Reilun pelin vähennysoikeusTiistai 6.8.2013 klo 18.04 - Ville Vähämäki Maaliskuussa hallitus sopi kehysriihessään, että yritysten edustuskulujen vähennysoikeus tultaisiin poistamaan. Nyt suunnitelmat ovat ajautuneet vastatuuleen. Vahvimmin vähennysoikeuden poistoa vastustaa kokoomuksen eduskuntaryhmä. Sampsa Kataja (kok.) on sitä mieltä, että vähennysoikeuden poisto heikentäisi kysyntää ja työllisyyttä palvelualoilla, ja olisi näin vähintäänkin nollasummapeliä. Tästä uutisoi Yle. Kuten Yle uutisessaan kertoi, PTT on tutkinut mahdollisen vähennysoikeuden poiston vaikutuksia palvelualoille ja on totta, että se kurittaisi kyseistä alaa. Voimakkaimmin tämä haittaisi Lapin matkailua ja palveluntuottajia. Vähennyskelpoiset edustusmenot jaetaan neljään ryhmään:
Mielestäni on olemassa vaihtoehto, jossa valtion verotulot kasvaisivat, mutta työllisyys ei alalla kärsisi ja yrityksillä olisi mahdollisuus ostaa palveluita. Vaihtoehto olisi reilu, eikä kenenkään tulisi voida kasvattaa vähennysoikeudella omaisuuttaan. Tämä olisi mahdollista, jos vähennysoikeuden poistoa harkittaisiin yrityksen omaisuuden käytöstä ja hankinnasta. Esimerkiksi yrityksen omistamien mökkien tai veneiden edustuskäyttöä tai siihen käyttöön hankintaa ei voisi enää vähentää. Kuitenkin ostettujen palveluiden ja palvelun tuottajien työntekijöiden palkat voitaisiin edelleen vähentää edustuskuluina. Tämä ei rokottaisi palvelun tuottajia, mutta yritysten omaisuudenhankinta ei lankeisi veronmaksajien piikkiin. |
Takaisin nousu-uralleTiistai 23.7.2013 klo 8.58 - Ville Vähämäki Kirjoitus julkaistu 23.7. Forum24-vieraskolumnissa. Seurasin Porin SuomiAreenalla käytyjä talouspoliittisia keskusteluja erityisellä mielenkiinnolla. Monissa puheenvuoroissa nousivat esille mahdolliset elvyttämistoimenpiteet. Kiivaimmin elvytystä vaativat puhemies Eero Heinäluoma sekä ministeri Paavo Arhinmäki. Perussuomalaiset esittivät keväällä Suomen talouden kohentamiseksi viiden paketin ohjelman, johon sisältyivät täsmäelvyttävät toimenpiteet tiestön, liikenneväylien, homekoulujen ja rakentamisen osalta. Näillä näkymin hallitus on esittämässä syksyllä juuri edellä mainittuihin kohteisiin lisämäärärahoja. Nyt ei ole aikaa odottaa kevääseen asti. Ihmisille pitää saada jo nyt töitä, jotta kansantaloutemme saadaan nousuun. Työskentelen eduskunnan valtionvarainvaliokunnassa sekä sen veropolitiikkaa, työ- ja elinkeinopolitiikkaa ja sivistys- ja koulutuspolitiikkaa käsittelevissä alajaostoissa. Huomattava osa kansantaloutemme elvyttämiseksi tehtävistä toimenpiteistä käsitellään juuri kyseisissä jaostoissa tulevan syksyn aikana. Tulen tekemään kaikkeni, jotta saamme osuutemme elvytysrahoista Pohjois-Suomeen ja Oulun seudulle. SuomiAreenalla pohdittiin vientiä ja teollisuuspolitiikkaa, mutta mitään erityisen loistavia uusia ideoita ei kyllä uutisoitu. Keskusteluissa esitetyt ajatukset Suomen viennin nostamisesta olivat pitkälti samoja vanhoja kuin aiemminkin. Olen alkuvuodesta tehnyt tutkimusta koskien eri toimijoiden