Torstai 20.2.2014 klo 15.38 - Ville Vähämäki
Valtiosihteeri Martti Hetemäki esitti 29.11. Rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanosuunnitelmien yhteydessä väitteen, että Suomen bruttokansantuotteessa on 15 prosentin kasvukuilu. Kuilu kuvaa sitä, että olemme Hetemäen mukaan jääneet 15 prosenttia kasvusta jälkeen. Hetemäki todistaa alla olevalla kuvalla (kuva 1, lähde: Hetemäen kalvoesitys 29.11.) väitteensä. Musta pisteviiva kuvaa bkt:n trendikehitystä aikajanalla 2000-2013. Näin Hetemäki saa aikaiseksi kuilun.
Jos kuitenkin katsotaan pitemmän aikavälin bruttokansantuotteen kasvua, voidaan todeta, että itse asiassa väitettyä kasvukuilua ei ole olemassa (kuva 2, lähde: Google public data).
Alla oleva kuva esittää 30 vuoden bkt:een kehitystä. Mustat viivat kuvaavat trendiä. Huomionarvoista on, että bkt on tällä hetkellä lähes trendiviivojen puolivälissä. Näin Hetemäen väite kuilusta katoaa.
Jos puolestaan katsotaan ostovoimakorjattua bruttokansantuotteen kasvua (kuva 3, lähde: Google public data), voidaan havaita että vaikka bruttokansantuotteemme on viime vuosina polkenut paikoillaan, niin ostovoimamme on itse asiassa kasvanut. 80-luvulta lähtien ostovoimakorjattu bruttokansantuote on laskenut vain vuosina -90, -91 ja -08.
Hetemäen raportissa lähdetään siitä lähtökohdasta, että bruttokansantuotteemme on liian matala, ja olemme kasvukuilussa. Esitetyt toimenpide-ehdotukset perustuvat tähän pohjaolettamukseen. Mutta entä jos tämä olettamus on väärä? Ovatko esitetyt toimenpide-ehdotuksetkin vääriä, jos bruttokansantuotteemme onkin suunnilleen oikealla tasolla kuten edellä kuvissa 2 ja 3 olen osoittanut? Entä jos kestävyysvajeen syy onkin liian suureksi kasvanut julkinen sektori, eikä se, että bruttokansantuotteemme on ”kasvukuilussa”?
|
|
|
Torstai 13.2.2014 klo 15.26 - Ville Vähämäki
Perussuomalaiset esittivät vaihtoehtobudjetissaan joulukuun budjettikäsittelyssä 124,5 miljoonan euron lisäystä sotilaalliseen maanpuolustukseen sekä 4,8 miljoonaa euroa varusmiesten kotiuttamisrahaan. Kumpikin esitys äänestettiin nurin hallituspuolueiden toimesta.
Koska itsenäisellä maanpuolustuksella suojellaan paitsi kansalaisia, myös kansalaisten varallisuutta, täytyisi vaje kattaa nopeasti. Tämä voitaisiin tehdä joko lisäämällä tuloja tai vähentämällä menoja.
Kansantalouden kasvun kannalta neutraalit säästöt olisivat esimerkiksi säästäminen kehitysyhteistyöstä, tehottomista yritystuista tai maahanmuutosta. Tulopuolella kasvun kannalta lähes neutraaleja vaihtoehtoja voisivat olla yritysverotuksen porsaanreikien tukkiminen, suursäätiöiden pääomavero sekä harmaan talouden torjunta. Ja koska maanpuolustuksella suojataan kansalaisten varallisuutta, tulisi myös varallisuusveron palautusta harkita ja veron käyttöä maanpuolustustarkoituksiin. Olisin kuitenkin valmiimpi ennemmin säästämään muualta, kuin lisäämään ennestään korkeaa verotusta.
|
|
|
Tiistai 11.2.2014 klo 13.46 - Ville Vähämäki
Kirjoitus julkaistu Tulevaisuus 2030-verkkosivuilla
Tulevaisuusselonteossa esitettiin, että Suomessa täytyisi ottaa käyttöön kansallinen ennakoinnin toimintamalli, jonka puitteissa yhdessä tuotetaan ja kootaan, sekä välitetään suomalaista ja kansainvälistä ennakointitietoa yhteiseen käyttöön. Ajatus on erittäin hyvä. Valitettavasti ennakoinnin toimintamallin ja etenkin ennakoinnin työkalujen kehittäminen on erittäin vaikea ja monimutkainen ongelma. Esitän tässä lyhyessä kirjoituksessa ajatuksia erään mahdollisen ennakointityökalun kehittämisestä.
Ennen kuin menen syvemmälle ennakointityökalujen kehittämiseen, totean itse tulevaisuusselonteosta seuraavaa: tulevaisuuden ennustaminen on lähes kaikilta osin erittäin haastavaa. Esimerkiksi nostan Suomen sata uutta mahdollisuutta – tutkimuksessa esitetyn väitteen siitä, että erilaisia teknologialistauksia pystyy esittämään lähes kuka tahansa, mutta tuskin kukaan kykenee kertomaan, miksi jokin teknologia on toista tärkeämpi, tai millä kriteereillä listaus on muodostettu. Jos saan tehdä niinkin rohkean väitteen, että erilaiset innovaatiot ovat tulevaisuudessa talouden ja yhteiskunnan sekä ajavia, että ohjaavia voimia, on kenties tärkeimpiä asioita tulevaisuuden ennakoinnin kannalta pyrkiä ennustamaan erilaisten teknologioiden kehitysvauhteja ja suuntia. Helpommin ennakoitavia asioita ovat esimerkiksi väestönkehitykseen sekä demografiaan liittyvät asiat, mutta pidän näitä seikkoja talouskehityksen kannalta erittäin tärkeinä. Mielestäni on tärkeää tunnistaa keskeiset Suomen tulevaisuuteen vaikuttavat teemat, olivat ne sitten helposti tai vaikeasti ennustettavia. Väitän, että liian usein ns. helppoa ennakointia väheksytään, vaikka se itse asiassa saattaa olla yhtä tärkeätä kuin vaikeiden tai monimutkaisten tapahtumien ennakointi.
Ennakoinnin työkalujen kehittämisestä esitän, että eräänä mahdollisena vaihtoehtona voisi kehittää Suomen sata uutta mahdollisuutta – radikaalit teknologiset ratkaisut – raportissa esitettyä nelitasomallia siten, että siitä voisi tehdä muun muassa alueellisen kehittämisen työkalun. Toinen kehittämisvaihtoehto voisi olla sellainen, että nelitasomallia kehitettäisiin viennin edistämisen työkalun suuntaan. Käyn alla lyhyesti läpi näitä vaihtoehtoja.
Alueellisen ennakoinnin työkalun kehittämisestä
Näyttäisi siltä, että tulevaisuudessa kansallisvaltioiden välinen kilpailu muuttuu kaupunkiseutujen väliseksi kilpailuksi. Tällöin ne kaupunkiseudut, jotka pystyvät omaksumaan uusia radikaaleja teknologioita nopeimmin, kehittämään niitä edelleen sekä erikoistumaan joillekin kasvaville ihmiskunnalle lisäarvoa tuottaville aloille, tulevat menestymään erinomaisen hyvin tulevaisuudessa. Annan tekstissäni selkeät ohjeet siihen, kuinka voidaan luoda alueellinen ennakointityökalu, jonka avulla voidaan tunnistaa eri maakuntien vahvuuksia arvonluontiverkoissa, poimia maakunnan kannalta keskeisiä radikaaleja nousevia teknologioita, ennakoida maakunnan tulevaisuuteen vaikuttavia trendejä ja ilmiöitä, ja jota voidaan myös käyttää koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempaan yhteensovittamiseen.
