Sote-esityksessä miljardiluokan pommi

Tiistai 27.4.2021 - Ville Vähämäki

Alla on Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaisten jättämä eriävä mielipide koskien sote-ehdotusta. Käsittelimme asiaa rahoituksen näkökulmasta. Kysymyksiä kustannusriskien osalta liittyy seuraaviin kokonaisuuksiin:

- muutoskustannukset
- palkkaharmonisointikustannukset
- ICT-kustannukset
- kiinteistöihin liittyvät kustannukset
- piilevien palvelutarpeiden kustannukset
- omaishoidon kustannukset
- pelastustoimen rahoitusvajekustannukset
- etätyön kasvun aiheuttamat kustannukset
- ulkoistamissopimusten purkuun liittyvät kustannukset 

Hyvinvointialueiden rahoituksen niukkuus, päätösvallan keskittyminen ja kuntatalouden heikkeneminen uhkaavat johtaa sote- ja muiden julkisten palvelujen keskittymiseen maaseutumaisten alueiden kustannuksella. Tämän vuoksi ehdotamme julkisten peruspalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi koko maassa säädettäväksi lähipalvelutakuuta. 

Ville Vähämäki

ERIÄVÄ MIELIPIDE HE 241/2020 vp


Perustelut

Hallituksen esitys kattaa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen siirtämisen alueellisille hyvinvointialueille, joiden määrä olisi 21.  Siirtyviä sosiaalipalveluita järjestää nykyisin lähes 200 kuntaa ja kuntien yhteistyöaluetta, sosiaali- ja perusterveydenhuoltoa itsenäisesti yli 70 kuntaa, erikoissairaanhoitoa 20 kuntayhtymää, erityishuoltoa seitsemän kuntayhtymää ja pelastustointa 20 kuntien yhteistyöaluetta. Jokaisella noin 300 järjestäjällä on oma hallinto johtajineen ja luottamushenkilöelimineen. Monilta osin ne toimivat itsenäisesti, ovat haavoittuvia ja kuntien vaikutusmahdollisuudet niiden päätöksentekoon ovat ohuehkot, vaikka kunnat vastaavat suurelta osin kustannuksista. Nykyinen järjestelmä on hajanainen muilta osin paitsi tehokkaasti toimivan erikoissairaanhoidon osalta. Uudistusesitys tuo suoran demokratian päätöksentekoon.

Tavoitteet ylevät, mutta taloudellisten vaikutusten arviointi puutteellista

Siirtyminen noin 300 erillisestä sote- ja pelastustoimen järjestäjästä 21 järjestäjän malliin antaa mahdollisuuden vähentää hallintoa, poistaa hallinnollisia ja toiminnallisia rajoja ja keskittyä palvelujen laadun, saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseen. Tilojen, henkilöstön, koneiden ja laitteiden, it-toimintojen, hankintojen, sopimusten ja tukitoimintojen yhdistäminen alueellisesti ja hallinnollisesti nykyistä selkeästi vahvemmille hartioille antaa mahdollisuuden tehostaa palvelutuotantoa ja hillitä kustannusten kasvua. Toteutuakseen nämä tavoitteet kuitenkin edellyttävät, että uudistus on valmisteltu huolellisesti ja toteutetaan alueilla asiantuntevasti. Aikataulu ja pelkästään ministeriöiden virkatyönä tehty valmistelu eivät ole kaikilta osin edistäneet em. tärkeiden tavoitteiden toteutumista. Esityksessä on useita puutteita mm. rahoitusmallin ja taloudellisten vaikutusten osalta. Näihin valtiovarainvaliokunta ei ole lausunnossaan kaikilta osin edellyttänyt riittäviä tarkistuksia.

