liikenteen toimialoilla.  

Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja yritysten toimintamahdollisuuksien kannalta on tärkeää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan posti- ja jakelupalveluiden säilyminen vähintään nykyisellä tasolla koko maassa. Mahdolliset tehostamistoimenpiteet eivät saa näkyä loppukäyttäjän kannalta huonontuneena palveluna. Myös palveluiden säilymiseen kohtuuhintaisina on kiinnitettävä erityistä huomiota. 

Yhtiöiden osingonjakopolitiikkaan tulee myös kiinnittää erityistä huomiota, ja tilanteissa, joissa yhtiön taseeseen kertyy varoja, jotka eivät ole välttämättömiä yhtiön toiminnan kannalta pitkällä aikavälillä, valtio-omistajan tulisi nostaa ylimääräiset varat osinkoina ja sijoittaa varat tuottavasti esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen tukemiseen sekä alueellisesti työllistävien kasvuyritysten tukemiseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 16 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa valtion omistajaohjausta erityisesti niiden yhtiöiden osalta, jotka toimivat kansalaisrajapinnassa ja joilla on tärkeä yhteiskunnallinen palvelutehtävä, kuten mm. Posti ja VR. Eduskunta edellyttää hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä, joilla turvataan nykyisten tasoisten yleispostipalveluiden säilyminen koko maassa. Mahdolliset tehostamistoimenpiteet on kohdistettava jakelulogistiikkaan, jota voidaan yhdistää yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, mutta tehostamistoimenpiteet eivät saa heikentää palveluiden loppukäyttäjien palvelutasoa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 17 

Eduskunta edellyttää, että hallitus panostaa omistajaohjauspolitiikassaan siihen, että syntyy uusia innovatiivisia tulevaisuuden yrityksiä ja työpaikkoja sekä koulutus ja tutkimus vahvistuvat, mutta pitää valtion määräysvallassa ne yhtiöt, joilla on huoltovarmuuden tai alueellisen kehityksen kannalta tärkeä merkitys. Valtion kehitysyhtiötä Vakea kannustetaan luomaan kansallista akkuekosysteemiä sekä tukemaan hankkeita, jotka tähtäävät toimintakyvyn ylläpitämiseen ikääntymisen kustannusten alentamiseksi ja ikäihmisten elämänlaadun parantamiseksi. Yksityisen sektorin toimijoiden sekä korkeakoulujen kanssa selvitetään tarpeet tekoälykoulutuksen lisäämiseksi, jotta teknologia-alalla toimivat suomalaisyritykset saavat tarvitsemansa työvoiman ja varmistetaan Suomen asema teknologian kärkimaana. 

Vastalauseen lausumaehdotus 18 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy omistajaohjauksessa toimenpiteisiin valtion hallinnassa olevien kiinteistöyhtiöiden, kuten Senaatti-Kiinteistöjen, asiakastyytyväisyyden nostamiseksi keskeiseksi tekijäksi yhtiöiden toimintastrategiassa ja johdon palkitsemisen perusteena. 

20. Poliittisen toiminnan avustaminen 

50. Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) 

Perussuomalaiset ehdottavat puoluetukeen 15 prosentin leikkausta vuoden 2018 tasosta. On kohtuullista, että puoluetukea kohdellaan samoin kuin muitakin vastaavanlaisia määrärahoja, joita on leikattu. Perussuomalaiset ovat valmiita laskemaan puoluetukia siitäkin huolimatta, että puolue ei saa merkittävää osaa rahoituksestaan etujärjestöiltä tai säätiöiltä, toisin kuin monet muut. Perussuomalaiset katsovat, että kaiken puolueiden saaman tuen tulee olla julkista ja, jos puolue saa rahoitusta muilta tahoilta, yhteiskunnalta tulevan tuen määrää tulee laskea vastaavasti. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentilta 23.20.50 vähennetään 4 445 000 euroa puoluetoiminnan tukemiseen ehdotetusta määrärahasta. 

Pääluokka 24 

ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA 

01. Ulkoasiainhallinto 

01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Vientikauppa on kovaa ja osaamista vaativaa työtä, jossa paikallistuntemus on monin tavoin keskeisessä asemassa. Kun kauppataseemme alijäämä nousi viime vuodesta 0,2 miljardilla ja kauppatase oli tammi—syyskuussa 1,9 miljardia euroa alijäämäinen, on selvää, että yhteiskunnan tulisi panostaa vientiyritysten tukemiseen nykyistä enemmän.  

Samanaikaisesti matkailu Suomeen on nosteessa, ja viime vuonna Suomeen suuntautuvassa kansainvälisessä matkailussa lyötiin kaikki ennätykset: ulkomaiset yöpymiset kasvoivat 813 000 yöpymisellä ennätykselliseen 6,6 miljoonaan. Keskeiseksi kasvua rajoittavaksi tekijäksi uhkaa kuitenkin muodostua lentokenttä- ja hotellikapasiteetti.  

Jotta positiivista työllisyyskehitystä saadaan vahvistettua ja sekä matkailu- että vientiyritykset saavat kansantaloutemme kannalta tärkeälle toiminnalleen tarvitsemansa tuen, tulee hallituksen panostaa ulkomaanedustustojen toiminnassa nykyistä enemmän vienninedistämiseen ja Suomeen kohdistuvan matkailun tukemiseen. Ulkomaanedustustojen toiminnassa keskeiseksi painopisteeksi tulee nostaa vientikaupan mahdollisuuksien tunnistaminen, erityisesti pk-yritysten tukeminen vientiponnisteluissa sekä aktiivinen yhteistyö matkailualan toimijoiden kanssa Suomeen kohdistuvan matkailun edistämiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 19 

Eduskunta edellyttää, että hallitus siirtää taloudellisia ja henkilöresursseja kaikissa ulkomaisissa edustustoissa vientimme edistämiseen ja Suomeen suuntautuvan matkailun kasvattamiseen. 

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 

Huonosti hoidettu kehitysapu ei ratkaise, vaan pidentää kurjuutta. Perussuomalainen vaihtoehto perustuu vapaaehtoisuuteen. Jokainen kansalainen voi halutessaan veroilmoituksen kautta lahjoittaa kehitysapuun, ja lahjoitus menisi suoraan ruohonjuurityöhön, esimerkiksi konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisuun, koulutukseen sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien parantamiseen kehitysmaissa. Suorat budjettituet tulee lopettaa. 

Kehitysapu estää markkinaehtoisten rahoitusjärjestelyjen toimivuutta ja paikallisten pankkien kehittymistä, paisuttaa köyhien maiden julkista sektoria ja hämärtää hallitusten vastuullisuutta omille kansalaisilleen. Nämä väitteet ovat pitkän uran kehitysavun parissa tehneen Matti Kääriäisen kirjasta Kehitysavun kirous (Into 2015). Perussuomalaisten kehitysapumalli tulee perustumaan vapaaehtoisuuteen ja ruohonjuuritason auttamiseen. 

Vuodelle 2019 valtion tulee varata vain välttämätön pohjakassa niitä maksuja varten, jotka on jo sovittu. Perussuomalaiset haluavat, että suomalaisten tuloksellisten järjestötoimijoiden painoarvoa kehitysyhteistyörahaston toiminnassa pitää kasvattaa. Kehitysavun painopistettä siirretään veroporkkanan avulla vapaaehtoisille lahjoituksille ja kehitysyhteistyön läpinäkyvyyttä on lisättävä, jotta toiminnan vaikuttavuuden seuranta on mahdollista ja rahat voidaan keskittää tehokkaimmille ja hyödyllisimmille toimijoille. 

Passiivisen rahanjaon sijasta kehitysavun tarkoituksena tulee olla konfliktien ehkäiseminen ja ratkaiseminen sekä auttaa kohdemaita tulemaan toimeen omillaan. Samaan aikaan hiilijalanjälkeä lisäävä massasiirtolaisuus tulee lopettaa, koska ei ole sen enempää lähtömaiden kuin Euroopan maiden kannalta järkevää, että kehitysmaiden väestö siirtyy Eurooppaan laajamittaisesti sosiaaliturvan varaan tai hanttihommiin sen sijaan, että osallistuisi kotimaansa ongelmien ratkaisemiseen. 

Perussuomalaiset korostavat sitä, että naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on tärkein yksittäinen teko kehitysmaiden ongelmien ratkaisemiseksi pitkällä tähtäimellä. Tyttöjen on saatava käydä koulunsa ja osallistua tasavertaisina yhteiskunnan rakentamiseen sen sijaan, että heidät alistetaan lapsentekokoneiksi ollessaan vielä itsekin lapsia. Tähän ongelmaan puuttumalla korjataan myös koko maapallon kannalta merkittävin ongelma, liikakansoitus. Kehitysavun saamisen ehdoksi tulee asettaa, että kohdevaltio esittää suunnitelman väestönkasvun saamiseksi kuriin. 

Perussuomalaisten mallissa veronmaksaja voi veroilmoituksessaan ilmoittaa vapaaehtoisen summan kehitysapuun. Tämä ei kuitenkaan riitä. Suomen tulee irtautua haitallisista kehitysapukohteista ja keskittyä vain ruohonjuuritason työhön, kuten opetuksen järjestämiseen sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseen, joiden tulee olla prioriteettien kärjessä myös tulevaisuudessa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 24.30.66 vähennetään 75 000 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetusta määrärahasta ja että hyväksytään seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 20 

Eduskunta edellyttää, että kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä luovutaan maakumppanuudesta Palestiinalaisalueen kanssa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 21 

Eduskunta edellyttää, että hallitus uudistaa Suomen kehitysyhteistyön Perussuomalaisten luoman mallin mukaiseksi ja vahvistaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön rahoitusta. 

Vastalauseen lausumaehdotus 22 

Eduskunta edellyttää, että hallitus painottaa kehitysavun tarkoituksena konfliktien ehkäisemistä ja ratkaisemista sekä toimintamalleja, joissa kohdemaita autetaan tulemaan toimeen omillaan.  

Vastalauseen lausumaehdotus 23 

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, kuinka Suomen T&K-panostuksia voitaisiin hyväksyä OECD:n ODA-laskennassa kehitysavuksi sikäli, kun innovaatiot ovat kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia. 

Pääluokka 25 

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 

01. Ministeriö ja hallinto 

01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Yrittäjyyteen liittyy aina epäonnistumisen riski, ja yritystoiminnan päättyminen konkurssiin voi aiheuttaa yrittäjää ja hänen perhettään koskevan henkilökohtaisen tragedian. Suomi tarvitsee kuitenkin yrittäjyyttä ja yrittäjien luomia työpaikkoja. Tästä syystä on syytä varmistaa, että yritystoiminnan päättymisellä tilanteessa, jossa konkurssiin ei liity vilpillisyyttä tai epärehellisyyttä, ei ole yrittäjälle kohtuuttomia seurauksia. Nykyjärjestelmässä velkavankeus pitkittyy, kun mahdollisuus henkilökohtaiseen konkurssiin puuttuu. Perussuomalaiset katsovat, että epäonnistumisen yritystoiminnassaan kokeneiden ihmisten sulkeminen työelämän ulkopuolelle on haaskausta ja ylivelkaantuneille ihmisille tulee taata mahdollisuus päästä takaisin työelämään. Konkurssin ei tule olla automaattisesti häpeä, vaan konkurssin tehneelle yrittäjälle tulee antaa mahdollisuus saada kokemuksensa hyödyttämään suomalaista yrityselämää. Perussuomalaiset kiirehtii hallitusta saattamaan voimaan henkilökohtaista konkurssia koskevan lainsäädännön. 

Useimmissa EU-maissa on käytössä positiivinen luottorekisteri, josta lainanantajat voivat tarkistaa myös lainanhakijan muut lainat ja tulot. Tällainen positiivinen luottorekisteri kuvaa lainanhakijan kykyä hoitaa maksuvelvoitteensa. Suomessa pidetään tällä hetkellä kuitenkin ainoastaan negatiivista luottorekisteriä, eli rekisteröidään maksuhäiriöitä. Viime vuosina kulutusluottoja on myönnetty kiihtyvään tahtiin, velkaantuminen on kasvanut ja maksuhäiriöisten suomalaisten määrä on lisääntynyt useilla tuhansilla henkilöillä vuodessa. Positiivinen luottorekisteri mahdollistaisi lainanmyöntäjille lainanhakijan aiempien velkojen selvittämisen ja auttaisi siten ehkäisemään ylivelkaantumista. Perussuomalaiset katsovat, että hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi ja tehdä tarvittavat muutokset lainsäädäntöön mahdollistaakseen positiivisen luottorekisterin perustamisen. 

Kun lakia yksityishenkilön velkajärjestelystä uudistettiin vuonna 2015, jäi 1990-luvun laman velallisten ahdinko edelleen huomiotta. Valtiovallan harjoittama rahapolitiikka ja devalvointi aiheuttivat konkurssiaallon, jonka seurauksia moni velallinen maksaa yhä. Perussuomalaiset katsoo, että olisi kohtuullista ja inhimillistä antaa näille ihmisille uusi mahdollisuus yli 20 vuoden velkavankeuden jälkeen, ja kehottaa hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin 1990-luvun lamavelallisten vapauttamiseksi viimeinkin velkavankeudesta. 

Perussuomalaiset katsoo, että rikoksista tuomittavien rangaistusten tulee olla selkeässä yhteydessä teon vakavuuteen ja moitittavuuteen. Erityisesti lapsiin kohdistuvien seksuaali- ja väkivaltarikosten tuomioiden matala taso on omiaan koettelemaan kansalaisten oikeustajua. Lapset ovat uhreina erityisen haavoittuvassa asemassa, ja lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat tästä syystä erityisen moitittavia. Tästä huolimatta raiskauksen tunnusmerkistöä on tulkittu esimerkiksi siten, että sukupuoliyhteyttä 10-vuotiaan lapsen kanssa ei ole tuomittu törkeänä raiskauksena, koska uhrin suostumuksen puutetta ei katsottu näytetyn toteen. Lapsiin kohdistuvien seksuaali- ja väkivaltarikosten tunnusmerkistöt sekä rangaistusasteikot tulee ottaa kriittisen arvioinnin kohteiksi, jotta tekijä ei selviäisi vähäisemmällä rangaistuksella esimerkiksi siksi, että uhria on nuoren iän vuoksi vaikeaa kuulla todistajana, ja jotta tuomittavat rangaistukset olisivat linjassa tekojen törkeyden ja uhrille aiheutetun vahingon kanssa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 24 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee lainsäädännön henkilökohtaisen konkurssin mahdollistamiseksi Suomessa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 25 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pikaisesti ryhtyy toimenpiteisiin maksuhäiriöiden määrän vähentämiseksi esim. luomalla positiivisen luottorekisterin. 

Vastalauseen lausumaehdotus 26 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin 1990-luvun lamavelallisten vapauttamiseksi vastuistaan. 

Vastalauseen lausumaehdotus 27 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin seksuaalirikosten rangaistusten nostamiseksi. 

03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Oikeusministeriön alaisuudessa toimii useita eri valtuutettuja: lapsiasiavaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu, tietosuojavaltuutettu ja tiedusteluvaltuutettu. Lisäksi perussuomalaiset ovat esittäneet perustettavaksi vanhusasiamiehen viran.  

Perussuomalaiset esittää oikeusministeriön alaisuudessa toimivien valtuutettujen toimintojen yhdistämistä saman katon alle tiedusteluvaltuutettua lukuun ottamatta. Muodostettaisiin oikeusturvatalo, jossa eri valtuutettujen toimitilat ja tukitoiminnot yhdistettäisiin. Tämä edistäisi kansalaisten oikeusturvan toteutumista, kun oikeusturvaan liittyvät palvelut toteutettaisiin yhden luukun periaatteella, säästäisi yhteiskunnan rahoja tukitoimintojen yhdistämisestä vapautuneiden määrärahojen myötä ja helpottaisi muun muassa sijaisuuksien järjestämistä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 28 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin oikeusministeriön alaisten valtuutettujen toimistojen yhdistämiseksi oikeusturvataloksi, jotta oikeusturvaan liittyvät palvelut voitaisiin tuottaa kansalaisille yhden luukun periaatteella. 

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 

Perussuomalaiset katsoo, että keskeinen ongelma oikeusturvan toteutumisessa Suomessa ovat usein mittaviksi nousevat oikeudenkäyntikulut, jotka riita-asioissa jäävät hävinneen osapuolen maksettaviksi. Merkittäväksi ongelma nousee erityisesti silloin, kun vastakkain ovat yksityishenkilö ja suuryritys, esimerkiksi vakuutusyhtiö. Suuren kuluriskin takia asioita ei voi käytännössä viedä oikeuteen, vaan lautakuntaratkaisut ovat lopullisia silloinkin, kun esimerkiksi potilasvahinkoasioissa oikeusturvalle olisi tarvetta. Perussuomalaiset katsoo, että valtion tulisi puuttua tähän ongelmaan ja ryhtyä toimenpiteisiin, jotta oikeusturva toteutuisi. Yhtäältä maksuttoman oikeusavun tulisi olla käytettävissä esimerkiksi potilasvahinkoasioita käsittelevissä lautakunnissa, ja toisaalta tilanteissa, joissa oikeudenkäynnin osapuolet ovat hyvin epätasavertaisessa asemassa, kynnys oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiseen tulisi olla merkittävästi nykyistä alempi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 29 

Eduskunta edellyttää, että hallitus parantaa suomalaisten oikeusturvaa laskemalla oikeudenkäyntikulujen tasoa. 

04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Talous- ja velkaneuvonta siirtyy kunnista oikeusaputoimistoihin vuoden 2019 alussa. Tällä hetkellä talous- ja velkaneuvonnan jonot ovat pitkiä, keskimäärin kuusi viikkoa. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria, ja pisimmillään jonot ovat joissakin kaupungeissa jopa lähes puolen vuoden mittaisia, kun joissakin kaupungeissa neuvontakäynnille on päässyt jopa alle viikossa. Perussuomalaiset katsoo, että jo kansalaisten yhdenvertaisuus edellyttää, että kohtuuttoman pitkiin jonoihin on löydettävä ratkaisu. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 30 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että velalliset ja taloudellisessa ahdingossa olevat saavat välitöntä apua ja jonoja lyhennetään, kun talous- ja velkaneuvonta siirretään oikeusaputoimistoihin. Jonotusaikojen tulee olla kohtuullisia koko maassa. 

Pääluokka 26 

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Poliisitoimi 

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Vielä vuonna 2010 virkaa tekeviä poliiseja oli Suomessa vajaat 8 000. Nyt luku on noin 7 150, ja ennusteen mukaan vuonna 2020 virassa on enää 6 300 poliisia. Perussuomalaiset esittävätkin kenttäpoliisin resurssien vahvistamista kouluttamalla ja palkkaamalla 2020-luvun alkuvuosina vähintään 800 uutta poliisimiestä kenttätehtäviin. Suomalaiset eivät tarvitse nettipoliiseja kyttäämään ajatusrikoksia sosiaalisessa mediassa, vaan osaavia, rehellisiä poliiseja kentälle takaamaan arjen turvallisuuden, huolehtimaan liikenneturvallisuudesta ja selvittämään rikoksia. Hallituksen poliisille osoittamista lisäresursseista liian iso osa on menossa kohonneiden vuokrien muodossa toimitilakustannuksiin. 

Suomessa on ylivoimaisesti vähiten poliiseja per asukas Pohjoismaissa. Esimerkiksi Ruotsissa on kaksi poliisia tuhatta asukasta kohden, kun suhdeluku on Suomessa 1,3. Silti Ruotsin poliisi on helisemässä esimerkiksi humanitäärisen maahanmuuton aiheuttaman lähiöväkivallan, tuhotöiden ja terrorismiuhan alla. Näin ollen myös suojelupoliisin ja keskusrikospoliisin toimintaedellytyksiä on parannettava. 