Aivan ensimmäiseksi meidän täytyy tunnistaa ne arvoverkot, jotka ovat tulevaisuudessa kasvavia. Arvonluontiverkolla kuvataan maailmanlaajuisiin tarpeisiin perustuvaa yhteiskunnallista ja teknologista muutoksen aluetta. Jotta tehtävämme helpottuisi, olemme tunnistaneet Suomen sata uutta mahdollisuutta: radikaalit teknologiset ratkaisut -julkaisussa 20 kasvavaa arvonluontiverkkoa, jotka tyydyttävät valtaosan ihmisten ja organisaatioiden tarpeista vuoteen 2030 mennessä. Nämä ovat listattuna alla. Tarkemmat kuvaukset kunkin arvoverkon osalta löytyvät tutkimuksestamme. Samalla on listattu nykytilanne kustannuksineen, uusi toimintamalli sääntöineen, teknologisen valmiuden kehitys, siirtymävaiheen ongelmat sekä lainsäädännölliset esteet.
Arvonluontiverkostot, joiden avulla radikaalit teknologiat arvotetaan:
1. Henkilöautoliikenteen automatisointi 2. Tavaraliikenteen automatisointi 3. Lähivalmistus ja teollisen rakenteen murros 4. Kaupan ja palveluiden virtualisoituminen 5. Lähiruoka ja funktionaalinen ravinto 6. Etäläsnäolo ja työkalujen kauko-ohjaus 7. Oppimisen ja opastuksen yksilöllistyminen 8. Toimintakyvyn säilyttämistä tukeva omatoiminen ja yksilöllinen terveydenhuolto 9. Toimintakyvyn lisääminen toimintakykynsä menettäneille 10. Tietoisuutta toimintaympäristöstä lisäävät välineet 11. Toiminnalliset materiaalit ja uudet materiaaliteknologiat 12. Tavaran älykkyyden toiminnalliset lisäarvot 13. Kestävän kehityksen energiateknologiat 14. Raaka-aineet maapallon hyödyntämättömiltä alueilta ja avaruudesta 15. Viihteen, kulttuurin ja vaikuttamisen osallistuvat muodot 16. Maanpuolustus ja terrorismin torjunta 17. Tilojen ja rakenteiden toiminnallistuminen 18. Itseorganisoituvat yhteisölliset toimintatavat 19. Identiteettien ja sosiaalisten rakenteiden virtualisoituminen 20. Demokratia, vapaus ja sosiaalinen koheesio
Seuraavana vaiheena on tunnistaa radikaaleja uusia teknologioita. Tutkimuksessamme olemme listanneet sata teknologia-aluetta tai teknologista ratkaisua, joista voi syntyä maailmaa mullistavia tuotteita tai palveluita. Teknologiat on valittu siten, että niiden tulisi olla saatavilla viimeistään vuonna 2020. On tärkeää arvioida myös kunkin teknologian kypsyystaso. Nyt on huomattava, että tähän radikaalien teknologioiden globaaliin listaukseen voidaan lisätä alueellisesti tärkeitä teknologioita. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan nettisivuilta on saatavissa Excel-taulukko, jossa on ristiintaulukoitu arvoverkot sekä radikaalit teknologiat, eli kullekin teknologialle on annettu pistemäärä jokaisessa arvoverkossa. Näin ollen teknologiat on saatu järjestettyä arvojärjestykseen. Jos ja kun joidenkin teknologioiden osalta tapahtuu kehitystä tai huomataan, että jokin teknologia onkin vaikutuksiltaan laaja-alaisempi kuin alun perin on arvioitu, muuttuvat taulukon pisteet ja teknologia nousee listalla.
Alueellinen tarkastelu
Tähän mennessä kaikki tarvittava tieto löytyy, mutta nyt täytyisi alkaa tekemään radikaalien teknologioiden alueellista tarkastelua. Ensin kannattanee tutkia sitä sadan teknologian listausta, joka on jo valmiina. Keskeisin kysymys on se, onko alueellamme kyseisen radikaalin teknologian osaamista ja onko kyseisen teknologian koulutusta? Nyt tullaan mielenkiintoisille alueille, eli voisiko olla niin, että jollakin alueella on johonkin radikaaliin teknologiaan osaamista, vaikka koulutusta ei olekaan, tai sitä on hyvin vähän? Entä onko johonkin teknologiaan koulutusta, mutta tarkempi analyysi osoittaakin, että alueelle ei ole syntynyt alan osaamiskeskittymää? Voimmeko päätellä jotain tästä?
Jotta saisimme selkeän kuvan alueen työelämän osaamis- ja koulutuskeskittymisestä, tulisi edellä mainittuun Excel-taulukkoon lisätä kaksi saraketta, toinen alueelliselle osaamiselle ja toinen alueelliselle koulutukselle. Pistemäärät voisivat olla vaikka 0-2. Jos sarakkeet kytketään olemassa oleviin laskentakaavoihin sopivasti, on työkalumme valmis.
Seuraavaksi voimme lisätä taulukkoon alueellisia radikaaleja teknologioita, jotka eivät ole nousseet vielä edellä mainittujen sadan listalle. Kun annamme pisteitä teknologialle eri arvonluontiverkkojen suhteen, sekä alueellisen osaamisen ja koulutusosaamisen osalta, arvioissa kannattaa olla raa’an rehellinen. Omalle alueelle tärkeä uusi radikaali teknologia saattaa saada alhaiset pisteet arvoverkkotarkastelussa, mutta jos on alueellista työelämän osaamista ja koulutusta, niin teknologia noussee listalla ylöspäin. Toisaalta suurten kasvukeskusten täytyy huomioida listalla korkealla olevat teknologiat väistämättä jotenkin.
Jotta työkalu voisi toimia trendien ennustajana, täytyy taulukkoa päivittää esimerkiksi puolivuosittain.
Kuten ensimmäisessä kappaleessa totesin, tulevaisuudessa kaupunkiseudut kilpailevat keskenään, eivätkä välttämättä niinkään kotimaan sisällä, vaan maailmanlaajuisesti. Tässä kilpailussa menestyvät ne alueet, jotka pystyvät erikoistumaan. Esittämälläni tavalla voidaan kyetä tunnistamaan ne alat, joille kunkin alueen kannattaa erikoistua.
Viennin edistämisen työkalun kehittämisestä
Ensimmäiseksi meidän on kansakuntana ymmärrettävä sekä hyväksyttävä ne globaalit kasvavat arvoverkostot, jotka luovat tulevaisuudessa huomattavan lisäarvon maapallon väestölle. Tämän jälkeen on tunnistettava niitä radikaaleja teknologioita, jotka vaikuttavat näihin arvonluontiverkostoihin. Seuraavaksi on pohdittava Suomen nykyistä osaamistasoa kunkin teknologian kohdalla, sekä arvioitava teknologioiden koulutuksen tarpeellisuus. Viimeiseksi pitää arvioida, mitä valmiita vientikanavia suomalaisilla yrityksillä on jo valmiina. Näitä pohdintoja ja arviointeja on tehty Suomen sata uutta mahdollisuutta raportissa.