teollisuuspoliittisia ohjelmia. Keskeinen havainto on ollut, että monilta puolueilta puuttuvat teollisuuspoliittiset ohjelmat tai sitten ne ovat hyvin suppeasti laadittuja. Mielestäni eräs syy viennin heikkenemiseen on, että puolueiden teollisuuspoliittiset ohjelmat ovat puutteellisia tai esitetyt ehdotukset jopa heikensivät teollisuutemme kilpailukykyä. Tulevaisuusvaliokunnan radikaalit teknologiat -jaoksessa olen tutkinut Suomen taloudelle tärkeitä uusia teknologioita. Olemme yhdessä tulevaisuustutkijoiden Risto Linturi, Osmo Kuusi ja Toni Ahlqvist kehittäneet radikaalit teknologiat -nelitasomallia, jonka avulla pystytään määrittelemään Suomen vientiklusterin kannalta tärkeimmät uudet teknologiat. Keskeinen havaintomme on se, että vientiklusterin täytyy panostaa niihin arvoa tuottaviin globaaleihin verkostoihin, joihin on valmis markkinoille pääsy. Jos valmista pääsyä ei ole sellaiseen teknologiakoriin, jossa havaitaan kasvua, ja kasvupotentiaalia on olemassa, täytyy järjestelmämme luoda kotimaiset referenssit. Esitän siis kolmea tapaa, jolla taloutemme saadaan nousuun: täsmäelvytys, teollisuuspoliittisten ohjelmien terävöittäminen sekä kotimaisten referenssien luominen vientiteollisuudemme avuksi. |
Suomen Pankki käyttää Suomen valtiota bulvaanina Kreikan tuen maksamisessaPerjantai 31.5.2013 klo 14.25 - Ville Vähämäki Tiedote 31.5.2013 Julkaisuvapaa
Kansanedustaja Vähämäki: Suomen Pankki käyttää Suomen valtiota bulvaanina Kreikan tuen maksamisessa Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki on huolissaan hallituksen aikeista antaa tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossaan Kreikalle 41,88 miljoonaa euroa suoraa budjettitukea. Rahat tähän saadaan Suomen Pankilta, joka puolestaan on saanut saman summan korkotuottoina EKP:lta. - Suomen Pankki joutuu käyttämään valtiota välikätenä eli bulvaanina, koska laki Suomen Pankista estää tuen antamisen Euroopan Unionin jäsenvaltiolle, Vähämäki sanoo. Vaikka lakia ei suorastaan tässä rikottaisi, Vähämäki epäilee voimakkaasti, ettei Suomen Pankissa ja maan hallituksessa suunniteltu 41,88 miljoonan euron kierrätys pankista valtion budjetin kautta Brysseliin ole täysin laillista. Vähämäki on tehnyt asiasta kantelun oikeuskanslerille. Hän toivoo, että selvitettäisiin etukäteen, rikkooko kierrätyssuunnitelma Suomen Pankista annetun lain 6 §:n kieltosäännöstä tai ainakin kieltosäännöksen henkeä. 6 §:n 1 momentissa olevaa julkisen rahoituksen kieltoa täydentävät saman 6 §:n 2 ja 3 momentissa olevat lisäkiellot, joilla estetään tietynlaiset kiertämisjärjestelyt, jotka osaltaan ilmaisevat 6 §:n kieltosäännöksen henkeä siihen suuntaan että em. kierrätys on lain vastainen. - Suomen Pankin ei pidä käyttää hallitusta välikätenä eli bulvaanina, jonka kautta kierrätettäisiin Suomen Pankin voittovaroja Brysseliin. Etukäteisselvitys siitä, onko kyseessä lain kiertäminen, on erittäin suotava, ettei taas tarvitse hakea Korkeimmalta Hallinto-oikeudelta oikeaa laintulkintaa, Vähämäki toteaa.
