Syntyykö yhteiskuntasopimus?

Tulevien viikkojen suurimmat poliittiset väännöt käydään yhteiskuntasopimuksen tiimoilta. Työmarkkinajärjestöt puivat asiaa hallituksen nimittämän selvitysmies Juhani Saloniuksen johdolla.

Aikaa selvityksen tekemiseen on kolmisen viikkoa, ja paineet täytyvät olla eri osapuolten kesken hurjia. Näissä neuvottelupöydissä nimittäin ratkeaa myös Suomen lähiaikojen suunta. Pääsemmekö kansakuntana kasvun tielle vai joudummeko tekemään lisäleikkauksia?

Suomi on erinomainen maa. Yksi maailman parhaimmista, ellei jopa paras. Meillä on koulutettu kansa, joka on motivoitunut tekemään työtä ja rakentamaan yhteiskuntaa.

Hyvinvointiyhteiskuntamme on toiminut hyvin. Suomi on kuuluu siihen maailman valtioiden vähälukuiseen joukkoon, jossa koulutuksella, työllä ja yrittämisellä voivat hyvin erilaisista lähtökohdista lähteneet kansalaiset saavuttaa elämässään haluamiaan tavoitteita.

Taivaanrannassa siintää kuitenkin tummia pilviä, kuten tänä kesänä niin valitettavan usein on ollut tapana. Talouskasvu on ollut hidasta vuodesta 2008 lähtien, työttömyyslukemat ovat kasvaneet, pienituloisten määrä ja syrjääntyneisyys on kasvanut. Kotimaiset investoinnit ovat olleet vähäisiä. Ja mikä pahinta, Suomen vienti on sakannut ja pahasti.

Suomi on erittäin vientiriippuvainen maa. Voisi sanoa jopa, että koko kansakuntamme hyvinvointi riippuu siitä, miten kilpailukykyisiä vientiyrityksemme ovat. Oulun seutu ja laajemmin rannikkoalue Kokkolasta Kemiin kerryttävät Suomen viennistä huomattavan osan, joten viennin vaikutus on suuri myös Oululle.

Yhteiskuntasopimuksen päätavoite on hintakilpailukyvyn parantaminen viidellä prosentilla. Tämä parantaisi heti vientiyritysten toimintaedellytyksiä ja kasvattaisi yristysten liikevaihtoja. Vientiyritykset puolestaan toivottavasti palkkaisivat lisää työvoimaa ja yleinen taloudellinen toimeliaisuus kasvaisi.

Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja. Työ on parasta lääkettä syrjääntymisen ehkäisyyn ja köyhyyden poistamiseen. Oulun seudulla etenkin nuorisotyöttömyys on pyrittävä saamaan laskuun. Samalla on suunnattava toimia siihen, että yli 55-vuotiaiden työllisyysaste nousisi.

Yhteiskuntasopimus aiheuttaa tunteita puolesta ja vastaan. Toivomukseni on se, että työmarkkinajärjestöt tulevat neuvottelupöydistä tasapuolisen ratkaisun kanssa. Sellaisen ratkaisun kanssa, johon sekä työntekijät että työnantajat voivat olla tyytyväisiä. Sellaisen ratkaisun kanssa, jolla Suomi saadaan uudestaan kasvun tielle.

Yhteiskuntasopimuksen syntyminen on loppujen lopuksi kiinni tavallisista kansalaisista. Työväestöstä, työttömistä ja sinustakin, hyvä lukija. Sopimuksen syntyminen riippuu siitä, minkälaisen asenteen me otamme sitä kohtaan, haluammeko yhdessä olla muodostamassa parempaa Suomea.

Suomi nousee työn kautta ja mielestäni meidän kaikkien on osallistuttava.