Kustannuksissa miljardiluokan pommi 

Hallituksen esityksessä lukuisat eri asiakokonaisuudet sisältävät erittäin suuria kustannuseriä, joita ei ole arvioitu joko lainkaan tai vain hyvin heikosti. Näitä ovat mm. seuraavat: 

- muutoskustannukset
- palkkaharmonisointikustannukset
- ICT-kustannukset
- kiinteistöihin liittyvät kustannukset
- piilevien palvelutarpeiden kustannukset
- omaishoidon kustannukset
- pelastustoimen rahoitusvajekustannukset
- etätyön kasvun aiheuttamat kustannukset
- ulkoistamissopimusten purkuun liittyvät kustannukset 

Lisäksi on merkittävä epävarmuus mm. seuraavien tekijöiden osalta: 

- potilasdirektiivin voimaansaattamisen aiheuttamat kustannukset
- EU-notifiointiriskin kustannukset
- siirtyvät hoito-, hoiva-, mielenterveys-, kuntoutus- ym kustannukset (koronavelka) 

Yhteensä em. tekijät sisältävät arviolta jopa miljardiluokan vuotuiset kustannukset, joita ei ole tietopohjaisesti otettu laskelmissa huomioon hallituksen esityksessä eikä valtiovarainvaliokunnan lausunnossa. Sinänsä perusteltu ns. pehmeä budjettirahoitus osaltaan johtaa kustannusten kasvuun. Merkittävä lisäongelma muodostuu siitä, että hyvinvointialueilla ei ole riittäviä kannustimia tehokkuuteen ja uusien käytäntöjen luomiseen. 

Uudistuksen keskeisenä tavoitteena pitää olla kustannusten alentaminen tai vähintään kasvun merkittävä hillintä, mikä edellyttää, että em. tekijät selvitetään huolellisesti. Jos hyvinvointialueiden vaaleilla valittavat päättäjät olisivat suoraan vastuussa veronmaksajille, se hillitsisi kustannusten kasvua. Valtion suora rahoitus johtaa siihen, että kaikki alueille osoitettavat varat käytetään ja lisäystä haetaan valtiolta sen sijaan, että menoja karsittaisiin. Kysymys on koko julkista taloutta, kestävyysvajetta ja veronmaksajien kantokykyä poikkeuksellisen syvällisesti koskettavasta uudistuksesta.

Ehdotamme lähipalvelulain säätämistä

Perussuomalaiset pitävät perusteltuna tärkeiden sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluiden järjestäjien määrän vähentämistä ja nykyistä vahvempien hartioiden luomista niiden turvaamiseksi.  Hallituksen esityksessä alueiden määrä on iso, mutta on todennäköistä, että mm. rahoitusmallin johdosta evoluution kautta muutama alue joutuu yhdistymään toiseen jo lähivuosina. Tärkeää on se, että keskeiset lähipalvelut eivät heikkene missään osassa maata valtakunnallisesta järjestelmästä johtuen.

Katsomme, että erityisesti rahoitusmalli ja vaikutukset kuntien edellytyksiin selvitä kiristyvissä julkisen talouden oloissa tulee paneutua huomattavasti tapahtunutta huolellisemmin ehtona sille, että uudistus voidaan hyväksyä. Erityyppisten hyvinvointikannustimien käyttäminen lisäisi kuntien panostuksia hyvinvoinnin edistämiseksi ja kasvattaisi kuntalaisten työ- ja toimintakykyä. Myös henkilöstön asema edellyttää tarkastelua. Uudistuksen yhteydessä tulisi harkita erityisen lähipalvelulain säätämistä palvelujen keskittymisen ja etääntymisen ehkäisemiseksi.

Suora demokratia ilman taloudellista vastuuta ongelmallinen

Hanke sisältää siirtymisen suoraan demokratiaan. Tämä on sinänsä perusteltua, koska sote merkitsee suurta taloudellista ja toiminnallista julkisen hallinnon kokonaisuutta. Suora aluevaltuustovaali ilman, että valittavilla päättäjillä on taloudellista vastuuta valitsijoilleen, on ongelmallinen. Tämä korjaantuisi maakuntaveroon siirtymisellä, mutta siinä on kuitenkin monia erisuuntaisia vaikutuksia, joten uuden veron säätäminen ei ole ainakaan tässä yhteydessä perusteltua.

Verotus

Sote-uudistuksen yhteydessä tehtävien veromuutosten tarkoitus on siirtää verotuottoja tasapuolisesti kunnilta valtiolle siten, että kuntien suhteellinen asema ei muutu. Toinen pääperiaate on, että verotus ei saa kiristyä. Kolmanneksi verotuksen alueelliset erot eivät saa kasvaa kohtuuttomasti. Teknisiksi muutoksiksi voitanee laskea omaisuuden siirtoihin liittyvät verovapaudet.