Mielestäni keskeinen asia viennin edistämisen kannalta on se, että tiedämme mitä meiltä halutaan ostaa. Maailma on täynnä esimerkkejä siitä, kuinka kaupat on tehty ennen kuin koko tuotetta on ollut edes valmiina tai suunnittelijan pöydällä. Kenties meillä suomalaisilla on liian suuri halu tehdä ensin täydellinen tuote, ja vasta sen jälkeen alkaa myyminen ja markkinointi. Monesti on kuultu surullisia tarinoita myös siitä, että on kehitetty tuote, jolle ei ole löytynyt asiakkaita lainkaan.
Ehkäpä voisimme tehdä maakohtaisen kartoituksen Suomen lähetystöjen kautta siitä, mitä meiltä suomalaisilta halutaan ostaa nyt ja tulevaisuudessa. Suomen sata uutta mahdollisuutta – teknologialistausta voitaisiin käyttää apuvälineenä. Tällöin näkisimme heti millä teknologioilla olisi missäkin maissa kysyntää, ja tieto tulisi kootusti samaan taulukkoon. Näkisin, että tällä tavoin saisimme myös lähetystöihimme tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia suomalaisilla voisi olla tarjota.
Loppumietteitä
Tulevaisuusvaliokunnan Radikaalit teknologiat-jaosto on julkaissut kirjan Suomen sadasta tulevaisuuden teknologiasta. Julkaisu ei pelkästään kerro niistä jopa sadasta tulevaisuuden teknologiasta, joita Suomella on valmius kehittää, vaan tarjoaa järjestelmän, jolla kehitysalueet on pisteytetty tärkeysjärjestykseen juuri Suomen näkökulmasta. Tehtävä oli erittäin haastava. Haastava on myös tämä esittämäni harjoitus, jossa alueellisesti tunnistetaan keskeisiä osaamis- ja koulutuskeskittymiä kunkin radikaalin teknologian osalta. Tämä tekemällä saadaan kuitenkin aikaan työkalu, jolla voidaan muun muassa ennakoida tulevaisuuden koulutus ja työelämätarpeita. Viennin edistämisen työkalun kehittämisen osalta mietteeni jäivät ehkä hieman viimeistelemättömälle tasolle, mutta tämä johtuu siitä, että ehdin jo kerran kehittää täsmällisemmän työkalun, mutta kun en sitä kirjaillut ylös, niin olen sen jo unohtanut, mutta unohtaminenhan on inhimillistä.
Maailma muuttuu. Sitä ei pidä pelätä – päinvastoin. Teknologia on apunamme jo tänä päivänä lähes jokaisessa arkisessa askareessa, jota teemme. Tätä kirjoittaessa käytän aikanaan mullistavaksi koettua tekniikkaa, joka nyt on itsestäänselvyys. Jonain päivänä itsestäänselvyyksiä ovat myös nyt radikaaleilta tuntuvat teknologiat.
Aivan lopuksi totea, että maassamme tarvitaan tulevaisuudessa sekä filosofeja että insinöörejä – molempia yhdessä. He täydentävät toisiaan, ja erikseen heistä ei saada irti täyttä hyötyä kansakunnallemme.
Kirjoittaja on kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan radikaalit teknologiat -jaoston puheenjohtaja
|
|
|
Perjantai 31.1.2014 klo 15.18 - Ville Vähämäki
Julkaistu 31.1. Oulu-lehden Blogi arkadianmäeltä-palstalla.
Meille kaikille on tuttu tarina hölmöläisten peitonjatkamisesta. Kun jalkoja paleli, leikattiin toisesta päästä ja ommeltiin toiseen päähän pala takaisin. Kuulostaako tutulta?
Viime päivinä ovat julkisuudessa olleet jälleen valtiontalouden säästöt, joita hallitus on maaliskuussa pidettävässä kehysriihessä valmis tekemään noin kolmen miljardin edestä. Nordean tutkimusjohtajan Aki Kangasharjun mielestä leikkauksia pitäisi tehdä julkiselta puolelta jopa kahdeksan miljardia. Mikä on totuus, ja miten valtiontaloutta pitäisi korjata, jotta Suomi saataisiin takaisin kasvu-uralle?
Valtiolla on tällä hetkellä 8-10 miljardin euron kestävyysvaje. Tämä tarkoittaa karkeasti sanottuna sitä, että elintasostamme noin 20 prosenttia on velkarahalla hankittua. Käänne Suomen taloudessa on ollut ennenäkemättömän jyrkkä. Ennen 2007 eduskuntavaaleja keskeisiä vaalitenttien aiheita oli se, miten paljon meillä on jakovaraa. Nyt on käynyt selväksi, että jaettavaa ei tuolloin olisikaan ollut.
Olemme kansakuntana ennennäkemättömän taloudellisen haasteen edessä. Ensinnäkin meillä on takana poikkeuksellisen pitkä hitaan kasvun kausi, joka on kestänyt jo kuusi vuotta ja uhkaa edelleen jatkua. Toisena tekijänä meillä on väestön ikärakenteesta johtuvat ongelmat. Kolmanneksi nostan liian suureksi paisuneen julkisen sektorin. Julkisen puolen menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat kasvaneet 47 prosentin tasolta 58 prosentin tasoon vain kuudessa vuodessa. Lisäksi kaikki verot on jo kiristetty äärimmilleen.
Valtionvarainministeriön mukaan kansantaloudessamme on 15 prosentin kasvukuilu. Olen tästä arviosta hyvin paljon eri mieltä, ja perustelen asiaa sillä, että VM:n virkamiehet ovat tehneet arvionsa sen mukaan, että koko 2000 - luvun alun nousukausi olisi jatkunut tähän päivään asti. Oman arvioni mukaan meillä on vain lievä, ehkä noin 5 prosentin kasvukuilu, kun huomioidaan bkt:n pitkän aikavälin kehitys.
Nähdäkseni julkisen puolen menoja on leikattava, mutta mielestäni samalla pitäisi harkita sitä, että nämä leikkaukset kompensoitaisiin sillä, että tuloverotusta kevennettäisiin. Tuloverotuksen keventämisellä pidetään yllä kansalaisten ostovoimaa. Nähdäkseni taloutta täytyy edelleen elvyttää sekä infrahankkeita käynnistämällä, sekä tukemalla teollisuuden kilpailukykyä ja tuotekehittelyä.
Ajat ovat hankalat, mutta työnteolla pystymme kääntämään tilanteen voitoksemme.
|
|
|
Torstai 30.1.2014 klo 11.31 - Ville Vähämäki
Jorma Ollilan luotsaama työryhmä julkaisi ideansa autoilun verottamisesta. GPS-seurantaan perustuva kilometrivero on synnyttänyt liudan asiaan skeptisesti suhtautuvia uutisia. Miten näin rajun vastustuksen synnyttänyt idea voisi olla hyvä? Tarkastellaanpa uudistuksen motiiveja. Tärkein motiivi on valtion verotulojen ylläpitäminen. Autojen kulutus ja päästöt ovat tippuneet tekniikan kehittymisen myötä ja sitä mukaa verotusta on kiristetty. Toisaalta EU:n kaavaileman direktiivin mukaisesti uutta autoa ostettaessa maksettava autovero poistuisi vuonna 2016. Tilalle täytyisi siis löytää jokin uusi vero. Tulevaisuudessa myös vähäpäästöiset sähköautot ja hybridit yleistyvät. Sähköautolla ajeleva ei maksa polttoaineveroa, eikä sähkön verotusta voi nostaa niin paljon, että vaje tulisi katettua.