Suomen turvallisuustilanne ei ole parantunut sen myötä, kun poliisien määrä on vähentynyt — päinvastoin. Kansalaisten turvallisuuden takaaminen on valtiovallan ensisijaisia tehtäviä, ja perussuomalaiset olisivat valmiita satsaamaan poliisin työhön tuntuvasti. 

Kyse ei ole pelkästään siitä, että ulkona on turvallista liikkua, vaan myös oikeusturvasta. Kun poliisin resursseja vähennetään, tutkinta-ajat kasvavat entisestään ja rikosten selvittämisprosentti heikkenee. Kun poliisiasemaverkostoa on harvennettu ja liikkuvan poliisin lakkauttamisen myötä poliisin näkyminen katukuvassa on vähentynyt, kansalaisten turvallisuudentunne on heikentynyt. Poliisien voimavarojen heikentäminen on näkynyt käytännössä myös poliisien työssäjaksamisen heikentymisenä. Perussuomalaiset haluaa panostaa lisää kansalaisten turvallisuuteen ja varmistaa poliisille riittävän resursoinnin sen tekemään yhteiskunnan kannalta elintärkeään työhön. Hallitus poisti vuoden 2018 lisätalousarviokäsittelyssä eduskunnan kertaluontoisen lisämäärärahan nettipedofilian ja verkkorikollisuuden torjuntaan. Hallituksen tulisikin varmistaa, että poliisilla on vuoden 2019 talousarviossa riittävät resurssit nettipedofilian ja verkkorikollisuuden torjuntaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 26.10.01 lisätään 25 000 000 euroa poliisitoimen toimintamenoihin ja että hyväksytään seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 31 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa poliisin toimintaedellytyksiä niin, että sisäinen turvallisuus varmistetaan koko maassa ja rikosten selvitysaste nousee nykyisestä. Tämä edellyttää, että poliisien määrä nostetaan pysyvästi 7 500:aan vuoteen 2025 mennessä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 32 

Eduskunta edellyttää, että hallitus panostaa voimakkaasti harmaan talouden torjuntaan tietojenvaihtoon perustuen ja mahdollisten väärinkäytösten edellyttämiin toimenpiteisiin sekä vastaavien ilmiöiden ennalta ehkäisemiseen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 33 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa poliisille riittävän resursoinnin nettipedofilian ja verkkorikollisuuden torjuntaan. 

20. Rajavartiolaitos 

01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Turvallisuus- ja hyvinvointipakettimme tarkoituksena on turvata kansalaisten perusturvallisuus. Emme ole valmiita tinkimään sisäisestä tai ulkoisesta turvallisuudesta edes syrjäseuduilla. Vaadimme siksi lisää resursseja rajavartiolaitokselle, jotta he pystyvät hoitamaan tehtävänsä maamme koskemattomuuden varmistajina. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 26.20.01 lisätään 5 000 000 euroa rajavartiolaitoksen toimintamenoihin. 

Eurooppaan ja erityisesti Schengen-alueeseen on kohdistunut viime vuosina ennennäkemätön turvapaikanhakijoiden vyöry. Vaikka EU:n ulkoraja vuotaa kuin seula, ei Suomi tällä hetkellä tee rajatarkastuksia 26 Schengen-alueen maan välisessä ns. sisärajaliikenteessä. Tästä johtuen EU:n ulkopuolelta tulleet ihmisjoukot kulkevat EU:n sisällä esteettä EU:n omien sääntöjen vastaisesti, usein paremman elintason perässä, mutta toisinaan myös vakaviin rikoksiin syyllistyen. Rajavalvonnan puutteesta johtuen emme tiedä, millaisia ihmisiä maassamme oleskelee, ja turvallisuusuhkiin on vaikeaa varautua. Myöskään karkotuspäätöksiä ei saada pantua täytäntöön tehokkaasti. Perussuomalaiset katsoo, että hallituksen tulee varautua turvallisuustilanteen äkilliseen heikkenemiseen entisestään laatimalla viipymättä toimintasuunnitelma, joka mahdollistaa rajatarkastusten nopean palauttamisen Suomen kaikille ulkorajoille tilanteen sitä edellyttäessä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 34 

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii suunnitelman ottaa rajatarkastukset nopeasti käyttöön Suomen kaikilla ulkorajoilla, mikäli tilanne sitä edellyttää. 

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta 

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Suomessa järjestetään useilla erityisaloilla erittäin laadukasta koulutusta, mutta koulutusviennin mahdollisuudet ovat jääneet pitkälti käyttämättä eikä koulutusosaamista ole tuotteistettu silloinkaan, kun suomalaiselle osaamiselle olisi kysyntää. Perussuomalaiset katsoo, että pelastusopiston koulutustarjontaa voitaisiin tuotteistaa myymällä esimerkiksi metsäpalojen sammuttamista koskevaa koulutusta ulkomaille. Koulutusviennistä saatavat tuotot voitaisiin hyödyntää pelastustoimen koulutusresurssien lisäämiseen ja koulutuksen kehittämiseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 35 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tutkii mahdollisuudet suomalaisen pelastusalan koulutuksen tuotteistamiseen ja koulutuksen aktiiviseen markkinointiin ulkomaalaisille toimijoille. 

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Hätäkeskuksissa tehdään kansalaistemme arjen turvallisuuden kannalta korvaamattoman arvokasta työtä. Hätäkeskuspäivystäjä joutuu ensimmäisenä arvioimaan, millaista apua tarvitaan, kun pulassa oleva ihminen soittaa. Työvuorot ovat 12 tunnin mittaisia. Niitä tehdään niin arkena kuin pyhänä. Kaikissa Suomen kuudessa hätäkeskuksessa vastataan vuositasolla yhteensä yli 2,6 miljoonaan puheluun. Hätäkeskuksia kuitenkin vaivaa merkittävä henkilöstöpula, ja koko maassa tarvittaisiin välittömästi 35 uutta hätäkeskuspäivystäjää, jotta hätäpuheluihin vastaaminen ei hidastuisi. Eniten vajetta on Keravalla ja Turussa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 36 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa hätäkeskuslaitoksen riittävän resursoinnin yhtäältä henkilöstön työssäjaksamisen turvaamiseksi ja toisaalta hätäpuheluihin vastaamisen vasteaikojen pitämiseksi sellaisella tasolla, jotta kansalaisten turvallisuus ei vaarannu. 

40. Maahanmuutto 

Vastaanottotoiminnasta suomalaisille veronmaksajille aiheutuneet kustannukset ovat olleet mittavat, vuoden 2015 osalta 168,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 huimat 619,1 miljoonaa euroa. Vaikka vastaanoton piirissä olevien henkilöiden määrä on laskenut, vastaanottotoiminnasta koitui edelleen veronmaksajille vuonna 2017 lähes 282 miljoonan euron kustannus. Kuluvan vuoden talousarviossa kustannukseksi on arvioitu 203,8 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle 179,2 miljoonaa euroa.  

Tavoitteet kustannuksiltaan kalliimpien vastaanottokeskusten sulkemisesta eivät ole onnistuneet, sillä useimmat yksikkökustannukset eivät ole laskeneet merkittävästi. Perussuomalaiset katsoo, että vastaanottotoiminnan kustannukset on saatava kuriin, ja tästä syystä edellyttää, että hallitus teettää puolueettoman ja perusteellisen selvityksen vastaanottokeskusten rahan käytöstä ja hallinnosta ja tuo selvityksen eduskunnan käsittelyyn. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 37 

Eduskunta edellyttää, että hallitus teettää puolueettoman ja perusteellisen selvityksen vuosina 2015—2017 perustettujen vastaanottokeskusten rahan käytöstä ja hallinnosta ja tuo selvityksen eduskunnan käsittelyyn. 

Hallitus laati vuonna 2015 turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman, jonka lyhyen aikavälin tavoitteena oli katkaista turvapaikanhakijoiden hallitsematon virta maahamme ja saada turvapaikkakustannukset hallintaan sekä kotouttaa tehokkaasti turvapaikan saaneet. Ohjelmassa listattujen toimenpiteiden toteutus on kuitenkin jäänyt kesken, ja pelkästään vastaanottotoiminnasta esitetään talousarviossa Suomelle aiheutuvan vuonna 2018 lähes 191 miljoonan euron kustannukset. Perussuomalaiset edellyttävät, että hallitus toteuttaa turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelmansa täysimääräisenä, jotta turvapaikanhakijoita erityisesti Suomeen houkuttelevat vetovoimatekijät saadaan poistettua, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet käännytettyä ja turvapaikanhakijakriisistä veronmaksajille aiheutuvat kustannukset saadaan hallintaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 38 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toteuttaa kokonaisuudessaan syksyllä 2015 laaditun turvapaikkapoliittisen toimintaohjelmansa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 39 

Eduskunta edellyttää, että maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden seurantaa ja maasta karkottamista tehostetaan sekä lakkautetaan maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden kunnalliset palvelut. 

01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Turvapaikkakriisistä on aiheutunut valtion lisäksi merkittäviä kustannuksia myös muille tahoille, kuten kunnille. Pahimmillaan turvapaikanhakijan majoitusvuorokausi maksoi vuonna 2015 Joutsenon vastaanottokeskuksen säilöönottoyksikössä 443 euroa. Vastaanottokeskuksia pyörittävät yritykset ovat tehneet toiminnallaan miljoonien eurojen voittoja. Jotta tapahtuneista virheistä voidaan ottaa oppia eikä samoja virheitä toisteta, on ensiarvoisen tärkeää selvittää, kuinka veronmaksajien maksettavaksi jäänyt satojen miljoonien kokonaislasku syntyi. Perussuomalaiset edellyttää, että hallitus selvittää ja julkaisee viipymättä turvapaikan hakijoista aiheutuvat kokonaiskustannukset. 

Perussuomalaiset ehdottavat vastaanoton kustannuksiin leikkausta. Katsomme, että väärin perustein tapahtuva maahanmuutto aiheuttaa Suomelle mittavia kustannuksia, jotka on selvitettävä. Maahanmuuton kustannuksista löytyy useita säästökohteita. Suomen tulee entisestään tiukentaa turvapaikka- ja perheenyhdistämismenettelyä, sillä jonossa on tällä hetkellä runsaasti hakemuksia.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 40 

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää ja julkaisee viipymättä turvapaikanhakijoista aiheutuvat kokonaiskustannukset. 

Vastalauseen lausumaehdotus 41 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kehittää kotoutumisen seurantaan mittarit, kriteerit sekä enimmäiskeston ja ryhtyy toimenpiteisiin, joilla vähennetään kotouttamisen kuluja merkittävästi sekä lisätään prosessien kustannustehokkuutta. 

22. Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v) 

Turvapaikkakriisin myötä Suomeen on jäänyt runsaasti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä, joilla ei ole laillista oikeutta oleskella maassamme. Sen lisäksi, että luvattomasti maassa oleskelevista henkilöistä aiheutuu yhteiskunnalle kustannuksia muun muassa toimeentulotukimenojen muodossa, osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista voi muodostaa yhteiskunnallemme turvallisuusuhkan. Suomessa on lukuisia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, joita poliisi ei ole kyennyt poistamaan maasta. Perussuomalaiset katsoo, että käännytysprosessia on tehostettava kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden poistamiseksi maasta ja käännytysprosessin onnistumisen varmistamiseksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut on tarvittaessa otettava säilöön. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 42 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden, luvattomasti maassa olevien henkilöiden poistamista Suomesta. 

63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha) 

Korkean verotuksen, kalliiden asumiskustannusten ja humanitäärisille maahanmuuttajille hyvän sosiaaliturvan yhdistelmä on luonut tilanteen, jossa Suomi ei ole erityisen houkutteleva kohde työperäiselle maahanmuutolle, mutta se on yksi maailman houkuttelevimmista, ellei houkuttelevin, kohde sosiaaliturvashoppailijoille ja turvapaikkaturisteille.  

Perussuomalaiset katsoo, että maahanmuuton kustannuksista voitaisiin löytää merkittävästi säästökohteita. Turvapaikanhakijoille maksettavat avokätiset tuet toimivat vetovoimatekijänä, joka lisää maamme houkuttelevuutta ja siten aiheettomien turvapaikkahakemusten määrää. Rahallinen panostus tulisi suunnata turvapaikkahakemusten nopeampaan käsittelyyn sekä kielteisten turvapaikkapäätösten nopeampaan täytäntöönpanoon, jolloin vastaanottotoiminnan asiakkaiden määrä sekä vastaanottotoiminnan kustannukset laskisivat. Hallituksen tulisi toteuttaa turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelmansa täysimääräisenä ja ryhtyä tarvittaessa lisätoimenpiteisiin, jotta turvapaikanhakijamäärä sekä siten vastaanottotoiminnan asiakasmäärä saataisiin laskuun. Perussuomalaiset katsoo, että maastapoistamisprosessia tulee tehostaa ja käyttää esitetyt määrärahat muihin käyttökohteisiin. Turvapaikkaprosessin väärinkäyttöä voidaan omalta osaltaan vähentää vähentämällä turvapaikanhakijoille maksettavia tukia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 43 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin turvapaikanhakijoina tulevien henkilöiden vastaanottorahan vähentämiseksi sellaiselle tasolle, ettei se muodosta vetovoimatekijää muihin Euroopan maihin verrattuna, sekä ryhtyy toimenpiteisiin, joilla saavutetaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanoton kuluista merkittävät säästöt vastaanottotoiminnan palvelutarjontaa ja kustannustasoa karsimalla. 

Pääluokka 27 

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 

01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 

Perussuomalaiset kunnioittavat kansalaisvelvollisuuttaan suorittavia varusmiehiä sekä kertausharjoituksiin osallistuvia. Maanpuolustus on fyysisesti raskasta toimintaa, joka sisältää vaarallisia tilanteita, joihin liittyy tapaturmariski. Sotilastapaturmalainsäädäntöä ollaan uudistamassa, mutta varusmiesten parannettua vakuutusturvaa tullaan soveltamaan vain vuoden 2019 alusta eteenpäin tapahtuneisiin tapaturmiin. Vaatimukset lain soveltamisesta takautuvasti aikaisemmin tapahtuneisiin tapaturmiin ovat kaikuneet kuuroille korville. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 44 

Eduskunta edellyttää, että sotilas- ja tapaturmalainsäädäntöä kehitetään siten, että asevelvollisuutta suorittavien ja kertausharjoituksissa olevien korvauskäytännöt säädetään samalle tasolle kuin kriisinhallinnassa olevilla ja uusia korvauskäytäntöjä sovelletaan myös jo tapahtuneiden tapaturmien osalta. 

10. Sotilaallinen maanpuolustus  

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)  

Puolustusvoimat on joutunut sopeuttamaan menojaan kohtuuttomasti jo kymmenen vuotta. Vaikka pieniä parannuksia tilanteeseen on tullut viime vuosina, kuten reservin määrän nostaminen lähemmäs tarvetta, tarvitaan myös lisää kantahenkilökuntaa. Kantahenkilökunnan lisäämisen myötä reserviä voidaan kasvattaa takaisin kestävään määrään eli noin 350 000 sotilaaseen. Puolustusvoimien tehtävä on koko maan puolustaminen, eikä se alhaisemmalla määrällä ole täysin realistista, vaikka kalusto olisi hyvää. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 27.10.01 lisätään 40 000 000 euroa Puolustusvoimien toimintamenoihin. 

Jalkaväkimiinat ovat olleet historiallisesti merkittävä osa maanpuolustustamme. Jalkaväkimiina ei ole hyökkäysase, vaan kustannustehokas puolustusase, jolla oli keskeinen merkitys uskottavan puolustuksen kannalta vihollisen liikkuvuuden rajoittajana. Puolustusministeriön selvitystyöryhmä on todennut miinat edullisiksi ja tehokkaiksi sekä katsoo, ettei maavoimilla ole muita määrällisesti riittäviä asejärjestelmiä, joilla mekanisoidun hyökkääjän liike voitaisiin yhtä tehokkaasti hidastaa ja pysäyttää. Puolustusministeriö vastusti Ottawan sopimukseen liittymistä, ja miinoista luopuminen vaikeuttaakin maamme puolustamista sekä lisää maahamme suuntautuvan maahyökkäyksen sattuessa merkittävästi puolustajien tappioita. Kansainvälisen yhteisön näkökulmasta sopimukseen liittyminen ei ollut välttämätöntä, sillä sopimuksen ulkopuolelle ovat jättäytyneet muun muassa Yhdysvallat, Venäjä, Intia ja Kiina. Perussuomalaiset esittävätkin, että maanpuolustuksen edellytysten turvaamiseksi hallitus aloittaa toimenpiteet Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 45 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin reservin kasvattamiseksi 350 000 sotilaaseen sekä kantahenkilökunnan lisäämiseksi tämän edellyttämälle tasolle. 

Vastalauseen lausumaehdotus 46 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Suomen irtaantumiseksi jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. 

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)  

Perussuomalaiset katsoo, että on erittäin tärkeää, että Suomella on oma toimintakykyinen aseteollisuus. Se turvaa kriisiaikoina aseiden ja taistelutarvikkeiden saannin, vaikka maamme meri- ja ilmakuljetukset olisi katkaistu vihollisen toimesta. Kotimaisen puolustusteollisuuden menestys ei saa olla pelkästään kiinni ulkomaisesta viennistä, vaan myös Puolustusvoimien on aktiivisesti hankittava aseita ja taistelutarvikkeita kotimaasta. Myös Puolustusvoimien elintarvike- ja muissa päivittäistavaroiden ja palveluiden hankinnassa tulee painottaa kotimaisuutta työllisyyden, yrittäjyyden ja huoltovarmuuden esittämiseksi. 

Hornet-hävittäjien seuraajien hankinta on lähitulevaisuuden suurin yksittäinen Puolustusvoimien investointi. Jopa kymmenen miljardin euroon suuruusluokkaan yltävä hankinta on suuruusluokaltaan mittava koko kansantalouden kannalta. Onkin tärkeää, että hankinta valmistellaan huolellisesti ja hankintaan pyritään kytkemään laajuudeltaan merkittävää innovaatiokumppanuusyhteistyötä koneiden toimittajan kanssa kotimaisen puolustusteollisuuden kehittämiseksi ja puolustusteknologiaosaamisen säilyttämiseksi Suomessa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 47 

Eduskunta edellyttää, että hallitus suuntaa puolustusvoimien hankinnat mahdollisimman laajasti kotimaassa tuotettuihin ja valmistettuihin tuotteisiin työllisyyden, yrittäjyyden ja huoltovarmuuden edistämiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 48 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toimittaa eduskunnalle selonteon hävittäjähankinnan kokonaiskustannuksista sekä niiden rahoittamisesta ja mahdollisesta innovaatiokumppanuusyhteistyöstä koneet toimittavan tahon kanssa. 

50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)  

Maassa on aina armeija. Jos se ei ole oma, se on jonkun muun. Tämä on syytä muistaa. Perussuomalaiset tukee jatkossakin vahvaa asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuvaa järjestelmää. Jotta uskottava kriisivalmius säilyisi reservissäkin, on vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön panostettava. Esimerkiksi MPKY:n ja maakuntajoukkojen ajanmukaista koulutusta on tuettava asianmukaisin koulutusresurssein. 

Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on merkittävä rooli yhteiskuntamme kokonaisturvallisuuden kannalta maanpuolustushengen ja -kyvyn lujittajana sekä viranomaisten toiminnan tukena. Vapaaehtoinen maanpuolustus antaa Suomen puolustusvalmiudelle tehokkaan resurssin: se parantaa kansalaisten valmiuksia selviytyä häiriö- ja poikkeusoloissa ja täydentää ja tukee viranomaisten toimintaa sekä rauhan että kriisien aikana. Vapaaehtoisjärjestöjen etenkin paikallistasolla tekemällä työllä voidaan saavuttaa tulevaisuudessa suurta turvallisuushyötyä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi varataan riittävät resurssit. 