Lisätiedot: Ville Vähämäki puh. 050-5120196 |
Investoinneilla voidaan luoda kasvua ja samalla säästääTiistai 7.5.2013 klo 15.17 - Ville Vähämäki Hallituksen talouspolitiikka on tyrmätty monien talousviisaiden toimesta. Ekonomistit eivät ole tehneet arvioitaan heppoisin perustein, sillä kansantalouden tuotanto on laskenut vuodessa roimasti. Liiallinen talouskuri ja veronkorotukset ovat syöneet ostovoimaa, eikä kasvuun tähtääviä investointeja ole tehty. Eilen YLE uutisoi, kuinka kasvattaisin valtionvelkaa. Hetkellisesti tämä olisi totta, mutta lisävelka olisi pois tulevaisuuden investointitarpeista. Tässä pari konkreettista toimenpidettä: 1. Homekoulujen korjaukseen tulisi panostaa heti lisää varoja. Jos korjauksia lykätään, korjaustarve vain suurenee ajan myötä, puhumattakaan homevaurioiden terveyshaitoista ja niiden kustannuksista yhteiskunnalle. Voisimme investoida nyt selvästi enemmän homekoulujen korjaamiseen elvyttävänä toimenpiteenä. Tämä olisi myös niiden lasten etu, jotka nyt joutuvat opiskelemaan homekoulussa tai väistötiloissa. 2. Tieverkon kunnostamiseen ja kehittämiseen voisi panostaa etupainotteisesti. Investointien lykkääminen on jo nyt tehnyt alemmasta tieverkosta paikoin erittäin huonokuntoisen. Korjausvelka kasvaa kaiken aikaa. 3. Myös uutta on rakennettava. Esimerkiksi Hailuodon sillan rakentaminen olisi jo voitu aloittaa. Nyt rahaa kuluu lauttayhteyden ylläpitoon 4,2 miljoonaa euroa vuodessa. Sillan rakennuskustannuksiksi on arvioitu 60 miljoonaa euroa. Valtakunnan mittarissa silta maksaisi itsensä siis pian takaisin, puhumattakaan sen muista hyödyistä. Jos siltaa ei rakenneta, joudutaan lautta uusimaan, josta tulee kustannuksia joka tapauksessa. Investointitasoa pitäisi kasvattaa suhteessa hallituksen esityksiin kehyskauden alkupuolella joitakin satoja miljoonia. Kehyskauden loppupuolella puolestaan vähennettäisiin vastaavasti investointeja. Näin ollen kehyskauden sisällä vain liikuteltaisiin rahoja samalla momentilla eri vuosien välillä. Näillä toimin saataisiin luotua periaatteessa tyhjästä elvytystä ja työpaikkoja. Lisäksi ajoissa tehdyt ennaltaehkäisevät työt ja korjaukset mm. tiestöön ja kouluihin tulevat halvemmiksi kuin se, että täysin homeen syövyttämää koulua tai pohjaltaan murentunutta tietä alettaisiin korjaamaan. |
YLE: Perussuomalaisten kansanedustaja ottaisi valtiolle lisää velkaaTiistai 7.5.2013 klo 11.20 - YLE uutiset Suomen pitäisi uskaltaa ottaa lisää lainaa investointeihin vaikeasta taloustilanteesta huolimatta, sanoo perussuomalaisten oululainen kansanedustaja Ville Vähämäki. Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki myötäilee taloustieteilijöitä, jotka maanantaina julkistetussa Yle uutisten kyselyssä ovat kritisoineet hallituksen säästöpainotteista talouslinjaa. Ville Vähämäki haluaa valtiolta nyt investointeja muun muassa teiden pitoon, jotta kansalaisten ostovoima saataisiin turvattua. Tähän pitäisi hänen mielestään ottaa myös velkaa. |