Eräs keskustelua herättänyt seikka on kuntien yhteisövero-osuuteen kuuluva metsäerä, joka saattaa muodostaa metsävaltaisten kuntien osalta yli 90 prosenttia yhteisövero-osuudesta. Yhteisöveron osuus puolestaan on enimmillään 30 prosenttia kunnan verotuloista. Näin ollen hallituksen esitykseen sisältyvä ehdotus siitä, että yhteisöveron jako-osuutta alennetaan kolmanneksella vaikuttaa eri tavalla erilaisiin kuntiin. 

On syytä seurata huolellisesti sitä, että kuntiin jäljelle jäävien tehtävien hoitamisen lisäksi kunnilla säilyvät aidot kannustimet tukea elinkeino- ja elinvoimapolitiikkaa. Metsävaltaisissa kunnissa tulee mahdollistaa kestävän ja kannattavan metsätalouden harjoittaminen muun muassa ylläpitämällä Suomen kilpailukyvylle elintärkeää metsäautotieverkostoa.

Yhteenveto

Mittavan uudistuksen valmistelumenettely ei täytä hyvältä lainvalmistelulta edellytettävää tapaa. Valmistelun tasossa näkyy esityksen puutteet ja poliittinen kapea-alaisuus mm. julkisen ja yksityisen palvelutuotannon suhteessa. Varsin monet asiat ovat jäämässä epävarmalle pohjalle. Kysymyksessä on kuitenkin sekä rahalliselta arvoltaan (noin 20 mrde/v) että asiakokonaisuudeltaan poikkeuksellisen suuresta uudistuksesta (koko kansaa koskevat sote- ja pelastuspalvelut). Hanke olisi edellyttänyt laajaa parlamentaarista valmistelua.

Perussuomalainen valiokuntaryhmä edellyttää tarkistuksia erityisesti seuraaviin valtiovarainvaliokunnan toimialaan kuuluviin asioihin.

1. Uudistuksen vaikutukset kuntien talouteen ovat erittäin suuret. Kunnilta poistuvat sote- ja pela-palvelujen kustannukset, mutta samalla poistuu myös yli puolet verotuloista.  Kuntatalouden sopeuttamiseksi mahdollisuudet kapenevat merkittävästi. Käyttöön jäävät lähinnä vain sivistystoimen kustannukset, joista on sekä vaikeaa, lyhytnäköistä että epätarkoituksenmukaista leikata. Erityisesti kasvavien kuntien investointitarpeiden rahoittaminen uhkaa vaikeutua, kun kuntatalouden volyymi puolittuu. Lainan saanti ja ehdot uhkaavat heikentyä. Näihin ongelmiin hallitus ei ole riittävästi paneutunut eikä etsinyt toimivaa ratkaisua.

2. Uudistus jättää kunnille useaksi vuodeksi epävarmuuden niiden omistamien sote-tilojen tulevasta käytöstä, mikä vaikeuttaa kuntien sopeutumista uudistukseen ja taloutensa suunnitteluun julkisen talouden vaikeassa tilanteessa.  Tämän selvittämisen lisäksi tulisi harkita rahoitusmallissa olevan +/-60 euroa/asukas nollaamista, koska tarkoitus on se, että sote-uudistuksella ei muuteta kuntien välisiä taloudellisia suhteita. 

3. Uudistus ei sisällä ehdotusta maakuntaveron säätämiseksi.  Tässä vaiheessa on perusteltua edetä, mikäli uudistus toteutetaan, ilman maakuntaveroon siirtymistä. Uusi veromuoto edellyttää laajaa verojärjestelmän tarkastelua ja valmistelua. Pienen maakuntaveron käyttöönotolla saattaisi olla myönteisiä vaikutuksia, mutta se saattaisi myös kiristää kokonaisveroastetta.

4. Uudistus edellyttää kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista vastaamaan voimakkaasti muuttuvaa vastuiden ja kustannusten jakautumista julkisen sektorin sisällä ja erilaisten kuntien kesken.