Varusmiesten kuntoa on mitattu kuntotesteillä vuosikymmenten ajan. Kuntotestien tulokset ovat hälyttäviä: varusmiesten kunto on huonompi kuin koskaan ennen. Samaan aikaan palvelukseen astuvien keskipaino on 24 vuodessa noussut 6,8 kilogrammaa. Puolustusvoimia huolettaa erityisesti se, että kuntotestissä ääripäät ovat kaukana toisistaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 49 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa maanpuolustusjärjestöjen toimintaedellytykset. 

Vastalauseen lausumaehdotus 50 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla edistetään nuorten liikuntaharrastuksia ja yhteistyössä maanpuolustusjärjestöjen kanssa pyritään kohottamaan asepalvelukseen astuvien kuntoa. 

Pääluokka 28 

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 

01. Hallinto 

Euroalueeseen kuuluu maita, joiden hintakilpailukyvyssä ja tuottavuudessa on merkittäviä eroja. Nämä erot ovat johtamassa pysyvien elintasoerojen syntyyn ja syvenemiseen euroalueen sisällä samaan aikaan, kun euroaluetta on pidetty keinotekoisesti kasassa EKP:n toiminnalla. Valitut toimintatavat ovat aiheuttaneet pankkien ja isäntävaltioiden välisen kohtalonyhteyden ja kasvattaneet valtioiden vastuita, eikä sijoittajavastuu ole käytännössä toteutunut. Keinotekoisen alhainen korkotaso ja näennäisen ilmainen raha ovat johtaneet kevytmieliseen velkaantumiseen samaan aikaan, kun yhteisvastuun nimissä jonkun muun, tässä tapauksessa keskeisesti keskuspankin, oletetaan kantavan riskit. No bailout -säännöltä on puuttunut uskottavuus, ja tästä syystä myös huonokuntoisten pankkien heikkolaatuisiin saataviin on markkinoilla suhtauduttu lähes riskittöminä. Tällainen sairaiden rakenteiden ylläpito johtaa itsessään yhteisvastuuseen. Koska yhteisvastuu ei ole Suomen kansallisen edun mukainen vaihtoehto, perussuomalaiset katsoo, että Suomen tulee kansallisen etunsa nimissä valmistautua euroalueen hajoamiseen konkreettisen varautumissuunnitelman muodossa. 

Arvopaperikeskusuudistuksen käsittelyn yhteydessä vuoden 2017 toukokuussa eduskunta hyväksyi ponnen, joka edellytti lakimuutoksia suoran omistuksen tasoisen omistustietojen julkisuuden turvaamiseksi. Omistustietojen julkisuus on tärkeä päämäärä sekä veronkierron torjunnan että markkinoiden luottamuksen ja sisäpiiritiedon väärinkäytösten ehkäisemisen kannalta. Perussuomalaiset edellyttää, että hallitus ryhtyy hyväksytyn ponnen mukaisiin toimenpiteisiin omistusten julkisuuden lisäämiseksi. Tällä hetkellä omistustietojen julkisuus ei tosiasiallisesti toteudu, kun maksuton tutustuminen osakasluetteloihin on mahdollista ainoastaan Euroclear Finlandin toimipisteessä Helsingissä ja muualta maasta käsin omistustietojen kysely on mahdollista ainoastaan maksulliseen puhelinnumeroon soittamalla kalliilla minuuttiveloituksella. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 51 

Eduskunta edellyttää, että hallitus torjuu EU/EMU-alueen liittovaltiokehityksen ja laatii Suomelle suunnitelman EMUn/euron hajoamisen varalle. 

Vastalauseen lausumaehdotus 52 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää omistusten julkisuutta, kuten eduskunta päätti säädettäessä uutta lakia arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta. 

Vastalauseen lausumaehdotus 53 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotka lisäävät omistusten julkisuutta erityisesti julkisesti listattujen yhtiöiden osalta. Omistustietoihin tutustumisen tulisi olla mahdollista nykyistä laajemmin ja kohtuullisin kustannuksin. Mahdollisuus tähän voitaisiin toteuttaa esimerkiksi aluehallintovirastojen yhteydessä. 

10. Verotus ja tulli 

01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Moniin eri talousrikollisuuden muotoihin olisi mahdollista puuttua ottamalla käyttöön lohkoketjuihin perustuva arvonlisäveron valvontajärjestelmä. Lohkoketjujen käyttöönotto mahdollistaisi liiketapahtumien todennettavuuden ja kirjanpidon synkronoinnin, estäisi kaksinkertaisten kuittien käytön, tekisi tapahtumista kiistämättömiä ja nopeuttaisi valvontaa merkittävästi. Tämän lisäksi lohkoketjuteknologia helpottaisi kansainvälistä verotusta siirtohinnoittelun oikeellisuuden todentamisen muodossa osoittamalla, mikä osuus voitoista kuuluu millekin liiketoiminnan osalle. Perussuomalaiset esittävät, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin luodakseen lohkoketjuteknologiaan perustuvan arvonlisäveron valvontajärjestelmän ja edistää sen käyttöönottoa EU-tasolla. Lisäpanostus verohallinnon resursointiin valvontajärjestelmän toteuttamiseksi maksaa itsensä takaisin harmaan talouden vähentymisen myötä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 54 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää verohallinnon resursseja erityisesti arvonlisäverotuksen valvonnan kehittämiseksi ja talousrikollisuuteen puuttumiseksi. Valvonnan tehostamiseksi ja harmaan talouden torjumiseksi verohallinnossa on käynnistettävä hanke lohkoketjuteknologiaan perustuvan arvonlisäverotuksen valvontajärjestelmän ottamiseksi käyttöön ensi tilassa. 

02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Tullin voimavarojen riittävyys on keskeisessä asemassa rajat ylittävän rikollisuuden, kuten ihmis- ja huumekaupan sekä kansainvälisen talousrikollisuuden torjunnassa. Tullin tekemä työ on keskeisessä asemassa myös veropetosten ja sähköiseen kaupankäyntiin liittyvien rikosten selvittämisessä. Erityisesti sähköisen kaupankäynnin kasvu ja talousrikollisuuden kansainvälistyminen ovat lisänneet talousrikostorjunnan haasteita. Perussuomalaiset vaatii, että Tullille varmistetaan riittävät voimavarat rajat ylittävän talousrikollisuuden ja sähköiseen kaupankäyntiin liittyvän rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 55 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että Tullilla on käytössään riittävät resurssit, jotta erityisesti rajat ylittävää talousrikollisuutta sekä sähköiseen kaupankäyntiin liittyvää rikollisuutta pystytään torjumaan tehokkaasti. 

80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 

30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 

Ahvenanmaa on Suomen varakkaimpiin kuuluva alue. Maakuntahallinto on velaton, ja väkilukuun suhteutettuna valtion menot ovat Ahvenanmaalla suurin piirtein kaksinkertaiset muun Suomen keskiarvoon verrattuna. Perussuomalaiset haluaa rajoittaa kohtuuttomia varainsiirtoja Ahvenanmaan maakuntaan Manner-Suomen ja Ahvenanmaan asukkaiden yhdenvertaiseen asemaan saattamiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 56 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla Ahvenanmaan tasoitusmaksun taso lasketaan kohtuulliselle tasolle maakunnan velattomuus ja manner-Suomeen verrattuna erittäin hyvä taloudellinen tilanne huomioiden. 

90. Kuntien tukeminen 

32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v) 

Digitalisaatio säästää kuluja, mutta se on myös toiminnan kannalta tärkeää. Tehokkuus on työntekijän ja ennen kaikkea palveluiden käyttäjän, eli jokaisen Suomen kansalaisen, etu. Julkisen sektorin tulee toimia suunnannäyttäjänä, kun koko yhteiskunnalta edellytetään paitsi tehokkuutta myös kulumalttia. Perussuomalaiset näkee kuntien ja kuntayhtymien hallinnossa ja erityisesti taloushallintoprosesseissa merkittäviä potentiaalisia kustannussäästöjä, jotka voidaan saavuttaa, jos digitalisaation mahdollistamat tehostamistoimet toteutetaan täysimääräisinä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 57 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä edistämään hallinnon digitalisaatiota ja osoittaa valtionavustuksia hankkeisiin, joilla taloushallintoprosesseja yhtenäistetään ja pyritään yhtenäistämisellä saavuttamaan taloushallintoprosesseissa digitalisaation mahdollistamat kustannussäästöt täysimääräisinä. 

92. EU ja kansainväliset järjestöt 

69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 

Suomi maksaa Euroopan unionille jäsenmaksua, joka perustuu arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon. Ensi vuonna jäsenmaksuosuutemme on reilut kaksi (2) miljardia euroa. Vaikka Suomi saa osan erilaisten tukien muodossa takaisin, Suomi on ollut nettomaksajan roolissa lähes koko jäsenyysaikamme ajan ja nettomaksuosuutemme on ollut vuosittain satoja miljoonia. 

Oman jäsenmaksunsa lisäksi Suomi osallistuu muutamien varakkaiden EU-maiden maksuosuuksien helpottamiseen. Suomi helpottaa Saksan, Hollannin, Itävallan, Ruotsin ja viimeisimpänä myös Tanskan maksuosuuksia, mikä on täysin kestämätöntä. Suomi on maksanut huomattavia summia myös Isolle-Britannialle myönnetyn maksuhelpotuksen rahoittamiseksi, vuonna 2019 149 miljoonaa euroa. Brexitin myötä EU:n toiseksi suurimman nettomaksajan lähtiessä Suomen nettomaksuosuus on vaarassa kasvaa entisestään. 

Perussuomalaiset vaatii, että aiemmasta poiketen Suomen on jatkossa neuvotteluissa ajettava omaa kansallista etuamme ja vaadittava oman taakkamme kohtuullistamista. Epäreiluista jäsenmaksualennuksista on luovuttava ja samalla on varmistettava, ettei Suomen nettomaksuosuus nouse entisestään. Tärkein tavoite on EU:n budjetin tuntuva leikkaus, joka edellyttää, että EU:n järjettömäksi paisunut hallinto on laitettava laihdutuskuurille. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 58 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toimii siten, että Suomen nettomaksuosuus Euroopan unionille ei kasva Brexitin myötä ja alenee seuraavalla rahoituskaudella. Suomen tulee ajaa neuvotteluissa toimenpiteitä, joilla pyritään keventämään Euroopan unionin hallintoa siten, että tavoitteena tulee olla vähintään 260 miljoonan euron alennus Suomen jäsenmaksuosuuteen. 

Pääluokka 29 

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus 

01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Peruskoulujen määrä koko maassa on vähentynyt vuodesta 2005 noin tuhannella koululla valtion poistettua pienille kouluille suunnatun lisän. Monessa kunnassa suunnitellaan edelleen koulujen lakkauttamisia. Koulujen lakkauttamisista johtuen päivittäiset koulumatkat voivat pidentyä erityisesti pienimpien koululaisten kannalta kohtuuttomiksi. Perussuomalaiset katsovat, että hallituksen tulee ryhtyä alueellisen tasa-arvon varmistamiseksi toimenpiteisiin, joilla kylä- ja lähikoulujen toimintaedellytykset turvataan. 

Vuonna 2017 Suomessa oli noin 111 748 pelkän perusasteen suorittanutta 20—29-vuotiasta henkilöä, noin 16 prosenttia ikäluokasta. Osuus on noussut 2000-luvun alusta. Tilastokeskuksen mukaan koulutustasolla on suuri vaikutus nuorten työllistymismahdollisuuksiin: korkeakoulutettu alle 30-vuotias työtön työllistyy noin 50 prosentin todennäköisyydellä, keskiasteen opinnot suorittanut lähes 40 %:n todennäköisyydellä ja peruskoulun käynyt vain 17 %:n todennäköisyydellä. Sekä nuoren itsensä että yhteiskunnan näkökulmasta olisi perusteltua ohjata nuoret jatko-opintoihin.  

Oppivelvollisuus päättyy sinä vuonna, jona nuori täyttää 17 vuotta. Valtaosa peruskoulun keväällä päättäneistä jatkaa elokuussa lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Tässä nivelvaiheessa muutama tuhat nuorta ei kuitenkaan pääse tai hakeudu keskiasteen oppilaitoksiin. Työpaikkoja alaikäisille ei juuri ole tarjolla. Ne nuoret, jotka eri syistä jäävät kokonaan koulutuksen ulkopuolelle tai keskeyttävät opinnot, ovat suuressa vaarassa syrjäytyä. Tästä heille, heidän läheisilleen ja koko yhteiskunnalle syntyy pitkävaikutteisia ongelmia ja kustannuksia. 

Nuorisotakuulla pyrittiin turvaamaan nuorille opiskelu tai työharjoittelu. Se ei kuitenkaan ole onnistunut, koska nuorilla ei ole velvollisuutta niihin osallistumiseen. Perussuomalaiset eivät kannata oppivelvollisuuden jatkamista, koska se olisi kallista ja pääosin tarpeetonta. Esitämme, että peruskoulun päättäneille kuitenkin säädettäisiin opiskeluvelvollisuus. Heidän tulisi opiskella esim. kieliä, tietotekniikkaa, kansalais- ja taloustietoa sekä muita sellaisia aineita, jotka heitä kiinnostavat. Opiskeluvelvollisuus voisi sisältää opiskelua esim. 20 tuntia viikossa. Velvollisuus päättyisi sinä vuonna, kun nuori saavuttaa täysi-ikäisyyden eli täyttää 18 vuotta. Yhteiskunnan tulisi järjestää tähän mahdollisuudet.  

Monissa kouluissa kärsitään sisäilmaongelmista, ja ongelmat voivat pahimmillaan jatkua vuosikausia ennen kuin niitä edes yritetään korjata. Perussuomalaiset katsoo, että sekä opiskelijoilla että opettajilla koulutusasteesta riippumatta on oikeus terveelliseen työskentely-ympäristöön ja tästä syystä välttämättömiin korjaustoimiin sisäilmaongelmista kärsivissä kouluissa ja päiväkodeissa on ryhdyttävä viipymättä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 59 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa kylä- ja lähikoulujen toimintaedellytykset ja oppilaiden kohtuulliset päivittäiset koulumatka-ajat. 

Vastalauseen lausumaehdotus 60 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin opiskeluvelvollisuuden säätämiseksi nuorille oppivelvollisuusiän täyttymisen jälkeen siihen asti, kun nuori täyttää 18 vuotta. 

Vastalauseen lausumaehdotus 61 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan opiskelijoille ja opetushenkilökunnalle terveellinen ja sisäilmaongelmista vapaa toimintaympäristö koulutusasteesta riippumatta. 

20. Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 

Laadukas koulutus kaikilla koulutuksen asteilla on elintärkeää maamme kilpailukyvyn varmistamiseksi tulevaisuudessa. Suomen sijoitus osaamista mittaavassa Pisa-tutkimuksessa on kuitenkin laskenut vuodesta 2006 lähtien. Eri koulutusasteisiin on kohdistettu viime vuosina lukuisia leikkauksia, joiden todellinen hinta selviää vasta vuosien päästä. Perussuomalaiset katsovat, että laadukas koulutus on investointi tulevaisuuteen ja koulutuksen tasosta tinkiminen on lyhytnäköistä sekä yhteiskunnan kokonaisedun vastaista. Koulutukselle sekä tutkimukselle on varmistettava riittävät resurssit ja tämän lisäksi on varmistettava, että resurssit jakautuvat tasapuolisesti koko maassa. 

Perussuomalaiset katsovat, että pakollinen toisen kotimaisen kielen opiskelu ei ole tarkoituksenmukaista ja vapaalla kielivalinnalla voitaisiin saada merkittäviä etuja kielivalikoiman laajentumisen muodossa esimerkiksi matkailualan tarpeisiin. Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta keskeisten kielten opetuksen lisääminen olisi tarpeen, jotta esimerkiksi Kiinasta ja Venäjältä Suomeen suuntautuvan matkailun tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan. Ruotsinkielisen väestön palveluiden turvaaminen ei edellytä sitä, että jokainen Suomen kansalainen osaa ruotsia, vaan tarkoituksenmukaisempaa olisi palkata riittävä määrä ruotsia hyvin osaavia virkamiehiä niihin tehtäviin, joissa ruotsin kielen taidolle on todellinen tarve.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 62 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa resursseja koko maassa eri koulutusmuodoille ja kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen, vapaan sivistystyön oppilaitoksissa annettavaan koulutukseen ja täydennyskoulutukseen sekä laaja-alaiseen tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. 

Vastalauseen lausumaehdotus 63 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa tavoitteeksi ruotsin kielen säätämisen valinnaiseksi oppiaineeksi ja ryhtyy toimenpiteisiin Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta keskeisten kielten opetuksen lisäämiseksi kouluissa. 

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 

Perusopetuksessa opetus, oppimistulokset ja koulurauha kärsivät resurssipulan johdosta liian suuriksi paisuneista opetusryhmistä. Erityisryhmiä on jouduttu purkamaan ja tukea tarvitsevia oppilaita on siirretty perusopetuksen ryhmiin. Perussuomalaiset haluaa pitää opetusryhmien koot riittävän pieninä sekä turvata erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeet. Perussuomalaiset esittääkin lisäresursseja ryhmäkokojen pienentämiseen. Ryhmäkokojen pienentäminen on mahdollista, kun pakollista esiopetusta ei laajenneta nykyisestä koskemaan viisivuotiaita. 

Alueellisen tasa-arvon säilyttäminen edellyttää, että lapsilla on mahdollisuus varhaiskasvatukseen ja koulunkäyntiin ilman kohtuuttoman pitkiä koulumatkoja koko maassa. Perussuomalaiset vaatii tästä syystä, että opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyy konkreettisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, ettei yhdenkään lapsen päivittäisen koulumatkan pituus ylitä kahta tuntia. Esitämme tämän tavoitteen toteuttamista varten 50 000 000 euron määrärahaa lähi- ja kyläkoulujen ja -päiväkotien toiminnan turvaamiseen. Määräraha jaettaisiin hakemuksesta valtionosuuksina sellaisille kunnille, joiden alueilla lasten koulumatkat ovat erityisen pitkiä ja joissa kyläkoulujen ja -päiväkotien toiminnan turvaaminen edellyttää lisäpanostuksia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.10.30 lisätään 50 000 000 euroa lähi- ja kyläkoulujen ja -päiväkotien toiminnan turvaamiseen. 

20. Ammatillinen koulutus 

21. Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 

Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu viime vuosina rankalla kädellä. Tämä on käytännössä tarkoittanut opetuksen vähentämistä, kun opettajien määrää on karsittu. Koska laki ei säätele lähiopetuksen määrää ammattikouluissa, oppilaille voidaan tarjota itsenäisesti suoritettavia verkkokursseja tai muuta itsenäistä opiskelua. Kun vielä pari vuosikymmentä sitten ammattikouluissa opiskeltiin 38 tuntia viikossa opettajien ohjauksessa, nykyään lähiopetuksen määrä on enää 28 viikkotunnin tasoa ja muu opiskelu on opiskelijan omalla vastuulla. 

Perussuomalaiset katsovat, ettei ammatillisen koulutuksen rahoitus ole riittävä, ja vaativat lisäpanostuksia ammatillisen koulutuksen laadun turvaamiseksi. Ammattikouluihin tulee turvata riittävä määrä sekä lähiopetusta että opettajia ja opinto-ohjaajia. Tavoitteet opettajien ja opinto-ohjaajien määristä suhteessa opiskelijamääriin tulisi huomioida ja myöntää tähän tarkoitukseen riittävät määrärahat.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.20.21 lisätään 40 000 000 euroa ammatillisen koulutuksen menoihin. 