Ydinvoimaselvitys päivitettävä ajan tasalleTiistai 9.4.2013 klo 10.52 Koko uutinen: YLE Oulu Vähämäki haluaa uutta selvitystä laitostoimittajan suhteen: - Valtioneuvoston periaatepäätös käsittelee vain Toshiban ja Arevan laitosvaihtoehtoja. Lisäksi Säteilyturvakeskuksen alustavassa turvallisuusarviossa (periaatepäätöksen liite 4, s. 132) käsitellään vain näitä laitoksia. Mielestäni nämä dokumentit pitäisi päivittää, jotta Rosatomin laitosta voitaisiin harkita. Valtioneuvoston tulisi ottaa asia käsittelyyn, jotta arviot saadaan ajan tasalle, Ville Vähämäki puolestaan kommentoi. |
Piensijoittajille pörssiporkkanaLauantai 6.4.2013 - Ville Vähämäki Hallitus ei uudessa, hiotussakaan osinkoverouudistuksessaan tarpeeksi huomioinut niin sanottuja piensäästäjiä. Listattujen pörssiyhtiöiden osingoista verotettava osuus on 85 prosenttia, olivat osingot sitten tuhansia tai satoja tuhansia. Itse olisin kannustanut piensijoittajia sijoittamaan listattuihin yrityksiin luomalla listattujen pörssiyhtiöiden osinkojen verotukseen progressiota. Tämä progressio voitaisiin luoda vaikkapa siten, että alle 1000 euron osingoista esimerkiksi 50 % on veronalaista tuloa. Tällöin veroprosentiksi tulisi 15. Yli 1000 euron osingoista veronlaista tuloa voisi olla hallituksen esityksen mukainen 85 %. Tämä tarkoittaisi enimmillään 27,2 % veroastetta. Tarvitsimme pörssiin lisää piensijoittajia, ja esittämälläni mallilla niitä varmasti myös saataisiin lisää. |
Myös uudessa osinkoveromallissa ongelmiaPerjantai 5.4.2013 klo 12.47 - Ville Vähämäki Tiedote. Julkaistu 5.4.2013 Kansanedustaja Vähämäki: Myös uudessa osinkoveromallissa ongelmia Hallitus kertoi eilisellä kyselytunnilla tekemistään muutoksista osinkoverouudistukseen. Alle 150 000 euron osingoista, jotka jäävät alle kahdeksan prosentin tuottovaatimuksen, verotetaan 25 prosenttia pääomatulona. 150 000 euron rajan ylittävältä osalta veronalaista tuloa on 85 prosenttia. Vähämäki ei ole tyytyväinen korjausliikkeeseen: ”Hallitus luo rajun progressiokynnyksen 150 000 euron kohtaan. Veroprosentti 150 000 euroon asti on 7,5 %, tämän jälkeen 27,2 %. Ennen listaamattomista yrityksistä kannatti nostaa 60 000 euroa verovapaana. Nyt tämä raja on nostettu 150 000 euroon. Tämä aiheuttaa erinäisiä käyttäytymismuutoksia, ja kannustaa erityisesti nostamaan rahat ulos yrityksestä osinkoina 150 000 euroon asti, jolloin selviää verrattain alhaisella 7,5 % verokannalla.” ”Aiemmin 150 000 euron osingoista maksettiin pääomaveroa 12,8 prosenttia. Hallituksen kehysriihipäätöksen jälkeen maksetaan enää 7,5 prosenttia. Kannustaako tämä hallituksen mukaan pitämään rahaa yrityksessä?” Vähämäki ihmettelee, miksi hallitus ei laskenut tuottovaatimusta neljään tai viiteen prosenttiin, kuten Hetemäen verotyöryhmän mallissa, ja luonut samalla enemmän veronalaisen tulon portaita minimoidakseen edellä mainitut käyttäytymisvaikutukset. ”Tämä on perussuomalainen malli ja sellainen, joka nimenomaan kannustaa pienyrityksiä, joihin käytännössä kaikki työpaikat nykyään syntyvät. Malli myös säilyttää pääomaa suuremmissa yrityksissä.” ”Listattujen yritysten osinkoihin tehty osinkoveromuutos olisi puolestaan voitu toteuttaa siten, että tiettyyn euromäärään asti osingot olisivat olleet kevyemmin verotettuja. Tämä olisi kannustanut etenkin piensijoittajia sijoittamaan osakkeisiin.” |
