Ylen A-studio on saanut etukäteen tutustua torstaina julkaistavaan raporttiin uusista teknologisista ratkaisuista, joiden toivotaan siivittävän Suomea eteenpäin tulevina parina vuosikymmenenä.
Raportin tilannut eduskunnan tulevaisuusvaliokunta tuskastui siihen, että teknologia etenee niin nopeasti, että pienen maan päättäjien on vaikea pysyä perässä.
– Suomessa poliitikoilla ei ole olemassa kunnon työkalua, millä he voivat ohjata näitä tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia. Nyt haluttiin tehdä tällainen työkalu, jolla toivottavasti saadaan myös Suomen vienti kasvuun, kun tiedetään, mihin toimialoihin kannattaa investoida, toteaa idean isä, perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki.
Vähämäki johtaa tulevaisuusvaliokunnan ”radikaalit teknologiat” -nimistä jaosta.
Teknologiat käyttöön viimeistään vuonna 2020
Itse raportin ovat kirjoittaneet tilaustyönä Risto Linturi, Osmo Kuusi ja Toni Alhqvist. Raportti esittelee 100 teknologiaa, jotka ovat kaikki tieteellisesti todettu mahdollisiksi. Teknologiat on valittu siten, että niiden tulee olla käytössä viimeistään 2020 ja niiden yhteiskunnallisten vaikutusten oletetaan olevan merkittäviä viimeistään 2030.
– Muualla maailmassa kehitys on edennyt paljon nopeammin kuin Suomessa. Muutokset tulevat vaikuttamaan arkeemme vielä enemmän jatkossa kuin 1990-luvulta tähän päivään, arvioi raportin pääkirjoittaja Risto Linturi.
"Kaikki tulee muuttumaan"
– Muutoksia tulee terveydenhuoltoon, liikkumiseen, viestintään, tavaroiden valmistukseen. Puhutaan hyvin suuresta työelämän muutoksesta; on vaikea ajatella, mihin oikeastaan ei tulisi muutoksia, Sovelto oy:n muutosjohtajana toimiva Linturi jatkaa.
Erityisen mielenkiintoiseksi raportin tekee kuitenkin se, että teknologiat on pantu tärkeysjärjestykseen. Tekijät ja tulevaisuusvaliokunta ovat erityisen ylpeitä metodista, jonka he ovat kehittäneet teknologioiden arvioimiseksi.
Raportin tekijät laativat ensin listan 20 ”arvonluontiverkostosta”, siis elämän osa-alueista, joihin teknologiat vaikuttavat. Listalla on kaikkea opetuksesta terveyteen. Varsinaisia teknologioita pisteytettiin sen mukaan, kuinka paljon ne vaikuttavat näihin elämänalueisiin.
Lisäksi arvioitiin muun muassa sitä, kuinka valmis teknologia on, kuinka nopeaa on alan maailmanlaajuinen tieteellinen kehitys sekä millaiset vientinäkymät Suomella olisi alalla.
Listaa on tarkoitus jatkossa päivittää ja tarkentaa tarvittaessa pisteytystä. Kyseessä ei ole siis vain kertakäyttöinen lista, vaan menetelmä teknologisen kehityksen arvioimiseksi ja ennustamiseksi.
Raportti maksoi 30 000 euroa
Koko raportti maksoi 30 000 euroa. Kysymykseen, oliko tekijöillä tarkoitus myös hieman näpäyttää Pekka Himasen kohutun tulevaisuusraportin suuntaan, Linturi vastaa näin:
– Kun tehdään tulevaisuusarvioita, niin siinä täytyisi olla mukana myös tulevaisuuden mahdollisuuksia. On vaikea ajatella sellaista tulevaisuusarviota, jossa ajatellaan, että tulevaisuudessa käytetään samoja vanhoja välineitä kuin aikaisemminkin. Ei tulevaisuutta voi oikein ohjata peräpeilistä.