Ajatuksia kuluneesta eduskuntakaudesta

Torstai 19.3.2015 klo 13.10 - Ville Vähämäki


Hallitus päätti kautensa farssiin. Viimeisellä viikolla täysistunnot keskeytyivät ja puhemiesneuvosto joutui kokoontumaan useasti. Loppujen lopuksi opintotukilain muutokset kaadettiin täysistunnossa ja laittomasti maassa oleskelevien terveydenhoitolakia ei ehditty käsittelemään loppuun asti.

Istuva hallitus on ollut arvioiden mukaan yksi Suomen historian huonoimmista. Se on epäonnistunut tavoitteessaan lähes täydellisesti. Kaikki suuret uudistukset jäivät toteutumatta ja julkisen sektorin paisuminen jatkui.

Suomen taloutta ei saatu käyntiin koko hallituskauden aikana. Edes 90-luvun lamassa ei ollut kolmen vuoden bruttokansantuotteen laskua, kuten nyt on. Työttömien määrä on jo lähes puoli miljoonaa, kun lasketaan mukaan erilaisissa toimenpiteissä mukana olevat henkilöt sekä piilotyöttömät.

On selvää, että Suomen tilanne ei pienenä vientimaana ole yksin omista päätöksistä kiinni. Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat paljon. Silti uskallan väittää, että hallituksen päätökset ja varsinkin päättämättä jättämiset ovat olennaisesti vaikuttaneet negatiivisesti talouskasvuun. 

Suomessa on investointilama, ja yritykset eivät uskalla investoida, koska tehdyt päätökset olivat poukkoilevia. Hallitus toki yritti elvyttää, mutta huonolla menestyksellä. Tehottomia yritystukia kasvatettiin.

Toisaalta samaan aikaan kun oma tupa palaa pelastettiin Kreikkaa jättimäisin pelastuspaketein. Tai niin kansalle ainakin kerrottiin. Pelastusoperaation todellinen kohde oli saksalaiset ja ranskalaiset pankit, jotka olivat epäonnistuneet sijoituksissaan Yhdysvaltojen kiinteistösektorille. 

Tämän hallituksen toimenpiteiden seurauksena Suomen vastuut eurokriisistä nousevat 30 miljardiin. Pelkästään Kreikan tukemisen hintalappu on miljoona euroa päivässä.

Arkielämään hallituksen toimet vaikuttivat lähinnä ostovoimaa leikkaavasti. Esimerkiksi energiaveroja nostettiin muutamassa vuodessa kolme kertaa. Arvonlisävero, polttoainevero ja sähkövero ovat kaikki tasaveroja, jotka käyvät köyhän kukkarolle. Lisäksi useita indeksejä ei korotettu täyttä määrää, vaan niitä jopa leikattiin.

Nyt tarvitaan nopeita korjaustoimenpiteitä. Verotuksen keventämisellä saadaan yritykset ja kansalaiset investoimaan. Työn sivukulujen alentaminen edistää työllisyyttä. Julkisen sektorin uudistukset täytyy saada maaliin.

Pyörät pitää saada pyörimään.