Ajatuksia budjettiriihestäTorstai 4.4.2013 klo 15.59 - Ville Vähämäki Hallitus päätti valtiotalouden kehyksistä vuosille 2014 - 2017 21.3. pidetyssä budjettiriihessään. Sen jälkeen on hallitukselle tullut lunta tupaan päivittäin, ja syystäkin. Hallitukselta tuli hyvin vähän esityksiä alkuvuonna 2013. Luultavasti tämä johtui kireästä neuvottelutilanteesta sekä kehysriihessä, että osaltaan myös työmarkkinaosapuolten samanaikaisista neuvotteluista. Kiireen piikkiin ei budjettiriihen lapsuksia voi laittaa, koska hallitukselta ei juuri mitään ole kolmeen kuukauteen nähty. Kun hallitus päätti laskea yhteisöveron kahteenkymmeneen, ja samalla tehdä laajamittaisen osinkoverouudistuksen, he tulivat maksattaneeksi yhteisöveron miljardiluokan aukon pk-sektorin yrittäjillä sekä piensäästäjillä. Kun osinkoveroesityksen suoria vaikutuksia laskee, se nostaa eniten nimenomaan pienyrittäjien veroastetta. Suuromistajien verotusta se puolestaan laskee. Helppo korjaus hallituksen osinkoveropäätökseen olisi listaamattomien yhtiöiden normaalituottovaatimuksen laskeminen 3-5 % tasolle. Tämä vastaisi Hetemäen verotyöryhmän linjauksia. Samalla listaamattomien yritysten pääomaveroon voitaisiin tehdä esimerkiksi viisipohjainen progressio. Yhteisöveron laskemisen dynaamisia vaikutuksia on todennäköisesti liioiteltu. Staattisiksi vaikutuksiksi lasketiin 900 me, dynaamisiksi vaikutuksiksi arvioitiin 450 me. Tämä johtanee siihen, että hallitus joutuu budjettivajetta paikatakseen esittämään arvonlisäveron korottamista entisestään. Tämä ei puolestaan ole perussuomalaisten linjan mukaista. Hallitus on suorastaan juuttunut puhumaan työllistävistä vaikutuksista ja siitä, miten mullistavaa ja pelastavaa kaikki tämä on. Se on selvästikin unohtanut, että käytännössä kaikki työpaikat syntyvät nykyään juuri niihin pienyrityksiin, joilla yhteisöveroale sekä suuromistajien verohelpotukset maksatettaisiin. Hyvää tässä kaikessa on kuitenkin se, ettei budjettiriihessä ei tehty valmiita lakeja. Niiden valmistelu on vasta alkanut esitettyjen linjojen pohjalta. Hyvää on myös se, että tehtyjä virheitä on alettu myöntämään. Näyttäisi siltä, että lähes kaikki kehysriihen päätöksiä tehneet ministerit ovat tehneet linjauksia, joiden vaikutuksista he eivät tienneet. Tämän voi todeta katsomalla ensin kehysriihen tiedotustilaisuuden, ja tämän jälkeen suullisen kyselytunnin. Koko tässä sopassa hulluinta on se, että lopulliset, 21.3. esitellyt veroratkaisut valtioneuvosto sai käyttöön vain tunteja ennen tiedotustilaisuutta. Tunneissa muutamat ihmiset pystyvät sinetöimään asioita, jotka tuntuvat vedetyn hihasta. Osinkoveroesitystä on pidetty lobbareiden tekemänä. Tämän toki pääministeri on kieltänyt. Jätetään viimeiseksi kirsikka tämän koko kermakakun päälle. Valtionvelan odotetaan taittuvan suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2015. Silloin valtiolla olisi velkaa 105 miljardia euroa. Talouden nousun ennustetaan olevan hyvin hidasta, mutta silti hallitus pystyy taittamaan julkisen talouden velkaantumisen. Vai pystyykö? Siirrytään tarkastelemaan kuntien taloutta. Vuonna 2011 kunnilla oli nettovelkaa 7,76 miljardia euroa. Vuonna 2017 valtioneuvosto ennustaa sitä olevan 23,53 miljardia. Kuudessa vuodessa kuntien velkataakka siis kolminkertaistuu, ja samaan aikaan hallitus hehkuttaa saavutuksiaan valtion velan taittamisesta. |
Kehysriihi kävi kuntien kukkarollaTiistai 2.4.2013 klo 17.07 - Ville Vähämäki Kehysriihen tiedotustilaisuudessa esitettyjen tietojen mukaisesti kuntien valtionosuuksista leikataan 90 miljoonaa euroa. Tämä leikkaus on osa 300 miljoonan euron sopeutuspakettia. Hallitus vyöryttää näin ollen vaikeita päätöksiä tehtäväksi kunnissa. Lisäksi täytyy huomata se, että kuntien veropohja heikkenee myös yhteisöveroalennuksen johdosta. Yhteisöveron tiputtamisen staattinen vaikutus on 900 miljoonaa, dynaamiseksi vaikutukseksi lasketaan 450 miljoonaa. Tänä vuonna kuntien yhteisöveron jako-osuus on 29,49 %. Staattisesti kuntien verotulot tippuisivat siis 260 me, dynaamisesti puolestaan 130 me. Jo ahtaalla olevaan kuntatalouteen nämä leikkaukset ovat ikävä juttu. Kehysriihi käväisi kuntien kukkarolla. Positiivisella puolella kuntatalouden näkökulmasta on se, että hallitus aikoo vahvistaa kuntien omaa veropohjaa osoittamalla jäteveron tuottoa vastaava lisäys kunnille vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi kuntien lakisääteisiä velvoitteita aiotaan vähentää vaiheittain vuosina 2014-2017. Jätin hallitukselle alkuviikosta kirjallisen kysymyksen koskien kiinteistöverorekisterissä olevia puutteita, ja asia on otettu kehysriihessä esille. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistamisella vahvistetaan kuntien omaa veropohjaa. Summa summarum. Näyttäisi siltä, että hallitus käy kuntien kukkarolla alkuvaiheessa, mutta toivottavasti kuntien taloudellinen tilanne helpottuu vähitellen. Mielestäni meillä on suuri ongelma siinä, että vaikka saisimme valtion velka-bkt -suhteen laskuun, niin kuntasektorin velkaantuminen on yhä kiihtyvää. Täytyisikin ajatella niin että julkisen sektorin kokonaisvelkamäärä täytyy saada laskuun. Samalla täytyy tarkastella koko ajan sitä, mistä julkisen sektorin velka on otettu. Maan sisäinen velka ei ole niinkään vaarallista, vaan ratkaisevaa on julkisen sektorin ulkomainen velka. |
Perussuomalaisten välikysymys tuotti tuloksenKeskiviikko 13.3.2013 klo 13.03 Perussuomalaiset ovat tyytyväisiä siitä, että hallitus on vihdoin tullut STX-asiassa perussuomalaisten linjoille. ”Välikysymyksemme luoma paine pakotti ilmiselvästi hallituksen muuttamaan teollisuuspoliittista linjaansa. Näin saimme pelastettua merkittävän määrän teollisia työpaikkoja”, kommentoi eduskunnan talousvaliokunnan perussuomalainen jäsen Kaj Turunen. ”Hallituksella oli onneksi rohkeutta nähdä perussuomalaisten välikysymyksen perimmäinen tarkoitus”, Turunen jatkaa.
|