Valtio verottaa tieliikennettä aivan liian paljon vuositasolla, 7 500 miljoonaa. Nyt kun tämä verotulo uhkaa pudota, joudutaan keksimään kaikenlaisia järjestelmiä. Ollilan malli on erinomainen esimerkki siitä, miten yksinkertaisesta asiasta saadaan monimutkainen. Olisi kansantaloudellisesti järkevää, että sähköautot yleistyisivät. Vapautuisimme hieman öljyriippuvuudestamme ja vaihtotaseemme paranisi, koska sähköä voidaan tuottaa kotimaisella polttoaineella. Ympäristömme puhdistuisi. Jos esitetty kilometriveromalli otetaan käyttöön, joudutaan sähköautoille asettamaan hulppea 8–9 sentin vero kilometriä kohden, jotta päästään samaan kokonaisverokertymään polttomoottorikäyttöisten autojen kanssa. Esitetty malli saattaisikin jopa ehkäistä sähköautojen laajamittaisen yleistymisen. Lisäksi seurantajärjestelmän asentaminen on satojen miljoonien bisnes. Yksinkertaisin ja edullisin tapa verottaa autoilua on polttoainevero. Verot kerätään pienillä kustannuksilla samalla, kun käydään bensapumpulla tankkaamassa. Mikäli motiivi olisi vain verottaa kulutettua polttoainetta ja aiheutettuja hiilidioksidipäästöjä, olisi vain yksi vero, polttoainevero. Miksi siis ehdottaa monimutkaista ja kallista seurantajärjestelmää, jos motiivi olisi vain päästöjen verotus?
Positiivista Ollilan ehdotuksessa on mahdollinen autokannan uusiutuminen. Tämä johtuisi auto- ja ajoneuvoveron poistumisesta. Polttoaine- tai käyttövoimavero eivät silti poistuisi. Valtion nettoverotulo on tarkoitus pitää nykyisellään. Autoveron poistumisesta eniten hyötyisivät ne, joilla on varaa kalliimpiin autoihin. Myös yksityisyydensuoja aiheuttaa kysymyksiä, mikä on huomioitu loppuraportissa vain yleisellä tasolla. Tuskin tulisi kuuloonkaan, että käveleviä tai julkisilla kulkevia ihmisiä seurattaisiin GPS-paikannuksen avulla verojen keruun varjolla. En väitä, että itse tarkoitus on vakoilla ihmisiä, mutta tietojen joutuminen vääriin käsiin on mahdollista. Suhtaudun kielteisesti ehdotukseen. Päästöjen verotukseen on helpompia keinoja. Autoilun verotus kaipaa uudistamista, mutta tämä esitys loisi uuden yksityisesti toteutetun rahankeruulaitoksen mahdollisine vuosittaisine lisenssimaksuineen toimivan järjestelmän tilalle, tuoden mukanaan nipun muita ongelmia.
|
|
|
Keskiviikko 11.12.2013 klo 10.12 - PS VERKKOTOIMITUS
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet ovat jättäneet valiokunnassa vastalauseen hallituksen esitykseen, jossa ehdotetaan säädettäväksi ns. windfall-vero. Uusi vero on tarkoitus kohdentaa päästöttömiin tietyn tehon ylittäviin energiantuotantolaitoksiin, kuten ydin- ja vesivoimalaitoksiin.
Perussuomalaiset pitävät päästöttömän ja tehokkaan energiantuotantomuodon lisäverotusta erittäin huonona ideana, etenkin nykyisessä vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa. Huolena on, että vero heikentäisi suomalaisen teollisuuden investointihalukkuutta ja kilpailukykyä entisestään.
- Rikkidirektiivin kurjistaman vientiteollisuutemme niskaan ei ole syytä kasata tällaisia lisäkustannuksia, kansanedustaja Ville Vähämäki toteaa tiedotteessaan.
Hallituksen esityksen katsotaan myös olevan ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa.
- Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset haluavat nostaa esiin sen, että vero rankaisee kohtuuttomasti vesivoimaa. Lisäksi se on epätasa-arvoinen vaihdellen huomattavasti voimalaitosten välillä: vesivoimaloidenkin välillä olisi kymmenkertaisia eroja veron määrässä, kun otetaan huomioon tuotetun sähkön määrä.
Perussuomalaiset muistuttavat myös, että EU:n energiaverodirektiivin mukaan sähkön tuotantoon ei ole mahdollista kohdistaa veroja. Veroa ei myöskään voida kohdistaa suoraan voimalaitoksen nimellistehoon. Siksi veron toteutustavaksi esitetään voimalaitoksen jälleenhankinta-arvon verottaminen.
- Tämä on kuitenkin aivan eri asia kuin lakiesityksen perustelujen mukainen verotuskohde eli ansioton voitto, vastalauseessa todetaan ja arvellaan, että voimalaitosvero on pyritty naamioimaan kiinteistöveron muotoon, jotta se ei olisi ilmiselvästi Euroopan unionin lainsäädännön vastainen, Vähämäki painottaa.
Windfall-veron ongelmiin on kiinnittänyt huomiota myös Fortum, jonka toimesta asiasta on valitettu Euroopan komissioon.
Asiaa käsittelivät valtiovarainvaliokunnassa myös kansanedustajat Maria Lohela (ps.) sekä Kauko Tuupainen (ps.).
|
|
|
Perjantai 29.11.2013 klo 14.25 - Veli-Pekka Leskelä - PS uutistoimitus
erussuomalaiset esittää Yle-veron indeksiveron korotuksen hylkäämistä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jätti asiasta vastalauseen tänään perjantaina eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa.
Yle-veron kooksi on määritelty alunperin 500 miljoonaa euroa. Indeksikorotus korottaisi tätä noin 10 miljoonaa euroa. Perussuomalaisten mielestä myös Yleisradion pitäisi osallistua vaikeina aikoina yhteiskunnan säästötalkoisiin.
- Maksuperusteiden muutokset ovat yhdelle henkilölle määrällisesti marginaalisia, mutta Perussuomalaiset näkevät asiassa periaatteellisen ristiriidan. Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että hallitus on jo taloudellisiin syihin vedoten jäädyttänyt muun muassa lapsilisien indeksikorotukset, valiokunnan perussuomalaiset muistuttavat.
Oppositiota syrjittiin
Valiokunnan jäsen Ville Vähämäki perustelee vastalausetta myös sillä, että oppositio jätettiin ulos siitä kokouksesta, jossa päätettiin lähettää Yle-veroasia Ylen hallintoneuvoston pohdittavaksi, vaikka aina aiemmin Yleä käsiteltiin koko eduskunnan voimin.
- Katsomme, että hallitusryhmät rikkoivat yleveron osalta parlamentaarisen käsittelytavan, Vähämäki moittii.
Perussuomalaiset eivät väheksy Ylen asemaa yhtenä merkittävä tiedotusvälineenä Suomessa. Ylellä on valtion tiedotusvälineenä valtaa, mutta myös paljon vastuita.
Parin prosentin vaje hoituisi hallinnolla
- Perussuomalaiset eivät kuitenkaan näe, että rahoituksen kahden prosentin muutos suuntaan tai toiseen tulee merkittävästi parantamaan, saati huonontamaan Ylen tuottamaa sisältöä. Kahden prosentin sopeutus omaan toimintaan vaatii vain johto- ja organisointitaitoja, joita nyt tarvitaan korostetusti.
Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että lakiesitys indeksikorotuksesta hylätään.
Valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtajana toimii perussuomalaisten kaajanilainen kansanedustaja Pentti Kettunen. Siihen kuuluu oululaisen Vähämäen lisäksi myös Kauko Tuupainen Jyväskylästä.
|
|
|
Tiistai 26.11.2013 klo 12.38
Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset: energiaveropolitiikan suuntaa muutettava
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Pentti Kettunen, Ville Vähämäki ja Kauko Tuupainen ovat jättäneet valiokunnassa vastalauseen liittyen hallituksen esitykseen energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi.
Kettunen, Vähämäki ja Tuupainen katsovat, että Suomen energiaintensiivinen teollisuus on kärsinyt hallituksen energiaveronkorotuksista mittavan vahingon kilpailukykyynsä.
- Suomen kilpailukykyä on jo kuritettu niin sanotun rikkidirektiivin käyttöönotolla ja heti perään hallitus aikoo säätää windfall-veron sekä nostaa sähkön verotusta, vastalauseessa todetaan ja huomautetaan näiden toimien olevan ristiriidassa teollisuuden toimintaedellytysten kohentamista lupaavan hallitusohjelman kanssa.
Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset toteavat, että tasaveroluonteisten energiaverojen korotukset rokottavat valtiovarainministeriön omienkin laskelmien mukaan pienituloisia jopa arvonlisäverotuksen korotusta pahemmin. Perussuomalaiset kantavat huolta erityisesti taajama-alueen ulkopuolella asuvista yksinhuoltajista ja eläkeläisistä, joiden energiakulut saattavat ylittää jopa 20 % käytettävissä olevista tuloista.
- Kataisen ja Kiviniemen hallitusten toteuttamat veronkorotukset ovat johtaneet siihen, että myös Suomesta löytyy enenevässä määrin niin sanottuja energiaköyhiä eli henkilöitä, joille tuottaa vaikeuksia suoriutua lämmitykseen ja sähkönkulutukseen liittyvistä kustannuksista, vastalauseessa sanotaan.
Perussuomalaisen energiapolitiikan keskeinen tavoite on kotimaisen energian aseman parantaminen suhteessa tuontienergiaan. Hallituksen harkitsematon päätös leikata kotimaisen bioenergian kuten turpeen ja puuenergian tukia on johtanut siihen, että useat energiayhtiöt ovat korvanneet bioenergian kivihiilellä. Negatiivisen kehityksen kääntämiseksi tulisikin turpeen verotuki ja metsähakkeen tuki palauttaa vuoden 2012 tasolle.
Lisätietoja:
Ville Vähämäki, puh. 050 512 0196
Pentti Kettunen, puh. 044 029 6681
Kauko Tuupainen, puh. 040 054 0295
|
|
|
Keskiviikko 13.11.2013 klo 11.19
TIEDOTE
julkaisuvapaa
Nyt kun harkinta Yle-veron indeksikorotuksen jäädyttämisestä on hallituspuolueiden toimesta annettu Yleisradion hallintoneuvostolle, valtionvarainvaliokunnan verojaoston jäsenet Lohela ja Vähämäki toivovat, että se asiaa käsitellessään ottaisi huomioon julkisen talouden heikon tilanteen.
- Kun lähes kaikkialta muualtakin ollaan säästämässä, niin ei ole kohtuullista ajatella, että Yle olisi tästä poikkeus, edustajat toteavat. Kun hallitus on jo jäädyttänyt mm. lapsilisien tason, tulisi vakavasti edes pohtia koko Yle-veroindeksin jäädyttämistä tai vähintäänkin indeksikorotuksen liudentamista.
Lisätietoja:
Maria Lohela p. 050 512 0789
Ville Vähämäki p. 050 512 0196
|
|
|
Tiistai 22.10.2013 klo 14.56 - Miia Eloranta, Soveltaja-lehti
Teknologiahämyssä haparointi on nyt ohi. Näin uskoo tulevaisuusvaliokunnan teknologiajaoston vetäjä Ville Vähämäki (ps). Hiljattain julkistettu eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti sadasta uudesta teknologisesta mahdollisuudesta valaisee tietä tulevaisuuden kilpailukykyyn ja hyvinvointiin. Seuraavaksi tärkeimmät teknologiat pitäisi ripeästi viedä käytäntöön.
-Tässä ollaan keksitty jotain todella isoa. Nyt näemme, miten investointeja pitää allokoida teknologiaprojekteihin. Olemme ikään kuin kulkeneet pimeässä huoneessa, etsineet katkaisijaa ja nyt saaneet valot päälle, Vähämäki kuvaa.
Tutkimus, julkinen sektori ja media keskeisiä
Vähämäen mukaan varsinainen työ on kuitenkin vielä edessä. Hänen mukaansa käytännön kehitystyö pitää aloittaa tärkeimmiksi listattujen teknologioiden kanssa mahdollisimman pian. Tässä Vähämäki suuntaa katseensa ensinnäkin suomalaisiin tutkimuslaitoksiin.
-Tutkimuslaitosten tulisi tämän raportin pohjalta investoida oikeanlaisiin tutkimushankkeisiin.
Toiseksi valtion ja kuntien rooli on Vähämäen mielestä keskeinen. Lainsäädännöllisten esteiden poistaminen sekä uusien teknologioiden nopea omaksuminen julkisella sektorilla näyttää vahvaa esimerkkiä yrityksille ja yhteisöille. Myös medialla on hänen mielestään tärkeä rooli siinä, että uudet teknologiat tulevat konkreettisella tasolla osaksi jokapäiväistä keskustelua.
Vähämäki sanoo, että raportissa kuvatuissa teknologioissa on paljon sellaisia, jotka on jo keksitty muualla ja jotka pitäisi ottaa Suomessa käyttöön pikaisesti. Toiseksi raportista löytyy esimerkiksi oppimiseen liittyvää teknologiaa, joka on kehitetty Suomessa. Nämä innovaatiot pitäisi ottaa käyttöön ensin kansallisesti ja kehittää niistä sitten nopeasti myytäviä vientituotteita. Kolmanneksi Vähämäki listaa teknologiat, jotka ovat jo osin käytössä, mutta joiden myyntiosaaminen puuttuu.
Vaikka teknologiaraporttia ohjanneessa tulevaisuusvaliokunnassa on erilaisia poliittisia näkemyksiä, Vähämäki sanoo että raportista on puoluepolitiikka kaukana.
Suomen etu, hyvinvointivaltion edellytys
-Tämä on tehty ajatellen koko Suomen etua. Työkalu, joka on tehty, koska on havaittu iso puute tulevaisuuden teknologioiden ymmärtämisessä ja eteenpäin viemisessä.
Kansanedustajan mielestä teknologiakysymys on niin keskeinen, että sulkemalla innovaatioita pois suomalainen yhteiskunta kääntyy takaisin 50-luvulle globaalissa kilpailussa. Muut valtiot ottavat käyttöön erilaisia uusia teknologioita, jotka kirittävät niiden kilpailukykyä. Vähämäen mukaan Suomi voi teknologiajuoksussa parhaimmillaan pitää yllä hyvinvointia ja pahimmillaan jäädä muiden jalkoihin kansainvälisessä kilpailussa.
-Keskeinen asia on se, että uusien teknologioiden avulla pystytään säilyttämään hyvinvointivaltio, Vähämäki tiivistää.
|
|
|
Keskiviikko 16.10.2013 klo 15.24 - PS VERKKOTOIMITUS
PERUSSUOMALAINEN
Kansanedustaja Ville Vähämäki jätti kirjallisen kysymyksen koskien eläkkeenmaksua. Hän penää kysymyksessään vastuuta eläkelaitoksille eläkemaksujen aloitusten viivästyksistä.