Suomi tarvitsee jatkossakin ammattiosaajia, ja perussuomalaiset kantavat suurta huolta näiden ammattiosaajien kouluttamisesta ja osaamistason varmistamisesta, jotta yrityksillämme on tarjolla osaavaa työvoimaa ja suomalaisilla nuorilla työtä. Parasta työvoimapulan paikkaamista on kouluttaa suomalaiset nuoret ammatteihin, joissa heillä on edellytykset työllistyä. Työvoiman tarve on suuri muun muassa ohjelmisto-, rakennus- ja sote-aloilla, joilla aloituspaikkojen määrää tulisikin lisätä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 64 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin erityisesti ohjelmisto-, rakennus- ja sote-alojen aloituspaikkojen lisäämiseksi ammatillisessa koulutuksessa, jotta työvoiman lisääntyvään kysyntään näillä aloilla voidaan vastata. 

30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) 

Nuorisotyöttömyys on maassamme edelleen vakava ongelma. Perussuomalaiset esittävät hallitukselle oppisopimuskoulutuksen lisäämistä sekä mestari-kisällimallin käyttöönottoa nuorten jatkokouluttamiseksi erityisesti valmistavan teollisuuden, rakennusalan, kaivosteollisuuden ja konepajojen ammattilaisiksi. Mallista hyötyisivät sekä nuoret että varttuneemmat työntekijät: kisällikoulutus parantaa työkokemusta vailla olevien nuorten työllistymistä ja mestarivalmentajatoiminnalla voidaan pidentää vanhempien ammattilaisten työuria sekä ehkäistä ennenaikaista eläköitymistä.  

Kisällien koulutus tapahtuisi pääsääntöisesti työpaikoilla ns. mestarityöntekijän ohjaamana. Koulutus vahvistaa käytännön valmiuksien kehittymistä nuorille työntekijöille, jotka ovat saaneet alan peruskoulutuksen, mutta varsinainen alan työkokemus puuttuu.  

Toimintamallissa mestarityöntekijä koulutetaan jatkokoulutusvalmentajaksi. Mestareiksi voidaan valikoida alan ammattilaisia, joiden työuria voidaan pidentää työtehtävien vaihtumisella keveämmiksi. Kisällikoulussa mestari kouluttaa kisälliä, kisälli oppii mestarilta. Kisällikoulun toimintaperiaatteita ovat osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtyminen vanhoista perinteistä, työtavoista ja materiaaleista mestarilta kisällille sekä käytännön ammatti- ja työelämätaitojen kasvattaminen. Kisällikoulutoimintamallin toteutus on luontevinta tehdä yhteistyössä alan ammattioppilaitosten tai kurssikeskusten kanssa, jotka myös ohjaavat tulevat mestarivalmentajat tehtäviinsä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 65 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi ja tavoitteellisten mestari-kisällimallien toteuttamiseksi.  

40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 

Perussuomalaiset haluavat jatko-opintoihin tehokkuutta ja mahdollisuuksia. Yliopistokoulutusta tulee kehittää sivistysyliopistomallin mukaisesti panostaen laadukkaaseen tutkimukseen ja opetukseen. Lisäksi yliopistojen perustutkimukselle on taattava pitkäjänteisesti riittävä ja vakaa rahoitus. Yliopistomaailmassa tulee antaa suomen kielelle riittävä arvostus. 

Perussuomalaiset esittävät 40 000 000 euron lisämäärärahaa laadukkaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen turvaamiseen. Määrärahaa myönnettäisiin hakemuksesta yliopistoille alueellisten osaamiskeskittymien kehittämiseen, tarkoituksena luoda maakuntien yliopistoihin huippuyksiköitä, jotka piristäisivät yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa paikallista yritystoimintaa ja siten edistäisivät maamme kilpailukykyä sekä opiskelijoiden työllistymistä. Potentiaalia olisi esimerkiksi energiatekniikan, metsäteollisuuden ja kaivosalan tutkimuksen edistämisessä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.40.50 lisätään 40 000 000 euroa laadukkaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen turvaamiseen. 

80. Taide ja kulttuuri 

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 

Suomessa on lähes 1 000 paikallismuseota, joista 730 on kuntien, yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämiä. Paikallismuseot ovat kirjastojen jälkeen alueellisesti kattavin kulttuuripalveluverkostomme. Paikallismuseoissa on vuosittain yhteensä miljoona kävijää, niiden kokoelmissa on yhteensä 2,4 miljoonaa kohdetta ja hoidossa 3 000 rakennusta.  

Paikallismuseot ovat pääosin ei-ammatillisesti hoidettuja museoita, joissa arvokasta vapaaehtoistyötä tekee vuosittain 10 000 ihmistä. Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan jokainen museokävijä kasvattaa museon lähialueen taloutta 32—49 eurolla. Monessa kotiseutumuseossa toimii myös alueen kotiseutuarkisto.  

Perussuomalaiset haluavat varmistaa kotiseutumuseoiden rahoituksen säilymisen maakuntauudistuksen yhteydessä, kannustaa museoita tallentamaan kokoelmissaan olevien esineiden tarinat sekä laajentamaan paikkakuntansa historian dokumentoinnin ulottumaan nykypäivään asti.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 66 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää tukea kotiseutumuseoille ympäri maata paikallishistorian tuntemuksen lisäämiseksi.  

91. Nuorisotyö 

50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) 

Toisin kuin puoluetukien, poliittisten nuorisojärjestöjen tukien jakoperusteet eivät ole demokraattiset eivätkä perustu puolueiden menestykseen vaaleissa. Sen sijaan keskeisenä osana tukien määräytymiseen vaikuttaa järjestöjen edeltävä tukisumma. Perussuomalaiset katsovat, ettei tällainen järjestelmä ole oikeudenmukainen eikä kuulu osaksi demokraattista yhteiskuntaa, koska tukien jako ei kuvasta kansan tahtoa, vaan pyrkii edesauttamaan vallitsevien poliittisten voimasuhteiden säilymistä. Poliittisten nuorisojärjestöjen tukijärjestelmä tulee muuttaa merkittävästi nykyistä läpinäkyvämmäksi siten, että tuen määräytyminen perustuu keskeiseltä osin edeltävien eduskuntavaalien vaalitulokseen eikä kuntien tai muiden julkishallinnon toimijoiden nuorisotoimintaan varattuja varoja käytetä puoluepoliittisesti sitoutuneiden tai tiettyä poliittista aatetta edistämään perustettujen järjestöjen tukemiseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 67 

Eduskunta edellyttää, että hallitus muuttaa poliittisten nuorisojärjestöjen tukimäärärahan jakoperusteet siten, että kunkin järjestön osuus vastaa ao. puolueen edellisissä eduskuntavaaleissa saamaa kansanedustajamäärää. 

Hallitus on ottanut tavoitteekseen harrastustakuun lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen on merkittävä sijoitus yhteiskuntamme yhdenvertaisuuden kannalta, mutta sen toteutuminen käytännössä edellyttää rahoitusta. Perussuomalaiset näkevät tarkoituksenmukaisena panostaa harrastuksiin suoraan järjestöjen kautta, jolloin raha kiertää mahdollisimman pienillä hallintokustannuksilla, ja esittää järjestökenttään kohdistuvaa lisärahoitusta. 

Liikuntapoliittisen selonteon mukaan liikkumattomuus on vakava kansanterveydellinen haaste, joka tulee maksamaan vuositasolla yli kolme miljardia euroa. Selonteossa esitetään toimia lisätä liikuntaa esimerkiksi perusopetuksessa, työelämässä ja vanhusten palveluissa. Myös liikkumista välitunneilla halutaan parantaa ja koulupäivän jälkeistä harrastus- ja kerhotoimintaa lisätä. Kuntien käyttöön on myös kehitteillä harrastuspassi. Sen avulla kunnat voisivat tarjota erityisesti peruskoululaisille harrastusmahdollisuuksia. Perussuomalaiset esittää, että liikuntapoliittisessa selonteossa esitetyt toimenpiteet koululaisten ja opiskelijoiden liikuntaharrastuksen lisäämiseksi otetaan käyttöön viipymättä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 68 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toteuttaa liikunta- ja harrastustoiminnan lisäämisen siten, että jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan vähintään yksi harrastus. Erityisen tärkeää on pienituloisten perheiden lasten liikuntaharrastuksen kehittäminen. 

Pääluokka 30 

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Maaseudun kehittäminen 

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 

Maatalous on ajautunut EU:n, kotimaisen politiikan ja kahden katovuoden seurauksena vakavaan kriisiin. Jos vahvoihin toimenpiteisiin ei nopeasti ryhdytä, maatalouden ongelmat ajavat tuhansia tiloja vararikkoon. Tämän seurauksena myös kymmenet tuhannet elintarvikeketjun työpaikat ovat vaarassa. Kehitys uhkaa kansallista turvallisuutta ja huoltovarmuutta.  

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan maatalouden kannattavuus on nykyisellään koko 2000-luvun heikoimmalla tasolla ja heikkenee entisestään viime vuoteen verrattuna. Keskivertomaatilalla yrittäjätulo jää tänä vuonna noin 7 200 euroon, mikä on lähes 40 prosenttia viime vuotta vähemmän. Luonnonvarakeskuksen ennuste arvioi sikatilojen kannattavuuskertoimen laskevan 0,24:ään ja maitotilojen 0,2:een. Kannattavuus heikkenee myös naudan- ja sianlihantuotannossa sekä lammas- ja vuohitaloudessa. Siipikarjataloudessa kannattavuus säilyy ennallaan. 

Perussuomalaiset vaatii, että Suomeen säädetään elintarvikeketjun tulolaki. Tällä lailla tulee taata se, että kuluttajan maksamasta hinnasta kohtuullinen osuus menee alkutuottajille, jalostukselle, kuljetuksiin ja kaupalle. Näin voidaan ilman kuluttajahintojen nousua viljelijöille tuleva osuus kasvattaa kattamaan tuotantokustannukset, investoinnit ja kohtuullinen palkka tehdystä työstä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 69 

Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii kannattavan maataloustuotannon edellytyksistä Suomessa ja ryhtyy toimenpiteisiin tavoitteena säätää viljelijöiden ja alkutuottajien tulonmuodostuksen turvaava elintarvikeketjun tulolaki. 

54. Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 

Suomenhevonen oli korvaamaton apu Suomen sodissa ja menneinä vuosikymmeninä metsätaloudessa sekä Suomen jälleenrakentamisessa merkittävä työhevonen. Kaupungistumisen myötä siitä on tullut harrastekäytössä monipuolinen yleishevonen. Hevosen ja ihmisen kumppanuus on löytänyt uuden muodon hevosharrastuksessa, jossa suomenhevosella sekä ratsastetaan että ajetaan. Suomenhevosen asemaa kunnioittaakseen perussuomalaiset esittävät, että hallitus määrää suomenhevosen maamme itsenäisyyden juhlaeläimeksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 70 

Eduskunta edellyttää, että hallitus nimeää suomenhevosen maamme itsenäisyyden juhlaeläimeksi. 

20. Maa- ja elintarviketalous 

01. Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Kuluttajien tietoisuus ja kiinnostus ruuan alkuperästä on kasvanut samaan aikaan, kun ruuantuotanto on kansainvälistynyt: valmistusmaa ja alkuperämaa eivät ole läheskään aina sama asia, ja esimerkiksi Suomessa paistettu leipä tai pakattu maito voikin olla peräisin ulkomailta. Erityisesti eläinperäisissä tuotteissa kuluttajia kiinnostaa tuotannon eettisyys. Perussuomalaiset esittävät, että hallitus ryhtyy toimiin elintarvikkeiden alkuperämerkintöjen kehittämiseksi siten, että kuluttaja saa nykyistä tarkemmat tiedot tuotteen alkuperästä ja tuotantotavan eettisyydestä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 71 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin merkinnän saamiseksi elintarvikkeisiin sen varmistamiseksi, että kuluttaja saa tiedon tuotteen alkuperästä ja tuotantotavan eettisyydestä. 

44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 

Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa. Perussuomalaiset näkevät, että maataloustuotannon säilymisen kannalta maassamme on erityisesti luonnonhaittakorvauksella suuri merkitys. Sen avulla tasoitetaan tulotasoeroa epäsuotuisten ja suotuisten alueiden viljelijöiden välillä. 

Luonnonhaittakorvaus on merkittävä kannattavuuden parantaja suomalaisilla maatiloilla. Kannattavuus on elinehto sille, että maatiloille saadaan ylipäänsä jatkajia. Kannattava maatalous mahdollistaa elinvoimaisten maatilojen säilymisen ja tätä kautta maaseudun työllisyyden ylläpitämisen maaseutumaisilla alueilla. Maatalous puolestaan ylläpitää paitsi kotimaista ruuantuotantoa myös huoltovarmuutta maassamme. Samoin viljelijöiden tulee jatkossa voida luottaa siihen, että ao. maksuvirastot hoitavat aina — tai jopa etupainotteisesti — tukimaksut viljelijöille. 

Perussuomalaiset kantaa huolta maanviljelyselinkeinon tulevaisuudesta Suomessa. Haluamme, että jatkossa on viljelijöille tarjolla nykyistä parempi ja kohtuuhintaisempi vakuutusturva satovahinkojen varalle kohtuullisin ehdoin. Tämän vakuutusjärjestelmän luomiseen tulee myös yhteiskunnan osallistua sen käynnistymisvaiheessa rahallisin kustannuksin. Pitkällä tähtäimellä järjestelmä tulee kuitenkin rahoittaa viljelijöiden maksamilla vakuutusmaksuilla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 72 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee viljelijöiden uuden julkisvetoisen satovahinkovakuutusjärjestelmän. 

47. Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 

Maatalouspolitiikkaa uhkaa lähivuosina murros Britannian mahdollisesta EU-erosta johtuen: kun EU:n kokonaisbudjetista putoaisi pois Brexitin myötä arviolta 10—11 miljardia euroa, joudutaan EU-budjetin suurimman osa-alueen muodostavaa maatalouspolitiikkaa tukineen pakostikin arvioimaan uudestaan. Tällaisessa tilanteessa Suomen on arvioitava myös omaa tukipolitiikkaansa uudestaan. Keskeinen haaste on huoltovarmuudenkin näkökulmasta turvata omaa tarvetta vastaava maatalous- ja elintarviketuotanto kaikissa olosuhteissa. Perussuomalaiset edellyttävät, että hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin turvatakseen Suomen maa- ja elintarviketaloudessa kaikissa oloissa oman kansan tarvetta vastaavan tuotannon keskeisissä tuotteissa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 73 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toimii siten, että Suomen maa- ja elintarviketaloudessa turvataan kaikissa oloissa oman kansan tarvetta vastaava tuotanto keskeisissä tuotteissa. 

40. Luonnonvaratalous 

22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 

Suomen metsät ovat hiilinielu, koska metsien kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin mitä sitä vapautuu metsien käytön ja luonnollisen poistuman vuoksi. Suomen kasvavat metsävarat ovat vähentäneet ilmakehässä olevaa hiilidioksidin määrää jo vuosikymmeniä. Kun puut kasvavat, ne varastoivat hiiltä runkoon, oksiin, juuriin ja lehtiin. Hiili vapautuu luontaisesti takaisin ilmaan hiilidioksidina, kun puu ja karike lahoavat. Kun puuta käytetään, hiili varastoituu tai vapautuu, riippuen siitä, mitä puusta tehdään. Suomessa metsäpohjainen bioenergia nojaa metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivutuotteisiin. Suurimmat ilmastohyödyt puunkäytöllä saavutetaan puupohjaisilla pitkäikäisillä tuotteilla, joiden hiilisisältö pystytään pitämään pitkään käytössä ja jotka korvaavat elinkaarivaikutuksiltaan suuripäästöisiä tuotteita. Suomessa puuta ei kasvateta energiakäyttöä varten, vaan hyödynnetään teollisuuden sivujakeet sekä metsänhoidossa pieniläpimittainen puu ja hakkuutähteet. 

Puun, turpeen ja biomassan poltosta syntyvä tuhka on erinomainen lannoiteaine, jonka käyttö on sangen vaatimatonta syystä tai toisesta. Perussuomalaisten mielestä Suomen metsien lannoiteaineena tulisi käyttää em. poltoista syntyvää tuhkaa nykyistä enemmän. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 74 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan hyvä metsänhoito sekä puuraaka-aineen mahdollisimman kattava ja tarkoituksenmukainen käyttö. Tavoitteena tulee olla Suomen asema puurakentamisen huippumaana, puupohjaisten tuotteiden innovatiivinen kehittäminen sekä sellaisen puuaineksen, jota ei pystytä hyödyntämään muussa teollisessa tuotannossa, mahdollisimman tehokas hyödyntäminen energiantuotannossa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 75 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin puun, turpeen ja biomassan poltosta syntyvän tuhkan käytön lisäämiseksi metsien lannoitteena. 

31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 

Kalastusmatkailu on Suomessa nousussa: suomalaisista noin kolmannes harrastaa kalastusta, minkä lisäksi monet ulkomaalaiset matkailijat kalastavat Suomessa. Suomessa toimii toistasataa yritystä kalastusmatkailun alalla ja kalataloudessa kokonaisuudessaan noin 1 700 yritystä. Kalastusmatkailun taloudelliset vaikutukset hyödyttävät myös alueen muita, niin majoitusta tarjoavia, elintarvikkeita myyviä kuin veneitä vuokraavia yrityksiä. Perussuomalaiset näkevät kalastusmatkailulla Suomessa suuren potentiaalin ja esittävät, että vaihtotaseen alijäämää helpottaakseen ja matkailutuloja lisätäkseen hallitus luo kansallisen kalatalouden ja kalastusmatkailun kehittämisohjelman. Puhtaalla suomalaisella kalalla on kysyntää myös ulkomailla, ja tästä syystä hallituksen tulisi panostaa myös sellaisen yritystoiminnan edistämiseen, joka tähtää kotimaisten kalatuotteiden vientiin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 76 

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii kalatalouden ja kalastusmatkailun kehittämisohjelman edistääkseen kotimaisen kalan käyttöä, kalastusmatkailua ja kalatuotteiden vientiä. 

42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 

Suomessa oli kuluvan vuoden maaliskuussa Luonnonvarakeskuksen laskentojen mukaan 165—190 sutta. Arvio on noin 10 % suurempi kuin vuoden 2017 maaliskuuta koskeva arvio (150—180). Susikannan painopiste on siirtynyt itäisestä Suomesta läntiseen Suomeen, jossa maaliskuussa oli noin 70 prosenttia Suomen susista. Eniten susikanta on vahvistunut Pohjanmaalla, missä keskustelu susihavainnoista on kansalaisten keskuudessa käynyt etenkin tänä vuonna kiivaana.  

Toisaalta sudet ovat tappaneet myös runsaasti tuotanto- ja kotieläimiä eri puolilla maata, samoin kuin metsästäjien koiria, vaikka päämetsästyskausi ei ole vielä edes alkanut. Lisäksi, kun on yleisessä tiedossa se, että jo viime vuonna ilmoitettiin, että korvaukset ovat tippuneet rajusti, niin tilanne vaatii perussuomalaisten mielestä korjausrahaa, jotta esimerkiksi tilalliset pystyvät hakemaan vahingonkorvauksia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 77 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kehittääkseen petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmää. 

Vastalauseen lausumaehdotus 78 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin erityisesti häirikkösusien ja kotieläinvahinkoja aiheuttaneiden susien kaatolupaprosessin sujuvoittamiseksi. 

50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 

Sekä luonto- että metsästysalan järjestöt tunnistavat, että Suomessa tapahtuu salametsästystä. Ongelman laajuudesta on kuitenkin erimielisyyttä. Salametsästyksen kohteeksi joutuvat usein petoeläimet, kuten sudet, ahmat, karhut ja kotkat. On arvioitu, että vain noin kymmenen prosenttia salametsästystapauksista päätyy valvontaviranomaisten tietoon, koska tutkintaresursseja ei ole riittävästi. Perussuomalaiset haluavat pitää metsästyksen hallittuna ja esittävät, että hallitus sekä lisää resursseja salametsästyksen valvontaan että nostaa metsästysrikosten rangaistusasteikoita.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 79 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin salametsästyksen ehkäisemiseksi mm. valvontaa parantamalla ja rangaistuksia tehostamalla. 

