Hallitukselta pikaisia toimia siirtolaiskriisiin

Julkaistu Kalevan Edusnkunnasta -kolumnissa 23.9.2015

Olemme viime päivinä lukeneet uutisia siitä, kuinka etenkin Tornion rajanylityspaikalla on kaaos siirtolaistulvan vuoksi. Vuositasolla nykyinen tahti toisi maahan lähes 200 000 turvapaikanhakijaa. Sosiaali- ja terveysministeriön suuntaa-antavien laskelmien mukaan jo sadantuhannen majoittaminen vuodeksi maksaa vajaat 1,5 miljardia euroa. Suomi ei kestä sellaista taakkaa. Siksi hallitus on ryhtynyt toimiin, jotka alkoivat heti vaikuttaa, ja enemmän turvapaikanhakijoita on jäänyt Ruotsiin.

Hallitus on tuoreessa toimenpideohjelmassaan listannut monia tärkeitä asioita, joilla voidaan vaikuttaa maahanmuuton haasteisiin. Uusi järjestelykeskus on ensimmäinen toimenpide. Se nopeuttaa viranomaistyötä ja mahdollisia käännytyksiä. Muita toimenpiteitä ovat muun muassa palautussopimusten luominen Irakin ja Afganistanin kanssa, maahantulokiellon rikkomisen rangaistuksen koventaminen, viranomaisten tiedonvaihdon sujuvoittaminen, mahdollinen vastaanottorahan laskeminen sekä ilmoittautumisvelvollisuus työvoimaviranomaisille.

Suurimmat ja kiireellisimmät hankkeet haluan nostaa listalta erikseen. Ensimmäinen näistä on Schengenin alueen sisärajatarkastukset. Tarkastuksia ja selvitysmahdollisuuksia tarvitaan rajalla, jotta pystymme toteuttamaan EU:n omia sääntöjä kuten Dublin-menettelyä. Koska säädöstä kuitenkin noudatetaan tällä hetkellä vaihtelevasti, on Suomellakin kenties mahdollisuus soveltaa Dublin-säädöstä kansallisen edun näkökulmasta tarkastellen ja jopa rajoittaa turvapaikanhakuoikeutta. Kuten ulkoministeri Soini totesi, on jokaisen maan tehtävä omat johtopäätökset ja toimenpiteet, jos unionin alueella ei kestävää ratkaisua saada aikaiseksi.

Toinen tärkeä kansallinen toimenpide on turvapaikan saaneiden henkilöiden mahdollinen poistaminen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiristä. Turvapaikan saaneiden kotiutumisrahan taso olisi matalampi ja se olisi ainakin osittain ehdollinen. Tämä uudistus on jo työn alla. Suomen sosiaaliturvan hyvän tason vuoksi monet pyrkivät tänne juuri tänne. Toisaalta turvapaikka heltiää tilastollisesti paljon helpommin esimerkiksi Irakista tulleille Suomesta kuin Ruotsista.

Tällä hetkellä poliisi, tulli ja rajaviranomaiset tekevät tehostettuja tarkastuksia. Puolustusvoimilta pyydettiin virka-apua ja mielestäni maakuntajoukkojen käyttämistä pitää harkita.

On koko Suomen etu, myöskin pakolaisten etu, että käytössämme on riittävät resurssit ja tilanne otetaan haltuun Pohjois-Suomessa.

Ymmärrämme toki kaikki, että käsissämme on inhimillinen kriisi, mutta kriisin hoitoon Suomi voi osallistua vain oman kantokykynsä mukaisesti, myöntäen turvapaikkoja ainoastaan niille jotka ovat siihen oikeutettuja.