- Tietoon on tullut tapauksia, joissa eläkkeen maksun aloitus on viivästynyt eläkeyhtiöstä johtuvista syistä, vaikka eläkehakemukset on jätetty ajallaan. Esille tulleet eläkkeiden viivästymiset voivat pahimmillaan ajaa eläkeläisen velkakierteeseen, toteaa Vähämäki.
Vähämäen mukaan laki ei sanktioi viivästynyttä eläkkeenmaksua tarpeeksi vaan se on kuin tehty eläkeyhtiöitä ajatellen.
- Laki ei juurikaan välitä eläkkeensaajan oikeuksista. Se kyllä määrää koron viivästyneelle eläkkeelle mutta senkin vain silloin, kun kolme kuukautta hakemuksesta on kulunut. Oikeus on eläkelaitosten puolella, ei eläkkeensaajan, joka on huomattavasti heikommassa asemassa eläkelaitokseen nähden.
Vähämäki haluaa kysymyksessään selvittää miten hallitus aikoo parantaa eläkeläisen oikeusturvaa, ja aikooko se sanktioida eläkkeenmaksun viivästymisen paremmin.
|
|
|
Perjantai 11.10.2013 klo 14.24
VAPAMEDIA 11.10.2013 - Laura Salonen
Tulevaisuusvaliokunta julkaisi viikko sitten raportin tulevaisuuden sadasta teknologisesta keksinnöstä, joita pidetään Suomen seuraavina mahdollisuuksina. Teknologian kehittyessä globaalissa maailmassa hallitsematonta vauhtia tuntuu tällaisen tutkimuksen tekeminen haastavalta. Saatiinko tutkimuksessa sitten jotain merkittävää selville?
Tulevaisuusvaliokunnan tilaama “Suomen sata uutta mahdollisuutta: Radikaalit teknologiset ratkaisut” -raportti listaa sata uutta teknologista aluetta tai ratkaisua, joiden uskotaan mullistavan maailmaa ja nostavan Suomen talous nousuun.
Viime aikoina saatujen Suomea koskettaneiden irtisanomis- ja talousuutisten valossa tällaisella tulevaisuusmyönteisellä raportilla varmasti on tilausta keskuudessamme. Olisiko tässä sata seuraavaa Nokiaa ja Roviota, jotka voisivat palauttaa meidät teknologian edelläkävijöiden joukkoon?
Suomalaiset uskovat vahvasti teknologisen kehityksen tuomaan menestykseen. Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäen mukaan tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida tehdä suoraa johtopäätöstä siitä, että teknologiat itsessään ratkaisisivat tiettyjä annettuja yhteiskuntamme ongelmia. Vähämäki johtaa tulevaisuusvaliokunnan Radikaalit teknologiat -toimikuntaa.
”Poliittisella päätöksenteolla on edelleen erittäin suuri rooli muun muassa lainsäädännöllisten esteiden poistamisessa”, Vähämäki kuvailee.
Tutkimuksen todellinen arvo löytyy teknologian muutoksista
Allekirjoittanut pitää epätodennäköisenä tutkimustulosten kestävyyttä, sillä teknologia kehittyy globaalissa maailmassa lähes kontrolloimatonta vauhtia.
Myös Vähämäki kertoo raportin esipuheessa, että tutkimuksen tulokset todennäköisesti vanhenevat nopealla tahdilla. Mitä hyötyä raportista sitten ylipäänsä on?
”Tutkimuksessamme on tehty malli, jolla innovaatioita voidaan pisteyttää sekä järjestää erityyppisiin listauksiin. Tällöin listausta ajoittain päivittämällä voidaan löytää teknologioita, jotka nousevat listalla ylöspäin”, Vähämäki vastaa.
Näin voimme Vähämäen mukaan ennakoida yhteiskunnan kannalta merkittäviä teknologioita. Tutkimuksen perimmäisenä tarkoituksena onkin löytää näitä nousevia teknologioita.
”Näin ollen jopa haluamme, että listaus vanhenee, eli teknologiat liikkuvat listan sisällä, uusia teknologioita nousee listalle tai vanhoja tippuu pois”, Vähämäki täydentää.
Kaiken avainsanana ovatkin hänen mukaansa juuri nämä muutokset, joita esimerkiksi tulevaisuusvaliokunnassa tai muissa innovaatioita tutkivissa elimissä tulisi tarkastella lähemmin.
Raportin myötä olennaista ei siis olekaan itse teknologia, vaan nopea reagoiminen ja omaksuminen.
”Keskeinen huomio tutkimuksessa on se, että meidän täytyy omaksua uusia teknologioita nopeasti ja tarvittaessa vaikka ostaa niitä Suomeen. Ne tulee ottaa täällä nopeasti käyttöön ja niitä tulee soveltaa, kehittää ja myydä edelleen eteenpäin”, Vähämäki kuvailee.
Pikkuhiljaa arvoverkostoja valtaamaan
Vähämäen mukaan tulevaisuuden kasvu löytyy ennen kaikkea raportissa listatuista kahdestakymmenestä arvoverkosta.
”Tutkimuksessa annoimme kullekin teknologialle pisteytyksen kahdessakymmenessä globaalisti kasvavassa arvoverkossa, jotka tulevaisuudessa tuottavat merkittävää lisäarvoa yhteiskunnalle”, Vähämäki kuvailee.
Arvoverkolla tutkimuksessa tarkoitetaan maailmanlaajuisiin tarpeisiin perustuvaa yhteiskunnallista ja teknologista muutoksen aluetta. Esimerkkejä raportissa esitetyistä arvonluontiverkostoista ovat kaupan ja palveluiden virtualisoituminen, oppimisen ja opastuksen yksilöllistyminen sekä kestävän kehityksen energiateknologiat. Vähämäki korostaa, että mikäli ei vielä ole osana näitä arvoverkkoja, niihin tulee pyrkiä.
Talouden sekä viennin kasvu on siis mahdollista, mutta sen eteen tulee nähdä vaivaa ja rahaa.
”Mikään yritys ei voi syntyä suureksi, joten ensin täytyy yrittää ottaa pieni markkinaosuus jostain kasvavasta arvoverkosta”, Vähämäki korostaa.
|
|
|
Torstai 3.10.2013 klo 19.12
TIEDOTE 3.10.2013
Kansanedustaja Vähämäki: Oulu nimettävä arktisen alueen kehityskeskukseksi.
Pääministeri Jyrki Katainen esitteli eilen hallituksen arktista strategiaa. Keskustelussa nousi useasti esiin Oulun mahdollisuudet keskeisenä pohjoisen aluekehityksen keskuksena. Kansanedustaja Vähämäki esittikin arktisen strategian käsittelyn yhteydessä, että Oulu valittaisiin toteuttamaan hallituksen tekemää arktista strategiaa ja samalla johtamaan pohjoista aluekehitystä.
- Oulussa on potentiaalia nousta keskeiseksi peluriksi arktisen alueen kehittämisessä. Johtamis-, kehitysosaaminen ja ennen kaikkea alueosaaminen on Oulussa omaa luokkaansa. Viittaan tässä muun muassa Oulun kaupungin, Business Oulun, Oulun Yliopiston ja muiden toimijoiden vahvaan rooliin, ja jo tehtyyn taustatyöhön. Näillä perusteilla Oulu olisi erinomainen valinta johtamaan pohjoista aluekehitystä. Vähämäki sanoo.