Pääluokka 31 

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 

Heinäkuun alussa voimaan tulleen taksiuudistuksen tarkoitus oli lisätä kilpailua ja matkustajien valinnanvapautta. Käytännössä uudistus kuitenkin tarkoittaa kuluttajalle taksimarkkinoita, joilla hintoja ei ole etukäteen määritelty, taksiliikennettä melkein millä tahansa ajoneuvoilla ja taksiyrityksiä, jotka operoivat milloin ja missä haluavat. Päivystysvelvollisuus poistui, velvollisuus käyttää taksikylttiä poistui, ja samalla mahdollisuudet matkustajien huijaamiseen valetakseihin helpottuivat merkittävästi. Monelle rehelliselle taksiyrittäjälle uudistus merkitsi romahtaneita tuloja.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 80 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin korjatakseen taksiuudistuksessa ilmenneet epäkohdat. Tavoitteena tulee olla maaseudun taksipalvelujen palauttaminen, harmaan talouden kitkeminen taksialalta sekä matkustajien turvallisuuden varmistaminen. 

10. Liikenneverkko 

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) 

Liikenneviraston mukaan Suomen väyläverkko on päässyt rapistumaan sen kunnossapitoon osoitetun niukan rahoituksen seurauksena ja korjausvelan määrä on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa. Vaikka korjausvelan vähentämiseen on myönnetty lisärahoitusta 600 miljoonaa euroa vuosille 2016—2018, kaikkia tärkeitä huonokuntoisia kohteita ei pystytä kunnostamaan. Perussuomalaiset esittääkin, että hallitus lisää resursseja liikenneväylien korjausvelan lyhentämiseen ja liikenneturvallisuuden varmistamiseen. 

Tieverkon kunnon parantamisen myötä olisi perusteltua myös nostaa nopeusrajoituksia 130 kilometriin tunnissa moottoriteillä liikenteen sujuvuuden lisäämiseksi ja matka-aikojen lyhentämiseksi. Nopeusrajoituksia tulisi nostaa niillä tieosuuksilla, joilla liikenneturvallisuus ja tien kunto sen sallivat ja joilla on käytössä muuttuvat nopeusrajoitusmerkit. Kokeilu voitaisiin aloittaa esimerkiksi väleillä Helsinki—Turku ja Helsinki—Tampere, ja mikäli kokeilun perusteella todettaisiin, ettei nopeusrajoituksen nostamisella ole liikenneturvallisuutta heikentävää vaikutusta, laajentaa korkeampien nopeusrajoitusten käyttöä myös muualle maahan, muun muassa Helsinki—Lahti- ja Helsinki—Kotka-väleille. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 31.10.20 lisätään 100 000 000 euroa perusväylänpitoon ja että hyväksytään seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 81 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää panostuksia liikenneväylien korjausvelan lyhentämiseen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 82 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin käynnistääkseen kokeilun nopeusrajoitusten nostamiseksi moottoriteillä liikenneolosuhteiden sekä tieosuuden kunnon sen salliessa. 

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 

EU:n komissio tukee yhtenäisen liikenneverkon kehittämistä sisämarkkinoiden, alueellisen yhteneväisyyden ja kestävän liikennejärjestelmän edistämiseksi TEN-T-rahoituksen muodossa. TEN-T-hankkeiden monivuotisesta ohjelmasta tuetaan pääasiassa EU:n prioriteettihankkeita ja muutamia komission priorisoimia yleiseurooppalaisia hankkeita. Nopean junayhteyden suunnittelu Helsingin ja Turun välille on jo aloitettu, ja uusi nopea junayhteys vahvistaakin alueen talouskasvua sekä kehitysmahdollisuuksia. Suomi on kuitenkin käyttänyt tähän mennessä TEN-T-rahoitusta merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsi. Perussuomalaiset katsovat, että hallituksen tulisi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta harvaan asuttu pitkien etäisyyksien maamme saisi riittävän tuen väyläverkostomme kehittämiseen.  

Nykyinen liikenneministeri on hyvin aktiivinen suurten liikennekysymysten äärellä. Valitettavan vähälle hallituksessa on mielestämme kuitenkin jäänyt rataverkon kehittäminen. Rataverkkomme antaa erinomaiset mahdollisuudet kehittää Suomesta pohjoisen Euroopan rautatieliikenteen keskusta. 

Oleellinen osa rataverkostomme kehittämisessä on turvallisuudella. Tasoristeysonnettomuudet ovat maassamme valitettavan yleisiä, näitä kohtaan tulisi ollakin nollatoleranssi. Tämä on saavutettavissa poistamalla vaaralliset tasoristeykset ja merkitsemällä vaaralliseksi koetut paikat kunnon turvalaitteilla. Jotta rataverkoista voidaan saada kaikki irti, tulee hallituksen laatia rataverkon kehittämisohjelma, johon sisältyy tärkeiden ratayhteyksien kapasiteetin parantamistarpeet, turvalaitteiden uudistaminen sekä tasoristeysten poistaminen. 

Suomen teiden rahoitus on budjettivetoista; jos rahaa ei ole, ei myöskään kipeästi tarvittuja tiehankkeita voida aloittaa. Tähän Perussuomalaiset haluavat muutosta. Hallituksen on laajennettava suurten tieinfrahankkeiden rahoitusta rahastomallilla. Toinen vaihtoehto voisi olla nykyisin käytössäkin oleva yksityisellä rahalla toteutettu elinkaarimalli, jonka käytöstä valtio maksaa korvausta. Lisäksi ulkomaisten rekkojen vinjettimaksulla voitaisiin kerätä varsinkin talouskasvun aikoina kiitettäviä rahamääriä tähän tarkoitukseen. 

Matkustajajunaliikenne on joukkoliikenteen muodoista ympäristöystävällisimpiä, koska sähköjunat ovat lähipäästöttömiä. Junaliikenteen kulkutapaosuutta kaukoliikenteessä tulisikin pyrkiä lisäämään. Keskeinen kysymys kulkuvälineen valinnassa on liikenteen nopeus: ympäri maailmaa on nähty, että uudet nopeat junayhteydet ovat lisänneet junaliikenteen matkustajamääriä merkittävästi. Suomen tulisi seurata esimerkkiä ja ottaa tavoitteeksi tunnin junayhteyksien toteuttaminen Helsingistä Turkuun ja Tampereelle. Junien nopeuksia tulisi lisätä myös Itä-Suomen ja Pietarin liikenteessä, jotta junaliikenteen kilpailukyky suhteessa lentomatkustamiseen kasvaisi, sekä toteuttaa neljän tunnin junayhteys Helsingin ja Oulun välille. Nopeat junayhteydet palvelisivat niin maakuntien kaupunkien yrityselämää kuin myös vapaa-ajan matkustusta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 83 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa sen, että Suomi saa osuuden Euroopan unionin TEN-T-rahoituksesta. 

Vastalauseen lausumaehdotus 84 

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii rataverkon kehittämisohjelman, johon sisältyy tärkeiden ratayhteyksien kapasiteetin parantamistarpeet, turvalaitteiden uudistaminen sekä tasoristeysten poistaminen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 85 

Eduskunta edellyttää, että hallitus uudistaa suurten liikenneväylähankkeiden rahoitusmallin. 

Vastalauseen lausumaehdotus 86 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tunnin junayhteyksien rakentamiseksi Helsingin ja Tampereen välille sekä nopeiden junayhteyksien toteuttamiseksi siitä eteenpäin Ouluun (ns. neljän tunnin juna) ja Jyväskylään asti sekä Itä-Suomen yhteysvälien nopeuttamiseksi. 

30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 

Joukkoliikennepalveluiden saatavuudessa on maassamme suuria alueellisia eroja. Erityisesti poikittaissuuntaiset yhteydet ovat vähäisiä, ja ruuhka-Suomen ulkopuolella vuorovälit ovat usein pitkiä. Erityisesti junaliikenteessä olisi paljon kehittämisen varaa. Perussuomalaiset kehottaa hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, joilla lisätään joukkoliikenteen saatavuuden alueellista tasa-arvoa ja varmistetaan kohtuuhintainen joukkoliikennetarjonta koko maassa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 87 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa riittävät ja kohtuuhintaiset joukkoliikennepalvelut koko maassa. 

40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 

60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v) 

Monipuolisen ja riippumattoman median toimintaedellytysten turvaamiseksi Perussuomalaiset katsovat myös, että kansalaisilla pitäisi olla nykyistä suurempi vapaus päättää siitä, millaisia mediapalveluita heidän verorahoillaan tuotetaan. Sen sijaan, että kansalaisilta kerätään verona summa, joka osoitetaan automaattisesti Ylen toiminnan tukemiseen, tulee kansalaisten valinnanvapautta kasvattaa. Ylen toiminnan tukemisen sijaan kansalaisille tulee tarjota mahdollisuus osoittaa Yle-veron summaa vastaava summa paikalliselle tai aatteelliselle radiolle tai haluamalleen sisällöntuottajalle käytettäväksi uutis- ja ajankohtaistuotantoon. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 88 

Eduskunta edellyttää, että hallitus luo kansalaisille mahdollisuuden suunnata maksamaansa YLE-veroa vastaavan määrän paikalliselle tai aatteelliselle radiolle tai haluamalleen sisällöntuottajalle käytettäväksi uutis- ja ajankohtaistuotantoon. 

Pääluokka 32 

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 

01. Hallinto 

01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Perussuomalaiset katsovat, että työvoimapalveluihin suunnattavat resurssit tulee hyödyntää mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät ovat yksi vaikeimmin työllistettävistä ryhmistä. Työvoimapalveluiden resurssien tehokkaamman suuntaamisen kannalta olisi järkevää ottaa yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille suunnattu eläketuki pysyvästi käyttöön. Tuki olisi takuueläkkeen suuruinen, ja sitä maksettaisiin, kunnes tuen kohteena oleva, yhtäjaksoisesti viisi vuotta työttömänä ollut henkilö täyttää 65 vuotta tai siirtyy työeläkkeelle. 

Perussuomalaiset katsovat, että asumisen kustannukset eivät saa olla esteenä esimerkiksi työnteolle taikka työnteon perässä liikkumiselle. Mielestämme on tärkeää, että asumiskustannukset pysyvät kohtuullisina.  

Työn perässä muuttavan työntekijän kannalta on tärkeää välttää kahden asunnon loukkuun joutumista. Laajennetun muuttoavustuksen käyttöönotolla voidaan kannustaa työntekijöitä vastaanottamaan työ silloinkin, kun se edellyttäisi muuttamista uudelle paikkakunnalle, mistä seuraisi työn vastaanottavalle työntekijälle kustannuksia. Haluamme luoda pilottihankkeen, jolla pyritään estämään työntekijän joutuminen kahden asunnon loukkuun tilanteessa, jossa hän ottaa uuden työpaikan vastaan toiselta paikkakunnalta, uuteen työpaikkaan liittyy pitkä koeaika ja tästä johtuen työntekijä joutuu tekemään päätöksen muuttamisesta ilman varmuutta työpaikan pysyvyydestä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 89 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee lakiesityksen yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien eläketuen pysyvästä käyttöönotosta. 

Vastalauseen lausumaehdotus 90 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin laajennetun muuttoavustuksen pilottihankkeen käyttöönottamiseksi Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa esitetyn mukaisesti. 

20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 

Valtioneuvosto on asettanut työryhmän, jonka työn tavoitteena on luoda pitkän aikavälin suunnitelma, jossa yritystukijärjestelmää kehitetään selkeämmäksi, paremmin yritysten uudistumista ja tuottavuutta edistäväksi sekä valtiontalouden kannalta kustannustehokkaammaksi huomioiden energia- ja ilmastostrategian tavoitteet. Perussuomalaiset pitävät työryhmän työtä tärkeänä ja kannattavat tavoitetta yritystukijärjestelmän painopisteen siirtämiseksi yritysten ja elinkeinojen pitkän aikavälin tuottavuutta edistävään suuntaan. Työryhmän työn tulosten perusteella hallituksen tulisikin ryhtyä viipymättä toimenpiteisiin haitallisten, tehottomien ja kilpailua vääristävien tukimuotojen karsimiseksi. 

Malminetsintä on osoittanut Suomessa elpymisen merkkejä muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen. Suomessa malmia etsivät lähinnä kanadalaiset ja australialaiset yhtiöt. Kiinnostus kohdistuu erityisesti kupariin, nikkeliin ja kultaan. Suomen kaivospolitiikka on ollut liian epäitsekästä ja kansallisen edun vastaista: Suomi on käytännössä julistanut mineraalinsa koko maailman yhteiseksi omaisuudeksi siten, ettei suomalaisilla ole mineraaleihin ulkomaalaisia parempaa oikeutta eikä kaivoksista peritä erillistä kaivosveroa. Perussuomalaiset esittävät, että Suomen tulee uudistaa kaivospolitiikkaansa kansallisen edun näkökulmasta ja luoda edellytykset kotimaisen mal- minetsintään ja kaivosteollisuuteen keskittyvän yhtiön toiminnalle varmistaakseen, että jatkossa suurempi osa kaivostoiminnan voitoista jää Suomeen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 91 

Eduskunta edellyttää, että hallitus karsii viipymättä haitalliset, tehottomat ja kilpailua vääristävät elinkeinotuet. 

Vastalauseen lausumaehdotus 92 

Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää kotimaista malminetsintää ja kaivosteollisuutta erityisesti akkutoimialan kehittämiseksi sekä takaa Suomen Malmijalostus Oy:n toiminnalle riittävät taloudelliset edellytykset. 

44. Kiertotalouden investointi- ja kehittämistuki (siirtomääräraha 3 v) 

Perussuomalaiset esittävät muutosta lämmön- ja energiantuotannon tukijärjestelmään kotimaisen raaka-aineen osuuden kasvattamiseksi. Sahoilla on paljon purua ja kuorta, joka ei mene polttoaineeksi tai jatkojalostukseen. Tämä johtuu tukijärjestelmän epäkohdista, jotka tulee korjata.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 93 

Eduskunta edellyttää, että hallitus muuttaa tukijärjestelmää siten, että kotimaisten sahojen sivutuotteet jatkojalostetaan sekä hyödynnetään sähkön ja lämmön tuotannossa. 

89. Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 

Perussuomalaiset ehdottavat 10 000 000 euron lisäystä Business Finland Venture Capital Oy:n rahoitukseen. Näemme, että innovaatiotuet ovat merkittävässä asemassa innovaatioiden kaupallistamisessa, ja käytännössä on nähty, että Tekesin tukea kasvuunsa saaneet yritykset ovat pystyneet kasvattamaan liikevaihtoaan merkittävästi muiden vastaavien pk-yritysten keskimääräistä tasoa enemmän.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.20.89 lisätään 10 000 000 euroa Business Finland Venture Capital Oy:n rahoitukseen. 

Euroopan fotoniikan markkina on noin 70 miljardia euroa, ja sen teollisuus työllistää yli 300 000 ihmistä. Viimeisen 10 vuoden aikana fotoniikan teollisuus on kasvanut kaksi kertaa nopeammin kuin bruttokansantuote. Vuoteen 2020 mennessä joka kymmenennen työpaikan Euroopassa on arvioitu olevan riippuvainen fotoniikasta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 94 

Eduskunta edellyttää, että Business Finlandille luodaan fotoniikan invest-in -ohjelma kotimaisen fotoniikkaliiketoiminnan kehittämiseksi. 

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 

Harva pärjää nykyajan työelämässä ilman uusien taitojen opettelua. Elinikäinen oppiminen on paitsi välttämättömyys myös mahdollisuus. Oppimisesta seuraavat uudet toimenkuvat ja alanvaihdot ovat hyvässä tapauksessa piristäviä kokemuksia, jotka parantavat sekä työmotivaatiota että elämänlaatua.  

Valtion velvollisuus ja etu on turvata työikäisten sujuva oppiminen työelämän murroksessa. Palkkatyön ja opiskelun yhdistävä oppisopimuskoulutus on erinomainen väylä osaamisen päivittämiseen etenkin aikuisiällä. Oppisopimuskoulutuksen käyttöalaa on siksi laajennettava. Lisäksi käytännön työssä ammattitaitonsa hankkineille tarvitaan nykyistä joustavampia malleja saada osaamistaan vastaava tutkinto. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 32.30.51 lisätään 25 000 000 euroa oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen ja kehittämiseen. 

50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 

40. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (siirtomääräraha 3 v) 

Itä-Suomessa talouden kehittyminen muuta Suomea hitaammin heikentää alueen kehittämisen ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Alueen keskeisimmät haasteet ovat olleet jo pitkään väestön väheneminen ja korkea työttömyysaste. Myös alueen sisällä erot ovat kasvaneet: kaupungit ja niiden läheinen maaseutu näyttävät selviävän paremmin syrjäiseen maaseutuun verrattuna. Perussuomalaiset näkevät, että hallituksen tulee kiinnittää huomiota kehitykseen ja lisätä panostuksia Itä-Suomen taantuvien alueiden elinkeinojen kehittämiseen ja työllisyysasteen nostamiseen alueelta poismuuton hillitsemiseksi ja elinvoiman lisäämiseksi. 

Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäkyselyn mukaan yksinyrittäjät tavoittelevat kasvua ensisijaisesti etsimällä uusia asiakkaita ja markkinoita sekä toissijaisesti tekemällä yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa. Uusien tuotteiden kehittäminen on tärkeysjärjestyksessä kolmantena. Perussuomalaiset haluavat helpottaa yksinyrittäjien elämää paitsi työtilimallin myötä myös alueellisella pilottihankkeella yksinyrittäjien tukemiseksi. Perussuomalaiset esittävätkin, että hallitus käynnistää Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla alueellisen pilottihankkeen, joka keskittyy yksinyrittäjien toimintaedellytysten ja aseman parantamiseen tukemalla muun muassa yksinyrittäjien verkostoitumista, tuotekehitystä ja markkinointia. 

Lappiin kohdistuva matkailu on nostanut suosiotaan, ja erityisesti kiinalaisturistien määrä on kasvanut. Perussuomalaiset näkevät Lappiin kohdistuvalla matkailulla Suomessa suuren potentiaalin ja esittävät, että vaihtotaseen alijäämää helpottaakseen ja matkailutuloja lisätäkseen hallitus ryhtyy toimenpiteisiin matkailun kasvua haittaavien pullonkaulojen poistamiseksi mm. lentokapasiteettia lisäämällä ja edistämällä suorien lentojen operoimista Kiinasta Lapin kentille. 

Matkailualan jakamis- ja alustatalouden kehittämiseksi tulee myös ryhtyä kehittämistoimiin, jotta tällä sektorilla voidaan vastata paremmin alan tulevaisuuden haasteisiin. Jatkossa digitaalisilla matkailualustoilla voitaisiin esitellä maamme matkailukohteita, kuten kansallispuistoja, etenkin videoiden muodossa voimallisemmin. Samaan formaattiin sopivat hyvin myös erä-, kalastus- ja metsästysmatkailusektorit. Tätä kautta myös voidaan auttaa alueellista matkailua ja sen kehittämistä. Suomen matkailun digitiekartta on hyvä alku, mutta pilottiohjelmia sekä matkailun digipalveluita tulee lisätä ja kehittää entisestään. 