5. Uudistus saattaa johtaa pienten ja keskikokoisten yksityisten ja kolmannen sektorin sote-palvelujen tuottajien aseman heikkenemiseen. Tästä saattaa seurata julkisten kustannusten kasvua mitä ei ole riittävästi selvitetty. Terve kilpailu pitää kustannuksia hallinnassa ja parantaa palvelujen tasoa.  Maksaja eli julkinen sektori on vastuussa palvelujen saatavuudesta, mutta se ei selviä vastuustaan ilman laajaa yksityisten palvelujen tuottajien osuutta.

6. Uudistus johtaa eräiden voimassa olevien sote-palvelujen ulkoistussopimusten purkamista. Tämän taloudellisia vaikutuksia tulee selvittää.

7. Perussuomalaiset esittää yksityiskohtaisia muutoksia valtiovarainvaliokunnan lausuntoon seuraavasti: 

  1. Uudistuksen kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointi julkiseen talouteen on varsin puutteellinen. Pääosin tämä johtuu historiallisen laajan uudistuksen kapeasta ja suljetusta valmistelusta, joka on toteutettu pitkälti muutaman ministeriön toimesta. Ennen esityksen täysistuntokäsittelyä hallituksen tulee toimittaa eduskunnalle seikkaperäinen arvio uudistuksen taloudellisista vaikutuksista.

  2. Uudistuksen rahoitusmalli jättää avoimeksi alueiden välisistä eroista johtuvat tarpeet ja muutokset. Sekä voimakkaan väestönkasvun alueet että väestön vähenemisestä kärsivät alueet uhkaavat ajautua vaikeuksiin lakisääteisten sote- ja pelastuspalveluiden turvaamisessa. Rahoitusmallin osalta uudistus edellyttää jatkotyötä, jotta lähipalvelut turvataan tasavertaisesti koko maassa. Erityistä lisätarkastelua vaatii Uudenmaan malli ja sen rahoitus.

  3. Valiokunta edellyttää, että Uudenmaan, ml Helsinki, ja muiden kasvavien ja väestörikkaiden alueiden erityispiirteet on otettava ehdotettua vahvemmin huomioon rahoitusmallissa sisällyttämällä siihen riittävä asukasperusteinen rahoitusosuus ja laventamalla tarvetekijöiden kattavuutta.
     

  4. Valiokunta edellyttää, että kuntien tahto siitä, mihin hyvinvointialueeseen ne haluavat kuulua, tulee toteuttaa. Mm. Itä-Savon ja Länsi-Lapin alueen sotepalvelut tulee turvata perustuslain 19 §:n 3 momentin edellyttämällä tavalla.
     

  5. Valiokunta pitää välttämättömänä, että yliopistotasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoitus varmistetaan erillisellä lainsäädännöllä, joka saatetaan voimaan samanaikaisesti sote-uudistuksen kanssa.

  6. Hallituksen vastuulla on varmistaa ennen uudistuksen voimaantuloa, onko kyseessä sellainen valtiontuki, joka edellyttäisi asian notifiointia.

  7. Julkinen sektori on vastuussa palveluiden saatavuudesta, mutta se ei selviä vastuustaan ilman yksityisiä palveluntuottajia. Terve kilpailu pitäisi kustannukset paremmin hallinnassa ja parantaisi palvelutasoa. Uudistus saattaa kuitenkin heikentää pienten ja keskisuurten yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien asemaa. Tästä voi seurata julkisten kustannusten kasvua, mutta hallituksen esityksessä asiaa ei ole selvitetty riittävästi.

  8. Hyvinvointialueen tulee voida huolehtia riittävästä palvelutuotannosta oman tuotantonsa lisäksi myös sopimusperusteisesti esimerkiksi hankkimalla palveluita sellaiselta yhdessä muiden hyvinvointialueiden kanssa omistamaltaan osakeyhtiöltä, joka on hankintalain 15§:ssä tarkoitettu hyvinvointialueen sidosyksikkö (in-house asema).  Valiokunta edellyttää, että näin turvataan Coxa Oy:n ja Sydänsairaala Oy:n ja muiden vastaavien nykyisten tai perustettavien yhteiskunnallisten yritysten ja osuuskuntien toiminta.