Vähämäki saa tukea Oulun kaupungilta, joka on tehnyt asiasta oman kasvusopimusluonnoksen.
- Tietotaito ja tahto on valmiina, enää tarvitaan nopeita toimenpiteitä valtion taholta. Arktiseen alueen kehitykseen on mentävä mukaan nopeasti, muuten jäämme muiden jalkoihin. Vähämäki jatkaa.
|
|
|
Torstai 3.10.2013 klo 12.41 - Yle uutiset
YLE UUTISET
Robottiautot, 3D-tulostimet, biosirut, nanosellu, robottijalat, kyberhyönteinen, keinotekoiset lihakset ja kaiken näkevä materiaalitutka. Siinä esimerkkejä teknologioista, jotka kaikki löytyvät raportista nimeltä "Suomen sata uutta mahdollisuutta: radikaalit teknologiset ratkaisut.
Ylen A-studio on saanut etukäteen tutustua torstaina julkaistavaan raporttiin uusista teknologisista ratkaisuista, joiden toivotaan siivittävän Suomea eteenpäin tulevina parina vuosikymmenenä.
Raportin tilannut eduskunnan tulevaisuusvaliokunta tuskastui siihen, että teknologia etenee niin nopeasti, että pienen maan päättäjien on vaikea pysyä perässä.
– Suomessa poliitikoilla ei ole olemassa kunnon työkalua, millä he voivat ohjata näitä tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia. Nyt haluttiin tehdä tällainen työkalu, jolla toivottavasti saadaan myös Suomen vienti kasvuun, kun tiedetään, mihin toimialoihin kannattaa investoida, toteaa idean isä, perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki.
Vähämäki johtaa tulevaisuusvaliokunnan ”radikaalit teknologiat” -nimistä jaosta.
Teknologiat käyttöön viimeistään vuonna 2020
Itse raportin ovat kirjoittaneet tilaustyönä Risto Linturi, Osmo Kuusi ja Toni Alhqvist. Raportti esittelee 100 teknologiaa, jotka ovat kaikki tieteellisesti todettu mahdollisiksi. Teknologiat on valittu siten, että niiden tulee olla käytössä viimeistään 2020 ja niiden yhteiskunnallisten vaikutusten oletetaan olevan merkittäviä viimeistään 2030.
– Muualla maailmassa kehitys on edennyt paljon nopeammin kuin Suomessa. Muutokset tulevat vaikuttamaan arkeemme vielä enemmän jatkossa kuin 1990-luvulta tähän päivään, arvioi raportin pääkirjoittaja Risto Linturi.
"Kaikki tulee muuttumaan"
– Muutoksia tulee terveydenhuoltoon, liikkumiseen, viestintään, tavaroiden valmistukseen. Puhutaan hyvin suuresta työelämän muutoksesta; on vaikea ajatella, mihin oikeastaan ei tulisi muutoksia, Sovelto oy:n muutosjohtajana toimiva Linturi jatkaa.
Erityisen mielenkiintoiseksi raportin tekee kuitenkin se, että teknologiat on pantu tärkeysjärjestykseen. Tekijät ja tulevaisuusvaliokunta ovat erityisen ylpeitä metodista, jonka he ovat kehittäneet teknologioiden arvioimiseksi.
Raportin tekijät laativat ensin listan 20 ”arvonluontiverkostosta”, siis elämän osa-alueista, joihin teknologiat vaikuttavat. Listalla on kaikkea opetuksesta terveyteen. Varsinaisia teknologioita pisteytettiin sen mukaan, kuinka paljon ne vaikuttavat näihin elämänalueisiin.
Lisäksi arvioitiin muun muassa sitä, kuinka valmis teknologia on, kuinka nopeaa on alan maailmanlaajuinen tieteellinen kehitys sekä millaiset vientinäkymät Suomella olisi alalla.
Listaa on tarkoitus jatkossa päivittää ja tarkentaa tarvittaessa pisteytystä. Kyseessä ei ole siis vain kertakäyttöinen lista, vaan menetelmä teknologisen kehityksen arvioimiseksi ja ennustamiseksi.
Raportti maksoi 30 000 euroa
Koko raportti maksoi 30 000 euroa. Kysymykseen, oliko tekijöillä tarkoitus myös hieman näpäyttää Pekka Himasen kohutun tulevaisuusraportin suuntaan, Linturi vastaa näin:
– Kun tehdään tulevaisuusarvioita, niin siinä täytyisi olla mukana myös tulevaisuuden mahdollisuuksia. On vaikea ajatella sellaista tulevaisuusarviota, jossa ajatellaan, että tulevaisuudessa käytetään samoja vanhoja välineitä kuin aikaisemminkin. Ei tulevaisuutta voi oikein ohjata peräpeilistä.
|
|
|
Torstai 3.10.2013 klo 12.38 - Yle uutiset
YLE UUTISET
Robottiautot, 3D-tulostimet, biosirut, nanosellu, robottijalat, kyberhyönteinen, keinotekoiset lihakset ja kaiken näkevä materiaalitutka esitellään raportissa nimeltä "Suomen sata uutta mahdollisuutta: radikaalit teknologiset ratkaisut." Millaiset teknologiset ratkaisut vievät Suomea eteenpäin?
Ylen A-studio sai etukäteen tutustua torstaina julkaistavaan raporttiin uusista teknologisista ratkaisuista, joiden toivotaan siivittävän Suomea eteenpäin tulevina parina vuosikymmenenä.
–Suomessa poliitikoilla ei ole olemassa kunnon työkalua, millä he voivat ohjata näitä tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia. Nyt haluttiin tehdä tällainen työkalu, jolla toivottavasti saadaan myös Suomen vienti kasvuun, kun tiedetään, mihin toimialoihin kannattaa investoida, toteaa idean isä, perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki.
Raportin tekijät laativat ensin listan 20 ”arvonluontiverkostosta”, siis elämän osa-alueista, joihin teknologiat vaikuttavat. Listalla on kaikkea opetuksesta terveyteen. Varsinaisia teknologioita pisteytettiin sen mukaan, kuinka paljon ne vaikuttavat näihin elämänalueisiin.
|
|
|
Tiistai 1.10.2013 klo 11.03
Kansanedustaja Ville Vähämäki (ps.) on 26.9. jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien sairaalaturvallisuutta. Vähämäki ihmettelee, miksi laki estää turvallisuusalan koulutuksen saamia henkilöitä toimimasta laillisesti.
- Nyt pakkohoitoon määrätyn potilaan ja henkilökunnan turvallisuus on viime kädessä hoitohenkilökunnan vastuulla. Toteaa vähämäki
Hän viittaa mielenterveyslakiin, joka tällä hetkellä määrää vastuun pakkohoitopotilaan poistumisen estämisestä tai hänen siirtämisestä hoitohenkilökunnalle. Vartijalla tai järjestyksenvalvojalla ei ole oikeutta käyttää tarvittavia keinoja.
- Tämä ristiriita on omiaan lisäämään hoitajien jo nyt paljon kokemaa väkivallan uhkaa.
Tilastojen valossa hoitajat todella ovat väkivallan uhan alaisia. Tutkimuksen mukaan vain vartiointialalla työskentelevät kokevat uhkaa useammin, kuin terveyden- tai sairaanhoitoalan työntekijät. Heistä lähes joka viides on kokenut väkivaltaa työpaikallaan.
- Ei kukaan voi tehdä hoitotyötä peloissaan. Keinoja tilanteen korjaamiseksi on, mutta sudenkuopat ovat lainsäädännössä. Poliisilla ei ole näihin tarvittavia resursseja.
Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan täällä.
Lisätietoja:
Ville Vähämäki
09 432 3195
|
|
|
Torstai 19.9.2013 klo 13.37
Vähämäki: Korkman tullut meidän linjoillemme - hallituksenkin katsottava peiliin
Perussuomalaisten valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki toteaa professori Sixten Korkmanin tulleen perussuomalaisten linjoille. Korkman on vastikään todennut, että mukaan Suomi ei saa Kreikalle lainattuja rahojaan takaisin.
- Hallituksenkin toivoisi jo katsovan peiliin ja tunnustavan tosiasiat, kun arvostettu professori on näin todennut, Vähämäki tuumailee.
Vähämäki kertoo heidän ryhmänsä todenneen joka käsittelyvaiheessa jo puolentoista vuoden ajan, että väistämättä ajaudutaan tilanteeseen, jossa Kreikka ei voi suoriutua maksuistaan.
Hallitus ei tunnusta edes kahden kesken
Hän kertoo, etteivät hallituksen edustajat ole valtiovarainvaliokunnan keskusteluissa ja yhteistyössä hallituksen kanssa ole missään vaiheessa tunnustaneet Kreikan maksukyvyttömyyden mahdollisuutta.
- Eiväthän he voi sellaista mennä tunnustamaan. Tällaista ei ole tapahtunut edes kahdenkeskisissä keskusteluissa, Vähämäki ihmettelee.
Hän toteaa, että nyt tulee kyseeseen, minkälaiset lainat laukeavat ensin. Hän on eniten huolissaan Suomen ja Kreikan kahdenvälisistä lainoista, joita on vajaan miljardin euron verran. Ne ovat nyt suurimmassa vaarassa. Euroopan vakausmekanismin EVM:n alaisia lainoja on huomattavasti enemmän, mutta vaikutusmahdollisuudet ovat pienet: jos euromaat myöntävät huojennuksen, Suomi ei voi siitä luikerrella irti.
- Jos velkoja päätetään leikata, myöskään kalliisti maksetut vakuudet eivät päde. Jos Kreikan tilannetta helpotetaan, mieluummin pitäisi jatkaa maksuaikaa tai helpottaa muuten lainojen ehtoja, Vähämäki vetoaa.
Julkisuudessa on arvioitu Kreikan sopeutustarpeen olevan vielä 10-11 miljardia euroa. Kreikka toivoo saavansa avun velkaleikkauksen muodossa. Maan hallitus vetoaa siihen, että se on tehnyt vaaditut julkisen talouden leikkaukset ja maan budjetti on jo tasapainossa velanhoitokuluja lukuun ottamatta.
Veli-Pekka Leskelä
|
|
|
Keskiviikko 18.9.2013 klo 12.24 - Seppo Huhta
Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan ja sen verojaoston jäsen Ville Vähämäki on tyytymätön hallituksen esitykseen vuoden 2014 valtion tulo- ja menoarvioksi. Häntä kauhistuttaa erityisesti lisävelan ottaminen:
- Päällimmäisenä huolena on valtion velkaantumistahti ja se pysynee samalla tasolla. Tänä vuonna on tähän mennessä annettu kolme lisäbudjettia, joissa on aina kasvatettu valtion velkaa. Ja niin tapahtuu lokakuussa vuoden viimeisessä, neljännessä lisäbudjetissa, Vähämäki moittii.
- Ja jos meno jatkuu, niin ensi vuonna tulee taas lisää velkaa. Meidän pitää päästä irti syömävelasta. Jos velkaa otetaan lisää, sen pitäisi kohdistua vastaisuudessa investointeihin, ohjastaa Vähämäki.
Vähämäki näkee hallituksen esityksessä vääriä veronkorotuskohteita:
- Haitallisimpia ovat polttonesteiden ja sähkön hinnan kallistuminen. Tämä hallituksen esitys on erityisen huono niille, jotka asuvat velkaisessa omakotitalossa, lämmittävät sähköllä, polttavat tupakkaa ja ottavat kopsun silloin tällöin.
Julkisen talouden velanotto hipoo 60 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Suomi ylittää pian EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen julkista taloutta koskevan velvoitteen, ja ennen pitkää voidaan olla tilanteessa, jossa EU puutuu valtiontalouden hoitoon. Vähämäki ei hyväksy EU:n sekaantumista Suomen asioihin:
- No, kyllähän se on ongelmallista. Kuinka EU:ssa voisi olla sellaista asiatuntemusta, jota Suomella itsellään ei ole? Jos EU:n menettely tulevaisuudessa estää elvytyksen, niin se vie valtion talouden kannalta yhden keskeisen elementin pois, muistuttaa valtiovarainvaliokunnan jäsen.
SEPPO HUHTA
|
|
|
Keskiviikko 18.9.2013 klo 12.23 - PS VERKKOTOIMITUS
Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan ja sen verojaoston jäsen Ville Vähämäki vaatii pankkiveron poistoa. Vähämäki perustelee vaatimustaan sillä, että vero vie enemmän kuin tuo. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että pankit ovat suunnitelleet oman toimintansa niin, että ne maksavat mahdollisimman vähän pankkiveroa, ja samalla yhteisöveron tuotto laskee:
- Jotta minimoisimme vahingot, pitää tämä laki pankkiverosta kumota välittömästi. Tämä on entistä tärkeämpää, kun nyt on tiedossa, että maksajina ovat tavalliset pankin asiakkaat. He kustantavat veron kohonneina luotonhintoina ja palvelumaksuina, Vähämäki toteaa ja jatkaa:
- Laki säädettiin viime vuoden joulukuussa hyvin nopealla aikataululla ja sen taloudelliset vaikutukset eivät vielä tuolloin olleet tiedossamme. Perussuomalaiset jättivät vastalauseen valiokunnassa juuri tällä perusteella, että taloudellisten vaikutusten arviointi oli puutteellista.
Vähämäen mielestä pankkiverolla on ollut myös vaikutuksia pk-yrityksiin.
- On herännyt epäilys siitä, että tämä on vaikuttanut negatiivisesti pienten- ja keskisuurien yritysten lainansaantiin.
PS VERKKOTOIMITUS
|
|
|
Perjantai 30.8.2013 klo 12.13 - Ville Vähämäki
Budjettiriihen tuloksina esitettiin viisi eri toimenpidekokonaisuutta, joilla laskelmien mukaan saadaan 4,7 prosentin (bkt:sta) kestävyysvaje kurottua umpeen. Tällä kertaa ei puhuttu rakenteellisten uudistusten staattisista tai dynaamisista vaikutuksista mitään, luultavasti keväisestä kehystiedonannosta viisastuneina.
Äkkiseltään tuntuu siltä, että osa rakenteellisten uudistusten luvuista on vedetty hatusta, jotta koko kestävyysvaje saadaan umpeen. Liioitellulta tuntuu esimerkiksi kuntien toiminnasta saatava 1 prosentin eli noin parin miljardin euron säästöt. Jos tämä luku oikeasti pitää paikkaansa, niin silloin kunnille ja kuntalaisille on tiedossa todella kylmää kyytiä tulevina vuosina.
Katainen esitti oppositiolle haasteen esittää omat rakenteelliset uudistuksensa. Perussuomalaiset tulevat esittämään oman perustellun vaihtoehtonsa aikanaan, kuten olemme aiemminkin esittäneet.
|
|
|
|
« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »
|
|
|