Suomalainen sauna ja saunomiskulttuuri ovat vahvoja. Niillä on pitkät perinteet. Saunassa puhdistaudutaan, rentoudutaan, käydään neuvotteluja, edistetään maailmanrauhaa. Saunomisella on viimeaikaisten tutkimusten mukaan erittäin myönteinen vaikutus sekä fyysiseen että henkiseen terveyteen. Saunojen ja saunomiskulttuurin vientiin sisältyy suuret mahdollisuudet. Näitä ei ole hyödynnetty. Lisäksi kotimaassa ne tarjoavat mahdollisuuksia matkailun kehittämiseen ja lisäämiseen. Siksi valtion panostus alan kehittämiseen on tarpeen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 95 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää panostuksia Itä-Suomen taantuvien alueiden elinkeinojen kehittämiseen ja työllisyysasteen nostamiseen alueelta poismuuton hillitsemiseksi ja elinvoiman lisäämiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 96 

Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla alueellisena pilottihankkeena yksinyrittäjien toimintaedellytysten ja aseman parantamista koskevan hankkeen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 97 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Lapin matkailun kasvua haittaavien pullonkaulojen poistamiseksi mm. lentokapasiteettia lisäämällä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 98 

Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa toimenpiteitä matkailualan digitaalisten sisältöjen luomiseksi sekä kansallispuistojen matkailukäytön lisäämiseksi tukemalla digitaalisen alustan luomista ja kehittämistä niiden palvelutarjonnan vahvistamiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 99 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin suomalaisen saunan ja saunomiskulttuurin edistämiseksi ja vientimahdollisuuksien kasvattamiseksi. 

60. Energiapolitiikka 

44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) 

Perussuomalaiset korostaa, että missään tukijärjestelmissä ei pidä olla tuulivoiman tuotantotukia mukana, koska maalle rakennetuista vaihtoehtoisista sähköntuotantotavoista tuulivoima on jo nyt edullisin tapa tuottaa sähköä. Erityiseksi leikkauksen kohteeksi on otettava satojen miljoonien eurojen aurinko- ja tuulivoiman tuotantotuet ja laitettava syyniin näiden tulonsiirtojen poliittiset etupiirikytkökset. 

Perussuomalaiset katsoo, että uusiutuvien energialähteiden tuotantotukia tärkeämpää olisi panostaa tuotekehitys- ja tutkimusrahoitukseen sekä investointitukiin. Näin voidaan kehittää edelleen teknologisia ratkaisuja, joilla hiiltä ja öljyä raaka-aineenaan käyttävien voimalaitosten ominaispäästöt olisivat minimoitavissa. Muualla Euroopassa esimerkiksi hiiltä käyttäviä laitoksia ei tulla ajamaan alas vielä kymmeniin vuosiin. Myös meidän pitää ylläpitää näitä laitoksia huoltovarmuutemme nimissä. Tuotteiden kilpailukykyyn suunnattujen panosten kautta on mahdollisuus saada vahva vientituote suomalaisten kehittämille hiilidioksidipäästöjen vähentämisteknologioille.  

Tuulivoimarakentamisen haittoja, kuten melu, välke ja muut haitat, ei myöskään ole juuri lainkaan huomioitu. On myös huolestuttavaa, että maamme on jäämässä isojen ulkomaalaisten tuulivoimayhtiöiden pelikentäksi — ellei muutoksia pikaisesti tehdä. Tuulivoimassa on muualla Euroopassa liikkunut ns. "harmaata rahaa", jonka alkuperää on vaikea jäljittää. Ainakaan istuva hallitus ei ole innokas tekemään tälle tuulivoima-asialle yhtikäs mitään. Se on tällä vaalikaudella nähty. Verotuksella ja tukipolitiikalla tulee kannustaa kotimaisten energianlähteiden, kuten turpeen ja puuhakkeen, hyödyntämiseen. Energiapolitiikan tukien ja verotuksen tulee olla läpinäkyviä ja tukien järkevällä tasolla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 100 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa vakavasti huomioon tuulivoimaloiden ympäristö- ja terveyshaitat tukipäätösehdoissa ja peruu myönnetyt kohtuuttomat tuulituet. 

70. Kotouttaminen 

03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 

Hallitus laati vuonna 2015 turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman, jonka lyhyen aikavälin tavoitteena oli katkaista turvapaikanhakijoiden hallitsematon virta maahamme ja saada turvapaikkakustannukset hallintaan sekä kotouttaa tehokkaasti turvapaikan saaneet. Ohjelmassa listattujen toimenpiteiden toteutus on kuitenkin jäänyt kesken, ja tästä johtuen Suomelle aiheutuu maahanmuutosta edelleen erittäin merkittävät, satojen miljoonien eurojen vuotuiset kustannukset. Perussuomalaiset edellyttävät, että hallitus toteuttaa turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelmansa täysimääräisenä, jotta turvapaikanhakijoita erityisesti Suomeen houkuttelevat vetovoimatekijät saadaan poistettua, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet käännytettyä ja turvapaikanhakijakriisistä veronmaksajille aiheutuvat kustannukset hallintaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 101 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toteuttaa kokonaisuudessaan syksyllä 2015 laaditun turvapaikkapoliittisen toimintaohjelmansa. 

30. Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha) 

Korkean verotuksen, kalliiden asumiskustannusten ja humanitäärisille maahanmuuttajille hyvän sosiaaliturvan yhdistelmä on luonut tilanteen, jossa Suomi ei ole erityisen houkutteleva kohde työperäiselle maahanmuutolle, mutta se on yksi maailman houkuttelevimmista, ellei houkuttelevin, kohde sosiaaliturvashoppailijoille ja turvapaikkaturisteille.  

Humanitäärinen maahanmuutto heikentää huoltosuhdetta sekä koko julkisen sektorin rahoitusvajetta. Lisäksi se aiheuttaa sosiaalisia ongelmia, kuten rikollisuutta. Tämä puolestaan kuormittaa virkavaltaa ja koko yhteiskuntaa. Tilastoja eri maahanmuuttajaryhmien yliedustuksesta esimerkiksi seksuaali- ja väkivaltarikoksissa on tehnyt muun muassa poliisiammattikorkeakoulu.  

Maahanmuuton kustannukset ovat moninaiset. Kasvukeskusten toimeentulotukiasiakkaista jopa 40 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Asumistukikulut ovat valtavat, ja työllisyysaste matelee tietyissä ryhmissä vielä vuosienkin maassaolon jälkeen jopa alle 20 prosentissa. Lisäksi on suoria vastaanottotoiminnan kuluja, erillisiä koulutuksia, epäonnistunutta kotouttamistoimintaa, palveluita laittomasti maassa oleville, viranomaispalveluita, tulkkausta ja niin edelleen. Vuosikustannukset lasketaan miljarditasolla. 

Maahanmuuttopolitiikassa etusijalle on aina asetettava kansallinen etu, kuten monet EU:n ulkopuoliset maat (esimerkiksi USA ja Australia) ovat tehneet. Muualta tulijoilla ei saa olla subjektiivista oikeutta asua Suomessa, ellei heistä ole hyötyä suomalaiselle yhteiskunnalle, puhumattakaan tilanteesta, jossa heistä on suoranaista haittaa. Suomella tai suomalaisilla ei tule olla minkäänlaista velvollisuutta kustantaa tai muutenkaan edistää maahanmuuttajan lähtömaan kulttuurin ylläpitoa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 102 

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää käytössä olevien kotouttamistoimenpiteiden tehokkuuden sekä luopuu sellaisista kotouttamistoimenpiteistä, jotka eivät edistä maahanmuuttajien integroitumista osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja kannustavat ylläpitämään maahanmuuttajille kantaväestöstä erillisiä palvelumuotoja. 

Pääluokka 33 

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 

01. Hallinto 

01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

THL:n joulukuussa 2016 julkaiseman tutkimusraportin mukaan joka kymmenes lapsiperhe on köyhä. Lasten ja lapsiperheiden köyhyys on lähtenyt jälleen kasvusuuntaan vähennyttyään muutaman vuoden ajan, ja jyrkimmin köyhyys on kasvanut kahden huoltajan pikkulapsiperheissä. Tutkimusajankohtana köyhiä lapsiperheitä oli 63 400 ja niissä eli 126 000 lasta. Laman jälkeen vuodesta 1995 vuoteen 2007 köyhyysaste kolminkertaistui ja on sen jälkeen 2010-luvulla pysynyt THL:n raportin mukaan noin kymmenen prosentin tasolla. Toimeentuloa ovat raportin mukaan heikentäneet myös tulonsiirtojen reaaliarvon aleneminen sekä monet verotuksen ja maksujen muutokset. Yhteiskunnan tuki lapsiperheille ei noussut taloudellisen kasvun vuosina, mutta lamavuosina 1990-luvun alussa ja 2010-luvulla lapsiperheiltä on leikattu. Perussuomalaiset pitävät lapsiperheiden köyhyyttä vakavana ongelmana ja edellyttävät perhetukijärjestelmän uudistamista lapsiperheiden toimeentulon ja hyvinvoinnin takaamiseksi. 

Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto, vuosina 2018—2019 683 euroa vuodessa, ja vastaavasti lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen kattonsa, joka on 605,13 euroa vuonna 2018. Perussuomalaiset näkevät, että terveydenhuollon maksuista muodostuu merkittävä kuluerä paljon sairastaville pienituloisille, ja kehottavat hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin sairaanhoidon yhtenäisen ja kohtuullisen maksukaton luomiseksi, jotta sairastuminen ei vaaranna vähävaraisten kansalaistemme toimeentuloa. Lääkkeistä aiheutuvat kustannukset erityisesti pienituloisimmille, työttömille ja eläkeläisille ovat merkittävä kuluerä kokonaistoimeentuloa ajatellen. Perussuomalaiset kantaa huolta vähävaraisten asemasta ja katsoo, että lääkekustannusten kasvua olisi hillittävä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin sen selvittämiseksi, millä keinoin varmistettaisiin, että vähävaraisetkin pystyvät tosiasiallisesti hankkimaan tarvitsemansa lääkkeet. Keinona voisi olla joko lääkkeiden omavastuun poistaminen, jaksottaminen tai merkittävä laskeminen kahden vähätuloisimman tulodesiilin osalta. 

Perussuomalaiset esittävät, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vanhustenhoidon hoitajamitoituksen sisällyttämiseksi vanhuspalvelulakiin ja henkilöstön vähimmäismäärän nostamiseksi asteittain tehostetussa palveluasumisessa 0,60 hoitotyöntekijään asiakasta kohden. Nosto tapahtuisi vähitellen aloittaen niistä paikoista, joissa mitoitus tällä hetkellä on alle 0,50, ja käynnistämällä lakimuutoshanke, jossa hoitajamitoitukseksi nostetaan 0,60 vuonna 2019. Terveyskeskusten tai muiden sellaisten hoivayksiköiden vuodeosastoilla, joissa on pitkäaikaishoidossa asiakkaita, joiden hoidon tarve on perusteltu lääketieteellisesti tai turvallisen hoidon varmistamiseksi, vähimmäismitoitukseksi tulee asettaa 0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Nosto tapahtuisi asteittain käynnistämällä tätä koskeva lakihanke. Henkilöstön vähimmäismitoitus tarkoittaa todellista hoitoon osallistuvan henkilöstön mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Henkilöstön vähimmäismäärään luetaan vain ammattikoulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. 

Saattohoito on hyvää ja arvokasta potilaan hoitamista lähestyvän kuoleman edessä. Perussuomalaiset katsovat, että saattohoidon tulisi olla hyvinvointivaltioon kuuluvana subjektiivinen oikeus, nykyisin pehmeämpien normien varassa olevien saattohoitopaikkojen riittävän määrän tulee olla kirjattu lakiin ja myös saattohoitohenkilöstön ammatillinen osaaminen tulee varmistaa. Nykylainsäädäntö ja pehmeämmät ohjauskeinot, kuten saattohoitosuositukset, eivät nykyisellään pysty turvaamaan hyvää saattohoitoa jokaiselle sitä tarvitsevalle. Saattohoidon järjestämisessä ja osaamisessa on vaihtelua eri puolilla Suomea, samoin kuin saattohoitoa tarvitsevia on enemmän kuin saattohoitopaikkoja. Terveydenhuollon taloudellisten resurssien heikentyminen ja yleinen yhteiskunnallinen eriarvoistuminen voi lisäksi vaarantaa hoidon oikeudenmukaisen saatavuuden. Nykytilan korjaamiseksi tarvitaan laki, jossa määritellään hyvän saattohoidon edellytykset. Laki takaisi hyvän hoidon saatavuuden jokaiselle saattohoitoa tarvitsevalle koko Suomessa. Laki on tarkoitettu tulevan voimaan mahdollisimman pikaisesti. Samalla perussuomalaiset esittävät, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin huolehtiakseen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kouluttamisesta erityisesti saattohoidon, toimintakyvyn arvioinnin ja teknologian saralla. 

Vakuutuslääkäreiden asema suomalaisessa terveydenhuollossa on erikoinen. Vakuutuslääkärit ovat voineet laatia arvionsa potilaasta ilman, että heidän tarvitsee allekirjoittaa asiakirjoja "kunnian ja omantunnon kautta" toisin kuin muun terveydenhuollon ammattihenkilöstön. He ovat voineet päätöksissään kävellä yliopistollisten sairaaloiden erikoislääkäreiden todistusten yli ja evätä korvaukset potilasta itse tapaamatta. Maksamatta jätetyt satojen miljoonien eurojen korvaukset jäävät vakuutusyhtiöiden kassaan ja omaisuudeksi. Summa jaetaan osinkoina osakkeenomistajille valtiolle ja kunnille sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöille, kärsijöinä ovat kansalaiset. Perussuomalaiset vaativat, että tämä epäoikeudenmukaisuus korjataan muuttamalla lakia siten, että vakuutusyhtiöiden korvaus- ja eläkepäätökset tehdään lähtökohtaisesti vakuutetun oman lääkärin diagnoosin pohjalta. Vakuutusyhtiöiden lääkäreillä ei pidä olla mahdollisuutta evätä korvausta, elleivät he kykene lääketieteellisin perustein todistamaan korvaushakemusta olennaisilta osin virheelliseksi. Korvaustilanteissa vakuutusyhtiöihin tulee soveltaa käännettyä todistustaakkaa siten, että vakuutusyhtiö voi vapautua korvauksen maksamisesta vain, jos kykenee todistamaan diagnoosin, jolla korvaus vakuutetulle maksettaisiin, olennaisilta osin virheelliseksi. 

Omaishoitajilla on lain mukaan oikeus vapaapäiviin. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole. Myös omaishoidon tuki on omaishoidon tuottamiin yhteiskunnallisiin säästöihin nähden hyvin vajavainen, ja verotus syö vielä siitäkin vähästä. Mielestämme hallituksen tulee huolehtia siitä, että omaishoitajien lakisääteiset vapaapäivät toteutuvat, sijaisia on saatavilla ja omaishoidon hoitopalkkio muutetaan verottomaksi tuloksi vaikuttamatta omaishoitajan eläkekertymään negatiivisesti. 

Suomessa ns. perhehoito on vähemmän tunnettu hoidon muoto. Perussuomalaiset katsovatkin, että maamme tulisi hyödyntää ja tukea perhehoitoa koko maassa laajemmassa mittakaavassa kuin nyt tapahtuu. Myös vanhusten hoitoa voidaan mielestämme tuoda mukaan perhehoitoon.  

Suomessa valitettavan moni nuori voi pahoin ja jopa neljänneksellä on diagnosoitu mielenter-veyden ongelmia. Huolimatta panostuksista nuorisotyöhön, emme ole onnistuneet tavoittamaan sitä kohderyhmää, joka on eniten tuen tarpeessa. Kolmas sektori muodostaa tukiverkkoa ja lähipiiriä erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa oma perhe ei sitä tarjoa, ja on moniongelmaisille nuorille luontevampi auttajataho kuin viranomainen. Erityisesti kiusaaminen syrjäyttää lapsia hyvinkin nuoresta iästä alkaen. Kouluhyvinvointia tukeva työ pitää tuoda mukaan koulun arkeen luontevasti ja myönteisesti: osoittamalla lapsille, kuinka tärkeää on pitää huolta toisesta ja kannustaa. Toisen arvostaminen lähtee siitä, että jokainen kokee itsensä arvokkaaksi. Kouluihin tarvitaan tavoitetta tukevia kampanjoita ja vierailukäyntejä. Perussuomalaiset kehottaa hallitusta laatimaan lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman, jolla vahvistetaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja ja tehostetaan koulujen ja terveydenhuollon yhteistyötä ongelmien ennalta ehkäisemiseksi. 

Indeksijäädytykset lisäävät erityisesti vähävaraisten ja eläkeläisten toimeentulon ongelmia ja lisäävät eriarvoisuutta yhteiskunnassamme. Kuten hallitus on itsekin todennut, tämän lisäksi indeksijäädytykset lisäävät menoja muualla: esimerkiksi eläkeläisten asumistuen, toimeentulotuen sekä lääkekorvausten ennustetaan nousevan, mikäli indeksi jäädytetään. Perussuomalaiset kehottaa hallitusta jättämään indeksijäädytykset tekemättä varmistaakseen etuuksille sellaisen tason, että etuksiin oikeutetut tulevat toimeen ilman toimeentulotukeen turvautumista. Lisäksi perussuomalaiset edellyttää, että hallitus valmistelee työeläkejärjestelmän muutoksen, jossa palautetaan asteittain ns. puoliväli-indeksi käyttöön nimenomaan pienimpien työeläkkeiden korottamiseksi, jotta nämä eläkkeet seuraisivat palkkakehitystä paremmin kuin ns. taitetun indeksin perusteella tapahtuu. 

Sote-uudistukseen liittyy merkittäviä riskitekijöitä. Uudistuksen ympärillä ei näytä olevan hyvää säädöspolitiikkaa. Tästä seuraa uhkakuvia, että sääntelyn kyky täyttää perustavia tehtäviä heikkenee. Uudistukselle on asetettu mittavia tavoitteita, joista yksi on rahan säästäminen. Perussuomalaiset katsoo, että kustannusten hillitsemiseksi valinnanvapauden lisäämisen tulee perustua tutkittuun tietoon. Myös erilaisia kokeiluja on hyödynnettävä. Vain näin pystytään tunnistamaan niitä taloudellisia, sosiaalisia ja muita taustatekijöitä sekä sellaisia yleispäteviä mekanismeja, jotka ovat käytettävissä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Lisäksi Perussuomalaiset esittävät, että valinnanvapaus tulee rakentaa muotoon, jossa yksityiset palveluntuottajat täydentävät julkisia palveluja. 

Yksinyrittäjien määrä on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samanaikaisesti yksinyrittäjien merkitys koko yhteiskunnalle on kasvanut. Toimivien yritysten lukumäärän kasvu on toivottavaa. Työ ja yrittäminen vaikuttavat talouden kykyyn luoda uusia työpaikkoja ja hyvinvointia. Yrityskannan muutoksiin voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä, yritysverotuksella ja yritystuilla. Perussuomalaiset haluavat puuttua pienyrittäjän heikkoon asemaan siinä tilanteessa, kun yritystoiminta ei menesty suunnitellulla tavalla. Tästä syystä yksinyrittäjien tukemiseksi tulee parantaa konkurssi-, työttömyys, työterveys-, tapaturma- ja muuta vastaavaa turvaa. 

Kansainvälistä miestenpäivää on vietetty vuodesta 1999 asti. Tarkoituksena on toimia vastapainona tiedotusvälineiden tarjoamille monesti kielteisille mieskuville. Miestenpäivä on tarpeellinen, sillä se edistää poikia ja miehiä tuottamaan positiivista panosta läheisiin ja yhteiskuntaan. Suomessa miestenpäivää ei Helsingin yliopiston kalenterin mukaan kuitenkaan vietetä, siitäkään huolimatta, että instituutiona tällä almanakalla on vaikuttava sosiaalinen merkitys. Miestenpäivän ovat kuitenkin huomioineet monet järjestöt eri puolilla maailmaa sekä YK. Perussuomalaiset näkevät, että pohjalla oleviin yhteisiin oikeudellisiin arvoihimme kuuluu sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Empiirisesti tässä asiassa näin ei sitä vastoin ole. Edellä olevin perustein Perussuomalaiset puoltaa, että kansainvälisen miestenpäivän asemaa ja viettoa vahvistetaan myös Suomessa.  