  9. Valiokunta edellyttää, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kokonaisulkoistus- sopimuksen jatkuminen turvataan.

  10. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kunnille korvataan kaikki omaisuuslajit ja korvaus myönnetään, jos kunnan menetys on vähintään kolme miljoonaa euroa tai se vastaa vähintään 0,25 prosenttiyksikön laskennallista korotustarvetta kunnan tuloveroprosenttiin.
      

  11. Minkään alueen pelastuspalvelujen tasoa tai saavutettavuutta ei saa heikentää.

  12. Uudistus aiheuttaa kunnissa usean vuoden ajan epävarmuutta niiden omistamien sote-kiinteistöjen ja -tilojen tulevasta käytöstä, mikä vaikeuttaa tuntuvasti kuntien sopeutumista uudistuksen jälkeiseen taloussuunnitteluun.

  13. Kuntatalouden sopeuttamismahdollisuudet kapenisivat merkittävästi uudistuksen myötä. Merkittäviä sopeutustoimia olisi mahdollista suunnata lähinnä sivistystoimeen, mikä olisi kuitenkin sekä vaikeaa että epätarkoituksenmukaista. Erityisesti kasvavien kuntien investointien rahoitus uhkaa vaikeutua. Samalla lainansaanti ja lainaehdot uhkaavat heikentyä. Hallituksen esitys ei sisällä ratkaisua edellä mainittuihin ongelmiin.

  14. Koronaepidemia on heikentänyt monien kuntien taloutta ja erityisesti HUS:n alueella se on tuonut merkittäviä lisäkustannuksia ja vähentänyt verotuloja. Tämä vääristää siirtymävaiheessa käytettävää tietopohjaa ja vähentää osaltaan kuntien rahoitusta. Valiokunta pitää välttämättömänä sitä, että kuntien tulojen ja kustannusten siirto tehdään siten, että koronatilanteen kuntien taloustietoihin aiheuttamat vääristymät eliminoidaan. 

  15. Kunnille tulee uudistuksesta aiheutuvan, historiallisen rahoituspohjan muutoksen yhteydessä tarjota myös aidot kannustimet tukea elinkeino- ja elinvoimapolitiikkaa.
     

  16. Valiokunta pitää välttämättömänä, että sellaiset kunnille aiheutuvat muutoskustannukset, joihin ne eivät itse voi vaikuttaa, korvataan kunnille kokonaan.
     

  17. Valiokunta toteaa, että hyvinvointialueiden rahoituksen niukkuus, päätösvallan keskittyminen ja kuntatalouden heikkeneminen uhkaavat johtaa sote- ja muiden julkisten palvelujen keskittymiseen maaseutumaisten alueiden kustannuksella. Tämän johdosta valiokunta edellyttää, että julkisten peruspalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi koko maassa säädetään lähipalvelutakuu. 

  18. Uudistus johtaa erittäin laajamittaiseen henkilöstön siirtoon perustettavien uusien työnantajien palvelukseen. Noin 300 nykyisen työnantajan henkilöstö siirretään kokonaisuudessaan tai osittain 21 uuden työnantajan palvelukseen. Palkkaharmonisointi uhkaa johtaa merkittävään kustannusten kasvuun, mihin uudistuksessa ei ole riittävän huolellisesti varauduttu. Samaan aikaan onnistunut henkilöstöpolitiikka on edellytys työvoiman saamiseksi alalle.

Valiokunta toteaa, että erillinen komitea on arvioinut mahdollisen maakuntaveron (alueveron) etuja ja haittoja. Uuden veron käyttöönotto edellyttäisi laajaa verojärjestelmän uudistusta ja perusteellista vaikutusarviointia mm. kokonaisveroasteen kehittymiseen. Valiokunta yhtyy komitean enemmistön päätelmiin asian suhteen. 

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitämme, 


että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon 


27.4.2021

Toimi Kankaanniemi

Ville Vähämäki

Jari Koskela

Sami Savio

Lulu Ranne

 

Avainsanat: Sote, valtiontalous