Ajatuksia budjettiriihestä

Hallitus päätti valtiotalouden kehyksistä vuosille 2014 - 2017 21.3. pidetyssä budjettiriihessään. Sen jälkeen on hallitukselle tullut lunta tupaan päivittäin, ja syystäkin.

Hallitukselta tuli hyvin vähän esityksiä alkuvuonna 2013. Luultavasti tämä johtui kireästä neuvottelutilanteesta sekä kehysriihessä, että osaltaan myös työmarkkinaosapuolten samanaikaisista neuvotteluista.

Kiireen piikkiin ei budjettiriihen lapsuksia voi laittaa, koska hallitukselta ei juuri mitään ole kolmeen kuukauteen nähty.

Kun hallitus päätti laskea yhteisöveron kahteenkymmeneen, ja samalla tehdä laajamittaisen osinkoverouudistuksen, he tulivat maksattaneeksi yhteisöveron miljardiluokan aukon pk-sektorin yrittäjillä sekä piensäästäjillä.

Kun osinkoveroesityksen suoria vaikutuksia laskee, se nostaa eniten nimenomaan pienyrittäjien veroastetta. Suuromistajien verotusta se puolestaan laskee.

Helppo korjaus hallituksen osinkoveropäätökseen olisi listaamattomien yhtiöiden normaalituottovaatimuksen laskeminen 3-5 % tasolle. Tämä vastaisi Hetemäen verotyöryhmän linjauksia. Samalla listaamattomien yritysten pääomaveroon voitaisiin tehdä esimerkiksi viisipohjainen progressio. 

Yhteisöveron laskemisen dynaamisia vaikutuksia on todennäköisesti liioiteltu. Staattisiksi vaikutuksiksi lasketiin 900 me,  dynaamisiksi vaikutuksiksi arvioitiin 450 me. Tämä johtanee siihen, että hallitus joutuu budjettivajetta paikatakseen esittämään arvonlisäveron korottamista entisestään. Tämä ei puolestaan ole perussuomalaisten linjan mukaista.

Hallitus on suorastaan juuttunut puhumaan työllistävistä vaikutuksista ja siitä, miten mullistavaa ja pelastavaa kaikki tämä on. Se on selvästikin unohtanut, että käytännössä kaikki työpaikat syntyvät nykyään juuri niihin pienyrityksiin, joilla yhteisöveroale sekä suuromistajien verohelpotukset maksatettaisiin.

Hyvää tässä kaikessa on kuitenkin se, ettei budjettiriihessä ei tehty valmiita lakeja. Niiden valmistelu on vasta alkanut esitettyjen linjojen pohjalta. Hyvää on myös se, että tehtyjä virheitä on alettu myöntämään. 

Näyttäisi siltä, että lähes kaikki kehysriihen päätöksiä tehneet ministerit ovat tehneet linjauksia, joiden vaikutuksista he eivät tienneet. Tämän voi todeta katsomalla ensin kehysriihen tiedotustilaisuuden, ja tämän jälkeen suullisen kyselytunnin. 

Koko tässä sopassa hulluinta on se, että lopulliset, 21.3. esitellyt veroratkaisut valtioneuvosto sai käyttöön vain tunteja ennen tiedotustilaisuutta. Tunneissa muutamat ihmiset pystyvät sinetöimään asioita, jotka tuntuvat vedetyn hihasta. Osinkoveroesitystä on pidetty lobbareiden tekemänä. Tämän toki pääministeri on kieltänyt.

Jätetään viimeiseksi kirsikka tämän koko kermakakun päälle.

Valtionvelan odotetaan taittuvan suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2015. Silloin valtiolla olisi velkaa 105 miljardia euroa. Talouden nousun ennustetaan olevan hyvin hidasta, mutta silti hallitus pystyy taittamaan julkisen talouden velkaantumisen. Vai pystyykö?

Siirrytään tarkastelemaan kuntien taloutta. Vuonna 2011 kunnilla oli nettovelkaa 7,76 miljardia euroa. Vuonna 2017 valtioneuvosto ennustaa sitä olevan 23,53 miljardia. Kuudessa vuodessa kuntien velkataakka siis kolminkertaistuu, ja samaan aikaan hallitus hehkuttaa saavutuksiaan valtion velan taittamisesta.