Palomiesten eläkeikä ei poikkea muiden suomalaisten eläkeiästä. Käytännössä moni palomies joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle erilaisista fyysisistä vaivoista johtuen. Tähän puuttumiseksi tarvitaan analyyttisia välineitä, tietopuolista tukea ja kriittisiä näkökohtia. Asiaa koskevan perustellun käsityksen muodostamiseksi palomiesten eläkeiän alentamiseksi tarvittavat toimenpiteet pitää edellä olevin perustein selvittää. 

Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen ovat oikeutettuja esimerkiksi henkilöt, joilla on vamman tai sairauden vuoksi huomattavia vaikeuksia selviytyä arjen toimissa. Aiemmissa vastaavissa kilpailutuksissa Kela on painottanut valintakriteereissään 50 prosenttia laatua ja 50 prosenttia hintaa. Tuoreimmassa kilpailutuksessa Kela oli kuitenkin muuttanut kriteerejä siten, että hinnan painotus oli 80 prosenttia ja laadun 20 prosenttia. Tuomiston mukaan laatukriteerit oli pisteytetty niin, että lähes kaikki palveluntuottajat täyttivät vaatimukset. Tällainen kilpailutus heikentää palveluiden laatua eikä siksi ole palvelujen käyttäjien kannalta kohtuullista. Perussuomalaiset vaativat, että kilpailuttamisen kriteereissä painotetaan jatkossakin laatua tai kilpailutuksesta luovutaan, mikäli se johtaa kuntoutettavien kannalta kohtuuttomiin ja epätarkoituksenmukaisiin lopputuloksiin. 

Samapalkkaisuusohjelman pyrkimyksenä on kaventaa naisten ja miesten keskimääräistä palkkaeroa. Tällä hetkellä naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero koko työmarkkinoilla on vajaat 17 prosenttia. Jos aiempi kehitys jatkuisi, keskimääräinen sukupuolten palkkaero kaventuisi vähintään 12 prosenttiin koko työmarkkinoilla viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän toimikausi päättyy maaliskuussa 2019. Perussuomalaiset esittävät, että työryhmän toimikautta jatketaan samapalkkaisuustavoitteen edistämiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 103 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee uuden perhetukijärjestelmän siten, että lapsiperheiden tuloerot supistuvat ja kaikille perheille taataan riittävä toimeentulo. 

Vastalauseen lausumaehdotus 104 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sairaanhoidon yhtenäisen ja kohtuullisen maksukaton luomiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 105 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee lainmuutoksen vanhustenhuollon hoitajamäärän lisäämiseksi siten, että hoidon taso ja hoitajien jaksaminen turvataan. 

Vastalauseen lausumaehdotus 106 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa saattohoitolain säätämisen eduskunnalle tehdyn ed. Arja Juvosen ym. lakialoitteen mukaisesti. 

Vastalauseen lausumaehdotus 107 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa vakuutusyhtiöitä ja -lääkäreitä koskevan totuusvelvoitteen ja käännetyn todistustaakan säätämisen ns. Lex Ronkaisen lakialoitteen mukaisesti. 

Vastalauseen lausumaehdotus 108 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa, että omaishoitajien lakisääteiset vapaapäivät toteutuvat ja omaishoidettavien sijaishoito on laadukasta sekä selvittää mahdollisuudet omaishoitajien hoitopalkkion säätämiseksi verovapaaksi siten, että omaishoitajat eivät menetä oikeutta eläkekertymään. 

Vastalauseen lausumaehdotus 109 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin perhehoidon saamiseksi tunnetuksi ja sen varmistamiseksi, että ikääntyneiden mahdollisuutta päästä perhehoitoon tuetaan yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 110 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja ja tehostaa koulujen ja terveydenhuollon yhteistyötä ongelmien ennalta ehkäisemiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 111 

Eduskunta edellyttää, että hallitus palauttaa indeksitarkistukset kaikkiin etuuksiin ja eläkkeisiin, joiden osalta ne on jäädytetty. 

Vastalauseen lausumaehdotus 112 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin lääkkeiden vuosiomavastuun vähentämiseksi summalla, jonka suuruus vahvistetaan erikseen valtioneuvoston asetuksella. 

Vastalauseen lausumaehdotus 113 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee työeläkejärjestelmän muutoksen, jossa palautetaan asteittain ns. puoliväli-indeksi käyttöön nimenomaan pienimpien työeläkkeiden korottamiseksi, jotta nämä eläkkeet seuraisivat palkkakehitystä paremmin kuin ns. taitetun indeksin perusteella tapahtuu. 

Vastalauseen lausumaehdotus 114 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee soten valinnanvapauden tutkitun tiedon, pilottien ja alueellisten kokeilujen perusteella sekä siten, että julkiset sote-palvelut ovat järjestelmän perusta ja yksityiset palveluntuottajat täydentävät julkisia palveluita. 

Vastalauseen lausumaehdotus 115 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yksinyrittäjien konkurssi-, työttömyys-, työterveys-, tapaturma- ja muun vastaavan turvan parantamiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 116 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kansainvälisen miesten päivän (19.11.) statuksen ja vieton vahvistamiseksi myös Suomessa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 117 

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää palomiesten eläkeiän alentamiseksi tarvittavat toimenpiteet. 

Vastalauseen lausumaehdotus 118 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailuttamisesta laatunäkökulmaa painottaen tai kilpailuttamisesta luopumiseksi kokonaan. 

Vastalauseen lausumaehdotus 119 

Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa vuosina 2016—2019 toimineen samapalkkaisuustyöryhmän toimikautta vuosille 2020—2023 ja edistää periaatetta, jossa samasta työstä maksetaan sama palkka. 

05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Aluehallintovirastojen koostaman selvityksen mukaan useilla kunnilla on vaikeuksia toteuttaa lastensuojelun tehtäviä määräajassa. Lastensuojelulain mukaan palvelutarpeen arviointi on aloitettava seitsemän arkipäivän kuluessa. Lastensuojelutarpeen selvityksen on puolestaan valmistuttava kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Tämä ei monessa kunnassa toteudu. Monilla kunnilla on ollut ongelmia myös muun muassa lastensuojelun henkilöstömäärissä, sijaishuollon valvonnan toteutumisessa ja menettelytavoissa. Osaavia ja ammattitaitoisia työntekijöitä ei ole tarpeeksi, ja heillä on aivan liikaa asiakkaita. Perussuomalaiset edellyttävät, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kriisiytyneen lastensuojelun ongelmien ratkaisemiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 120 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin kriisiytyneen lastensuojelun ongelmien ratkaisemiseksi. 

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 

56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha) 

Vammaisten tulkkauspalvelun laatu ja saatavuus ovat keskeisessä osassa mahdollistamassa vammaisten henkilöiden osallistumisen työelämään. Perussuomalaiset katsovat, että riittävän tulkkauspalvelun järjestäminen vammaisille on yhdenvertaisuuskysymys ja hallituksen tulee ryhtyä toimiin tulkkauspalvelujen irrottamiseksi kilpailutuksen piiristä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 121 

Eduskunta edellyttää, että vammaisten tulkkauspalveluiden kilpailuttamisesta luovutaan. 

30. Sairausvakuutus 

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 

Hallitus on leikannut terveyden- ja sairaanhoidosta maksettavia korvauksia kovalla kädellä: yksityislääkärin tai hammaslääkärin palkkioista korvataan entistä pienempi osa ja lääkekorvauksiin on kohdistettu merkittäviä leikkauksia. Perussuomalaiset edellyttävät, että yhtenäisen ja kohtuullisen maksukaton luomisen lisäksi hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lääkekorvauksiin tehtyjen leikkausten kohtuullistamiseksi erityisesti pienituloisten osalta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 122 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kohtuullistaa lääkekorvauksiin tehdyt leikkaukset pienituloisten osalta. 

40. Eläkkeet 

Perussuomalaiset haluavat, että pieni- ja keskituloisten eläkeläisten taloudellisen ja muun aseman parantamiseksi ryhdytään toimiin yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Eläkeläisten epäoikeudenmukainen kohtelu tulisi korjata. Keskeisintä on eläkeläisten ostovoima arjessa. Perussuomalaisessa eläkeuudistusmallissa kaikki eläkeläiset voittavat. 

Eläkeläisköyhyys on vakava ongelma. Eläkeläisten määrä kasvaa entisestään, eivätkä pelkät nimelliset takuueläkkeen nostot riitä. Kansaneläkettä nauttivista suuri osa joutuu elämään erittäin pienillä tuloilla. Eläkeläiset joutuvat tulemaan toimeen usein alle tuhannella eurolla kuukaudessa. Perussuomalaiset pitävät kohtuuttomana, että eläkeläiset, jotka ovat tätä maata rakentaneet, voivat huonosti ja edelleen ovat Suomen pienituloisimpien joukossa. 

Eläkkeissä on indeksiturva siksi, että sillä huolehditaan maksussa olevan eläkkeen ostovoiman säilymisestä. Muuten inflaatio nakertaisi eläkkeen arvon hitaasti, mutta vääjäämättä. Pienituloisten eläkeläisten tulot menevät lähes kaikki kotimaiseen kulutukseen eli kiertoon. 

Puoliväli-indeksin palauttaminen koskemaan kaikkia eläkkeitä ei ole kestävä ratkaisu, sillä eläkevarojen tuotto ei riitä kattamaan niitä eläkekorotuksia, jotka syntyisivät puoliväli-indeksillä, ilman tuntuvia työntekijän eläkemaksujen korotuksia. Perussuomalaiset katsovat kuitenkin, että nimenomaan pienituloisimpien työeläkeläisten asemaa on korjattava. Tavoitteemme on palauttaa asteittain ns. puoliväli-indeksi käyttöön nimenomaan pienimpien työeläkkeiden korottamiseksi, jotta nämä eläkkeet seuraisivat palkkakehitystä paremmin kuin ns. taitetun indeksin perusteella tapahtuu. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 123 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kunnallisen eläketulovähennyksen nostamiseen eläkeläisten toimeentulon parantamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 124 

Eduskunta edellyttää, että hallitus palauttaa indeksitarkistukset kaikkiin etuuksiin ja eläkkeisiin, joiden osalta ne on jäädytetty. 

Vastalauseen lausumaehdotus 125 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee työeläkejärjestelmän muutoksen, jolla ns. taitettu indeksi palautetaan 50/50-indeksiksi pieniin ja keskisuuriin eläkkeisiin painottuen asteittain vuoteen 2022 mennessä.  

50. Veteraanien tukeminen 

56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)  

Sodissa palvelleiden henkilöiden työ satavuotisjuhlavuottaan viettäneen itsenäisen Suomen eteen on korvaamatonta, joten on perusteltua laajentaa sotilasvammalain määrittelemiin etuuksiin oikeutettujen joukkoa kattamaan kaikki Suomen sodissa vuosina 1939—1945 palvelleet henkilöt. Veteraanien korkean iän vuoksi heidän asemansa parantamiseksi tehtävillä lakimuutoksilla on kiire: vaikka veteraanien määrä vähenee, samanaikaisesti korkean iän seurauksena hoitotarve kasvaa. Tästä johtuen laitoshoidon palveluita tarvitaan nykyistä enemmän suhteessa veteraanien määrään ja sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelujen sekä vanhustenhuollon tarve lisääntyy. Perussuomalaiset katsoo, että viimeisellekin veteraanille on järjestettävä kaikki mahdollinen tuki, ja kehottaa hallitusta toimenpiteisiin veteraanien palvelutarjonnan resurssien varmistamiseksi. 

Lahdessa toimii veteraanikummihanke, jonka tavoitteena on taata jokaiselle niin haluavalle veteraanille henkilökohtainen luottohenkilö eli kummi, jonka kanssa voi keskustella ja hoitaa käytännön asioita ja joka huolehtii siitä, että veteraani pysyy omatoimisena ja osallistuvana. Kummina vierellä- ystävystoiminnasta puhuttaessa käytetään veteraani-sanaa tarkoittamaan sekä sotiemme veteraaneja, heidän puolisoitaan että heidän leskiään. Perussuomalaiset katsoo, että olisi perusteltua pyrkiä levittämään vastaavaa toimintaa koko maahan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 126 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa, että sotiemme veteraanit saavat elämänsä loppuun asti täysimääräisesti sekä kuntoutuspalvelut että kotiin vietävät palvelut. 

Vastalauseen lausumaehdotus 127 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin levittääkseen veteraanikummitoiminnan Lahdesta koko maahan. 

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 

37. Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha) 

Perussuomalaiset ehdottavat laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin leikkausta. Katsomme, että suomalaisten veronmaksajien tehtävänä ei ole kustantaa laittomasti maassa olevien palveluita, vaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulisi poistaa maasta viipymättä päätöksen jälkeen ja maasta poistamisen toteutumisen varmistamiseksi ottaa säilöön ennen palautusta palauttamisen onnistumisen varmistamiseksi sen sijaan, että heidät päästetään liikkumaan vapaasti maassamme, potentiaalisesti vaarantamaan kansallisen turvallisuuden ja käyttämään kunnallisia palveluita. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 33.60.37 vähennetään 5 346 000 euroa laittomasti maassa oleskelevien sosiaalihuollon kustannuksiin ehdotetusta määrärahasta. 

80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 

40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 

Maatalouden tuottajat tekevät arvokasta työtä suomalaisten ruokahuollon eteen. Työ itsessään on hyvin sitovaa varsinkin karja- ja turkistaloudessa. Tällöin lomat jäävät helposti pitämättä, koska päteviä lomittajia on vaikea saada. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 33.80.40 lisätään 10 000 000 euroa maatalouslomituksen lisäämiseen. 

Maatalouslomittajista on huutava pula monin paikoin Suomea. Syinä tähän ovat karjakokojen suurentuminen sekä tilojen koneellistuminen, mistä on seurannut lomittajien koulutustarpeen kasvu. Tilannetta kiristää edelleen se, että ammattiryhmän edellytykset eläinten ja niiden hoidon tuntemuksen kohdalla ovat lisääntyneet. Maatalousyrittäjille kuuluva mahdollisuus lomaan on kuitenkin merkittävä tekijä. Maatalouslomittajat tekevät käytännön työtehtävät näiden yrittäjien lomien ja sairaslomien aikana. Täten on vain luonnollista, että maatalousyrittäjien mahdollisuuksilla saada päteviä lomittajia on suuri merkitys jo työssä jaksamisen kannalta. Lomittajapulaan on tästä syystä etsittävä sopivia ratkaisuja ja keinoja. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 128 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin maatalouden ja porotalouden harjoittajien lomituspalvelujen parantamiseksi. 

90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 

50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)  

Suomessa on lähes kymmenentuhatta asunnotonta, joista noin viidennes elää kokonaan vailla asuntoa. Tilanteen korjaamiseksi ei ole löytynyt riittävän tehokkaita keinoja. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Haasteena on myös mm. koulusyrjäytyminen. Sosiaalisesti kestävä työympäristö kouluissa, kestävä kehitys ja kiusaamisen ehkäiseminen ovat tilanteita, joihin tulee löytää sopivia keinoja. Tällaisia ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa ja välttämätöntä huolenpitoa tarvitsevia on muissakin erilaisista ongelmista kärsivissä ryhmissä. Yhteiskuntaelämän sektoreista erityisesti kansalaisjärjestöillä ja vapaaehtoisella kansalaistoiminnalla on oma tärkeä toimintonsa tällä alueella. Näiden epäkohtien helpottamiseksi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (Stea) tuotosta on järjestettävä 100 miljoonaa euroa asunnottomien, syrjäytyneiden, koulupudokkaiden ja muiden vastaavista ongelmista kärsivien tukemiseen yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 129 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varaa Stean tuotosta 100 miljoonan euron apupotin asunnottomien, syrjäytyneiden, koulupudokkaiden ja muiden vastaavista ongelmista kärsivien tukemiseen yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 

Pääluokka 35 

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 

01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Tulevaisuudessa asuntorakentamisen ja asuntotuotannon haasteet ovat suuret yhtäältä, kun maaseutu autioituu, ja toisaalta pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa sinne pakkautuvan väkimäärän vuoksi. Monilla vuokralla asuvista henkilöistä ei ole edes tosiasiallista mahdollisuutta muuttaa edullisempiin vuokra-asuntoihin, kun sellaisia ei ole edes tarjolla, ainakaan pääkaupunkiseudulla. Kohtuuhintaisen vuokra-asuinrakentamisen kiihdyttämiseen onkin keksittävä aina uusia keinoja muun muassa kaavoituksen ja rahoitusratkaisujen kautta. Vuokra-asuntotuotannossa on panostettava erityisesti kunnallisiin vuokra-asuntoihin, koska yleishyödyllisiksi itseään kutsuvien toimijoiden asuntojen vuokrat ovat usein markkinavuokrien tasoa. Perussuomalaiset pitävät tärkeänä sitä, että myös korjausavustusten määrä palaa riittävälle tasolle. Nykyistä suurempi satsaus on erittäin tarpeellinen, jotta vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen kotona asumisen mahdollistamiseksi voidaan toteuttaa. Hallituksen määräraha on korjausavustuksiin auttamattomasti liian pieni. Samoin lupabyrokratian purkamiseen tulee panostaa nykyistä enemmän, sillä tämä käynnistää investointeja sekä luo työpaikkoja myös nykyistä enemmän.  

Energiaviraston sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelua koskevassa raportissa, jossa tarkastettiin 110 verkkoyhtiön hinnoittelu, todetaan, että sähkönjakelijoiden siirtohinnoittelussa oli vuosina 2012—2015 yhteensä 175 miljoonan euron ylijäämä. Energiavirasto määrittelee sähköverkkoyhtiöille kohtuullisen tuoton monimutkaisella laskentakaavalla (WACC). Mielestämme tämä malli antaa matalien korkojen vallitessa liian suuren "kohtuullisen" tuottovaateen, joka on ollut jopa yli 7 % joillakin valvontajaksoilla. Suurehko osa kuluttajan sähkölaskusta muodostuu sähkön siirrosta. Sähkön siirron kustannustason laskeminen on perussuomalaisille tärkeä tavoite. Esitämme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että sähkön siirron osuus kuluttajan sähkölaskusta pystytään laskemaan kohtuulliselle tasolle. 

Asumiskustannukset vievät monilla ihmisillä yli kolmanneksen palkasta. Tämä on merkittävä kansantaloudellinen ja inhimillinen ongelma. Perussuomalaiset eivät halua korottaa esimerkiksi lämmityspolttoaineiden verotusta, kuten hallitus on tekemässä. Hallituksen kaavailema polttoaineveron korotus iskee pahiten juuri ihmisiin, joilla ei ole varaa investoida moderneihin lämmitysratkaisuihin ja jotka asuvat vanhemmissa asunnoissa. Lämmityspolttoaineiden veronkorotus on peruttava. 

Sisäilmasairauksiin kuuluvat home- ja kosteusvauriosairaudet ovat mittavia ongelmia läntisessä yhteiskunnassamme. Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan Suomessa on 800 000 ihmistä, jotka päivittäin altistuvat sisäilman ongelmille niin kodeissa kuin työpaikoillakin. Sisäilmaongelmista kärsivät ovat kuitenkin jääneet aivan liian vähälle huomiolle. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittääkin sisäilmapoliklinikan perustamista jokaisen yliopistosairaalan yhteyteen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 130 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee viipymättä asumisen halpuutusohjelman, jossa panostetaan mm. vuokra-asuntotuotantoon ja korjausrakentamiseen, asunnottomuuden poistamiseen, asumiskustannusten alentamiseen lämmityskustannuksia, kiinteistöveroa ja varainsiirtoveroa pienentämällä, sähkön siirtohinnan alentamisella, tonttimaakeinottelun estämisellä, kaavoituksen nopeuttamisella, kohtuuttomiin vuokriin puuttumalla sekä työpaikan saamisen tai vaihtamisen johdosta tapahtuvien muuttojen tukemisella. 

Vastalauseen lausumaehdotus 131 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin perustaakseen jokaisen yliopistosairaalan yhteyteen sisäilmasairauksien hoitoon erikoistuneen yksikön. 

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 

01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että kaikkien Suomen kansalaisten tulee saada nauttia hyvinvointivaltion eduista eli saada tukea kohtuuhintaisen asumisen järjestämisessä ja päästä tarvittavien sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden piiriin. Toisaalta viime aikoina on tunnustettu ja tunnistettu, että asunnottomien joukossa on paljon ihmisiä, joiden asuminen ei onnistu ilman erityistoimenpiteitä ja lisäresursseja asunnon hankinnassa. Eduskuntaryhmämme vaatii hallitukselta välittömiä toimenpiteitä, jotta kantaväestölle luodaan polkuja ulos asunnottomuudesta siten, että polun loppupäässä on mahdollista selviytyä asumisesta ja elämisestä itsenäisesti, ilman erityistukea. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 132 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee toimenpiteet suomalaisten asunnottomuuden poistamiseksi samalla nopeudella kuin se järjesti asumisen suurelle turvapaikanhakijain joukolle. 

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) 

Sisäilmaongelmat ja sisäilmasairaudet ovat mittava ongelma maassamme. Taloudellisilta vaikutuksiltaan kyseessä on miljardiluokan asia, sillä varovaisestikin arvioituna jopa 800 000 henkilöä päivittäin altistuu home- ja kosteusvaurioille niin päiväkodeissa, kouluissa kuin työpaikoillakin. Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että ongelmaan puututaan ripeästi ja riittävän laajasti. Tämän johdosta eduskuntaryhmämme esittää konkreettisia toimenpiteitä omassa vaihtoehtobudjetissaan asian korjaamiseksi. Vaadimme, että ongelmista kärsiville henkilöille on saatavissa asianmukaisia kuntoutuspalveluja sekä kelvollisia asuintiloja. Esitämme myös, että jo sairastuneille henkilöille turvataan oikeudenmukainen sosiaaliturva. Hallituksen on varattava riittävät resurssit ja tuki sisäilmakorjauksiin ja sisäilmaongelmien hoidosta aiheutuviin toimenpiteisiin.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 133 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin rakennusten sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. 

TULOARVIOT 

Osasto 11 

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 

01. Ansio- ja pääomatuloverot 

Perussuomalaiset katsovat, että maamme verotuksen painopisteitä on syytä muuttaa. Nykyisin työtä verotetaan ankarammin kuin oikeastaan mitään muuta verotettavaa asiaa. Yksi eroista on pääomaverojen alhaisuus suhteessa työn verotukseen. Mielestämme hallituksen tulee ryhtyä toimiin ansio- ja pääomatulojen verotuksen prosenttierojen supistamiseksi asteittain. 

Hallituksen tekemien verotuksellisten säästöjen ja indeksisäästöpäätösten lopputuloksena erityisesti pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden taloudellinen ahdinko on viime vuosina lisääntynyt hälyttävästi. Maamme talous on ollut jo pidempään kasvu-uralla, mutta tämän kasvun hedelmiä on jaettu kitsaasti heille, joilta on aiemmin viety. Mielestämme hallituksen on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden verotuksen kohtuullistamiseksi. 

Perussuomalaiset haluavat laajentaa veropohjaa oikeudenmukaisella tavalla ottamalla verotuksen piiriin suurten säätiöiden ja yhdistysten saamat pääomatulot, kuten osingot, vuokratulot ja myyntivoitot. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on arvioinut, että pelkästään viiden suurimman säätiön vuosittainen veroetu oli 29—45 miljoonaa euroa vuosina 2004—2005. Säätiöiden varallisuudeksi VTV arvioi 12—15 miljardia euroa. On kohtuutonta, että pienetkin yritykset, jotka toimivat markkinariskin alaisina, joutuvat maksamaan pääomatuloveroa, kun todella vauraat yhdistykset ja säätiöt saavat vakaat pääomatulonsa verottomina.  

Suomessa on edellä kerrotun lisäksi myös toinen erityinen verotuksellinen epäsuhta työn verotuksen ja muun verotuksen välillä, nimittäin eläkkeensaajien verotus. Eläkkeet ovat järjestään pienempiä kuin palkka työelämän aikana, mutta silti eläkkeitä verotetaan ankarammin kuin palkkaa. Eläkeläisköyhyys on edelleen maassamme vakava ongelma ja pienituloisia eläkeläisiä on edelleen runsaasti. Eläkkeet ovat nousseet selvästi palkkoja hitaammin, ja lisäksi yleisimmissä tuloluokissa eläketulon verotus on palkkatuloa ankarampaa. Perussuomalaiset kantavat huolta eläkkeensaajien toimeentulosta ja kehottavat hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin erityisesti pienituloisimpien eläkeläisten toimeentulon vahvistamiseksi. Työeläkejärjestelmää tulee uudistaa siten, että eläkkeiden ostovoiman kehitys vastaisi nykyistä enemmän palkkakehitystä ja saman suuruisesta eläketulosta käteen jäävä tulo vastaisi palkkatuloa. Saman suuruisesta tulosta tulee saada käteen yhtä suuri euromäärä. Lisäksi esitämme, että ryhdytään toimenpiteisiin, joilla verotuksen jälkeen palkan tai eläkkeen saajan käteen jäävä euromäärä on aina vähintään 1 000 euroa kuukaudessa. 

Luovien alojen tekijänoikeuspalkkioiden nykyinen verotuskäytäntö koetaan monessa mielessä epäoikeudenmukaiseksi. Erityinen ongelma on pienten toimijoiden heikot mahdollisuudet elättää itseään luovalla työllä, ja nykyinen verotuskäytäntö syö näitä mahdollisuuksia entisestään. Käytännössä esimerkiksi musiikin tekeminen on luonteeltaan yrittäjämäistä toimintaa ja usein sitä varten on perustettu yritys. Tästä johtuen tekijänoikeuskorvauksien katsominen palkkatuloksi on aiheuttanut närää. Perussuomalaiset esittävät, että luovien alojen tekijänoikeuspalkkiot muutetaan verotettaviksi elinkeinotulona. 

Uusien sijoituskohteiden, kuten virtuaalivaluuttojen, kohdalla verotus ei ole kaikilta osin johdonmukaista. Tappioiden vähennyskelpoisuuden tulisi kuitenkin olla samalla tasolla kuin muissa sijoituskohteissa. Esitämme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tämän epäkohdan korjaamiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 134 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden verotuksen kohtuullistamiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 135 

Eduskunta edellyttää, että ansio- ja pääomatulojen verotuksen prosenttitasoeroja asteittain supistetaan. 

Vastalauseen lausumaehdotus 136 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee suursäätiöiden ja suurten yhdistysten saattamisen pääomaverovelvollisiksi lukuun ottamatta yliopistojen säätiöitä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 137 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin palkansaajan ja eläketulon saajan verotuksen korjaamiseksi siten, että saman suuruisesta tulosta saa aina käteen yhtä suuren euromäärän. 

Vastalauseen lausumaehdotus 138 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin varmistaakseen, että verotuksen jälkeen palkan tai eläkkeen saajan käteen jäävä tulojen määrä on aina vähintään 1 000 euroa/kuukausi ja tulotason säilyminen varmistetaan sitomalla minimitulotaso indeksiin. 

Vastalauseen lausumaehdotus 139 

Eduskunta edellyttää, että luovien alojen tekijänoikeuspalkkiot muutetaan verotettaviksi elinkeinotulona. 

Vastalauseen lausumaehdotus 140 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla uusien sijoituskohteiden, kuten virtuaalivaluuttojen, osalta tappioiden vähennyskelpoisuus olisi samalla tasolla kuin muissa sijoituskohteissa. 

02. Yhteisövero  

Perussuomalaisten mielestä Suomen on tiukemmin puututtava yritysten siirtohinnoittelun, konserniavustusten ja konsernin sisäisen lainoituksen avulla tapahtuvaan keinotekoiseen verokeplotteluun. Sen lisäksi, että aggressiivisen verosuunnittelun mahdollisuuksien tukkiminen toisi lisää verotuloja, se parantaisi myös suomalaisten pk-yrittäjien mahdollisuuksia kilpailla tasaveroisesti kansainvälisten suuryritysten kanssa, jotka voivat nykyään polkea hintoja, koska ne kotiuttavat voittonsa veroparatiiseissa.  

Finnwatch arvioi Suomen menettävän vuosittain verotuloja 430—1 400 miljoonaa euroa ns. siirto-hinnoittelun väärinkäytösten takia. Perussuomalaiset vaativat lisäpanostuksia siirtohinnoittelun valvontaan. Toinen keino alentaa suomalaisen tytäryhtiön verotusta on konsernin sisäinen lainoitus. Tavallisesti tämä tehdään siten, että Suomessa sijaitseva tytäryritys ottaa samaan konserniin kuuluvalta ulkomaalaiselta yritykseltä lainaa. Tämän lainan korkokulut suomalainen tytäryritys voi vähentää verotuksessaan. Korkotulon saava emoyritys taas sijaitsee veroparatiisissa, jossa sitä verotetaan hyvin kevyesti, jolloin konsernin kokonaisveroaste kevenee huomattavasti. Hallitus on tiukentanut konsernin sisäisten lainojen korkokulujen vähennysoikeutta, mutta mielestämme lainsäädäntöä on syytä kiristää siten, että kulloisenkin markkinakoron yli menevien korkojen vähennysoikeus poistettaisiin. Lisäksi Suomessa tulee säätää niin sanotun alikapitalisoinnin kieltävä laki, jossa koron verovähennysoikeuden maksimimäärä perustuisi velan ja oman pääoman suhteeseen. Vähintään on syytä tiukentaa vähennysoikeutta silloin, kun konserniyritys sijaitsee veroparatiisimaassa. 

Verovälttelyn torjumiseksi pitää kiinnittää myös huomiota omistusten avoimuuteen ja todellisten edunsaajien tuomiseen julki sekä asettaa riittävän tiukat säännöt kansallisessa lainsäädännössämme korkomenojen vähennysoikeudelle ja ulkomaisille väliyhteisöille. Aggressiivisen verosuunnittelun tuomiseksi julki tulee kehittää julkista maakohtaista raportointia. ALV-valvonnassa tulee käyttää Suomessa ja jatkossa koko EU-alueella lohkoketjuihin pohjautuvaa valvontateknologiaa. Lohkoketjuilla voi olla monia merkittäviä vaikutuksia ALV-petosten vähentämiseksi: liiketapahtumien todennettavuus, kirjanpidon synkronointi, kaksinkertaisten kuittien eliminointi, tapahtumien kiistämättömyys ja nopeus.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 141 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yritysten aggressiivisen verosuunnittelun saattamiseksi kuriin. 

04. Perintö- ja lahjavero 

Perussuomalaiset haluavat, että perintöverotuksen epäkohdat korjataan. Perussuomalaiset näkevät, että perintövero on ongelmallinen, koska vero voi kohdistua asuntoon, jossa leski asuu, tai omaisuuteen, jota verotettava ei saa veronmaksuhetkellä haltuunsa, ja tästä syystä veron maksamiseksi saatetaan joutua realisoimaan omaisuutta. Tällaiset verot aiheuttavat kohtuuttomia tilanteita. 

Perintöveron maksuunpano aiheuttaa monille ihmisille vakaviakin taloudellisia ongelmia läheisen kuoleman jälkeen. Vero tulee maksuun henkilön kuoleman jälkeen, mutta omaisuus ei usein tule perinnönsaajan haltuun, koska sitä rasittaa esimerkiksi lesken hallintaoikeus. Perintövero koskee kovemmin tavallista suomalaista työssäkäyvää ja yrittäjää eikä vain varakasta marginaalia. 

Perussuomalaiset haluavat korjata perintöverotuksen räikeimmät epäkohdat, joita muun muassa yli 57 000 allekirjoitusta keränneessä kansalaisaloitteessa nostettiin esille. Nämä koskevat lesken ja perittävän lasten asemaa. Ensimmäinen räikeä epäkohta koskee lesken asemaa. Lesken periessä puolison jää lesken vähennyksen jälkeen usein maksettavaa, vaikka omaisuutena olisi vain tavanomainen omaisuus, kuten yhteinen asunto ja kesäpaikka. Joskus perillinen joutuu ottamaan velkaa tai pahimmassa tapauksessa jopa luopumaan perinnöstä. Haluamme korjata tämän epäkohdan muuttamalla lakia niin, että tilanteessa, jossa leski perii puolisonsa, yhteisen asunnon arvoa ei huomioida laskennallisesti perintöverotuksessa. 

Toiseksi haluamme korjata perittävän lasten aseman tilanteessa, jossa leski jää hallitsemaan jäämistöä, mahdollisesti jopa vuosikymmenten ajaksi. On kohtuutonta joutua maksamaan veroa sellaisesta omaisuudesta, jota ei todellisuudessa edes saa haltuunsa. Tällaisessa tilanteessa lesken hallinta-aika tulee rauhoittaa verotukselta ja siirtää lesken hallintaoikeuteen jäävän omaisuuden verotusta siihen ajankohtaan, kun omaisuus siirtyy perinnön saajan vapaaseen hallintaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 142 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin perintöverotuksen epäkohtien korjaamiseksi ja ottaa käyttöön periaatteen, jossa omaisuutta verotetaan vasta silloin, kun omaisuus siirtyy perinnön saajan vapaaseen hallintaan. 

04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 

01. Arvonlisävero  

Moniin eri talousrikollisuuden muotoihin olisi mahdollista puuttua ottamalla käyttöön lohkoketjuihin perustuva arvonlisäveron valvontajärjestelmä. Lohkoketjujen käyttöönotto mahdollistaisi liiketapahtumien todennettavuuden ja kirjanpidon synkronoinnin, estäisi kaksinkertaisten kuittien käytön, tekisi tapahtumista kiistämättömiä ja nopeuttaisi valvontaa merkittävästi. Tämän lisäksi lohkoketjuteknologia helpottaisi kansainvälistä verotusta siirtohinnoittelun oikeellisuuden todentamisen muodossa osoittamalla, mikä osuus voitoista kuuluu millekin liiketoiminnan osalle. Perussuomalaiset esittävät, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin luodakseen lohkoketjuteknologiaan perustuvan arvonlisäveron valvontajärjestelmän ja edistää sen käyttöönottoa EU-tasolla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 143 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ottaakseen käyttöön viipymättä lohkoketjuihin perustuvan arvonlisäverotuksen valvontajärjestelmän. 

10. Muut verot 

Mahdollisuus kohtuuhintaiseen yksityisautoiluun on mielestämme kansalaisten perusoikeus sekä myös yhteiskunnan etu: kansalaisten on voitava liikkua, eikä työnteosta tule tehdä syrjäseudulla asuville kannattamatonta lisäämällä työmatkoista aiheutuvia kustannuksia kohtuuttomasti. Näkemyksemme on se, että koko maa tulee jatkossakin pitää asuttuna, ja tämän johdosta suhtaudumme liikenteen käyttömaksujen korotuksiin erittäin kriittisesti. Samoin polttoaineveron korotukset nostaisivat epäsuorasti kaikkien tuotteiden hintoja ja heikentäisivät suomalaisen raskaan liikenteen kilpailukykyä. Työmatkakulujen verovähennysoikeuden rajoittaminen olisi sekin epäoikeudenmukainen vaihtoehto, koska kaikilla kansalaisilla ei ole yhtäläistä mahdollisuutta joukkoliikennepalvelujen käyttämiseen yksityisautoilun vaihtoehtona. Hallituksen tulee pidättäytyä toimenpiteistä ja päätöksistä, joilla kasvatetaan liikenteen vero- ja maksurasituksia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 144 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ei kasvata liikenteen vero- ja maksurasitetta. 

03. Autovero  

Hallituksen tulee perussuomalaisten mielestä keventää autoilun verotusta esimerkiksi autoveron asteittaisten alennusten jatkamisella. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 145 

Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa autoveron asteittaista alentamista. 

19. Muut veronluonteiset tulot 

Hallitus ei saa toimillaan ajaa kotimaista tuotantoa sellaisiin maihin, joissa päästörajoituksista ei välitetä ja joissa kustannustaso on sen vuoksi matalampi ja kilpailukyky Suomea parempi. Vastaavasti ekologisesti kestävästi toimivia suomalaisia yrityksiä ja teollisuutta ei saa karkottaa korkealla verotuksella ja vääränlaisilla tukien leikkaamisilla ulkomaille. Perussuomalaiset esittävät, että Suomi ottaisi käyttöön niin sanotut kansainväliset ilmastotullit. Tämä tarkoittaisi ylimääräistä tullimaksua tuotteille, joiden valmistaminen aiheuttaa huomattavasti päästöjä esimerkiksi kehittyvissä maissa, mutta joita valmistetaan vastuullisemmin Suomessa tai Euroopassa. Näin perussuomalaiset haluavat ohjata kulutusta kertakäyttötuotteiden sijasta ekologisesti valmistettuihin, kestäviin tuotteisiin, joiden valmistaminen saastuttaa vähemmän ja joiden elinkaarikustannukset ovat pienemmät.  

Kaukomailta tuotujen tuotteiden korkeammilla ilmastotullimaksuilla ja verotuksen kiristämisellä vähennettäisiin kaukaa tulevien tuotteiden kuljetuksia Suomeen. Tällaisilla konkreettisilla ympäristö- ja ilmastotoimilla suosittaisiin kotimaista, puhdasta ja paikallista lähituotantoa. Lisäksi kyseinen politiikka ohjaisi saastuttajamaita kohti kestävämpiä tuotantotapoja. Alkuun tullimaksu voisi olla pieni. Tämän jälkeen maksuja voi kiristää tarpeen mukaan, elleivät tullimaksujen kohteet ryhtyisi toimenpiteisiin ympäristön suojelemiseksi. Tämä ohjaisi hankinnat maihin, jotka saastuttavat vähiten. Tällainen maa on esimerkiksi Suomi. Suomen tulee myös edistää ilmastotullin käyttöönottoa koko Euroopan unionissa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 146 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ilmastotullin käyttöönottamiseksi, jotta hankintapäätöksissä suosittaisiin ympäristöystävällisesti valmistettuja tuotteita ja näiden tuotteiden kilpailukyky kasvaisi. 

05. Eräät liikenteen maksut 

Euroopan unionissa kerätään erilaisia tienkäyttömaksuja kaikissa muissa maissa paitsi Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Esimerkiksi norjalaiset yritykset käyttävät kuljetuksiinsa mieluummin suomalaista tieverkostoa, koska se on niille ilmaista. Tieliikenneverkon ylläpidosta huolehtii suomalainen veronmaksaja ulkomaisten yritysten mitenkään osallistumatta teiden kunnossapitoon. 

Tienkäyttömaksun avulla ulkomaiset kuljetusalan yritykset saataisiin osallistumaan kotimaisen liikenneinfrastruktuurin ylläpitoon ja pelaamaan samoilla säännöillä kuin suomalaiset yritykset. Tämä ei ratkaisisi täysin kilpailukykyongelmaa, mutta se parantaisi huomattavasti suomalaisten yritysten asemaa. Lisäksi tienkäyttömaksut toisivat valtiolle kaivattuja lisätuloja nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Myös maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestöt ovat vaatineet jo pitkään tienkäyttömaksuja ulkomaisille kuljetusalan yrityksille. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 147 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa viipymättä käyttöön ulkomaista raskasta liikennettä koskevan tienkäyttömaksun. 

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että ehdotus valtion talousarvioksi vuodelle 2019 hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisesti edellä todetuin muutoksin, 

että edellä ehdotetut 147 lausumaa hyväksytään ja 

että edellä yleisperustelujen kohdalla ehdotettu epäluottamuslause hyväksytään. 

Helsingissä 14.12.2018

Ville Vähämäki

Toimi Kankaanniemi

Mika Niikko