Kun Suomi sai sata uutta mahdollisuutta11.10.2013
Tulevaisuusvaliokunta julkaisi viikko sitten raportin tulevaisuuden sadasta teknologisesta keksinnöstä, joita pidetään Suomen seuraavina mahdollisuuksina. Teknologian kehittyessä globaalissa maailmassa hallitsematonta vauhtia tuntuu tällaisen tutkimuksen tekeminen haastavalta. Saatiinko tutkimuksessa sitten jotain merkittävää selville? Tulevaisuusvaliokunnan tilaama “Suomen sata uutta mahdollisuutta: Radikaalit teknologiset ratkaisut” -raportti listaa sata uutta teknologista aluetta tai ratkaisua, joiden uskotaan mullistavan maailmaa ja nostavan Suomen talous nousuun. Viime aikoina saatujen Suomea koskettaneiden irtisanomis- ja talousuutisten valossa tällaisella tulevaisuusmyönteisellä raportilla varmasti on tilausta keskuudessamme. Olisiko tässä sata seuraavaa Nokiaa ja Roviota, jotka voisivat palauttaa meidät teknologian edelläkävijöiden joukkoon? Suomalaiset uskovat vahvasti teknologisen kehityksen tuomaan menestykseen. Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäen mukaan tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida tehdä suoraa johtopäätöstä siitä, että teknologiat itsessään ratkaisisivat tiettyjä annettuja yhteiskuntamme ongelmia. Vähämäki johtaa tulevaisuusvaliokunnan Radikaalit teknologiat -toimikuntaa. ”Poliittisella päätöksenteolla on edelleen erittäin suuri rooli muun muassa lainsäädännöllisten esteiden poistamisessa”, Vähämäki kuvailee. Tutkimuksen todellinen arvo löytyy teknologian muutoksistaAllekirjoittanut pitää epätodennäköisenä tutkimustulosten kestävyyttä, sillä teknologia kehittyy globaalissa maailmassa lähes kontrolloimatonta vauhtia. Myös Vähämäki kertoo raportin esipuheessa, että tutkimuksen tulokset todennäköisesti vanhenevat nopealla tahdilla. Mitä hyötyä raportista sitten ylipäänsä on? ”Tutkimuksessamme on tehty malli, jolla innovaatioita voidaan pisteyttää sekä järjestää erityyppisiin listauksiin. Tällöin listausta ajoittain päivittämällä voidaan löytää teknologioita, jotka nousevat listalla ylöspäin”, Vähämäki vastaa. Näin voimme Vähämäen mukaan ennakoida yhteiskunnan kannalta merkittäviä teknologioita. Tutkimuksen perimmäisenä tarkoituksena onkin löytää näitä nousevia teknologioita. ”Näin ollen jopa haluamme, että listaus vanhenee, eli teknologiat liikkuvat listan sisällä, uusia teknologioita nousee listalle tai vanhoja tippuu pois”, Vähämäki täydentää. Kaiken avainsanana ovatkin hänen mukaansa juuri nämä muutokset, joita esimerkiksi tulevaisuusvaliokunnassa tai muissa innovaatioita tutkivissa elimissä tulisi tarkastella lähemmin. Raportin myötä olennaista ei siis olekaan itse teknologia, vaan nopea reagoiminen ja omaksuminen. ”Keskeinen huomio tutkimuksessa on se, että meidän täytyy omaksua uusia teknologioita nopeasti ja tarvittaessa vaikka ostaa niitä Suomeen. Ne tulee ottaa täällä nopeasti käyttöön ja niitä tulee soveltaa, kehittää ja myydä edelleen eteenpäin”, Vähämäki kuvailee. Pikkuhiljaa arvoverkostoja valtaamaanVähämäen mukaan tulevaisuuden kasvu löytyy ennen kaikkea raportissa listatuista kahdestakymmenestä arvoverkosta. ”Tutkimuksessa annoimme kullekin teknologialle pisteytyksen kahdessakymmenessä globaalisti kasvavassa arvoverkossa, jotka tulevaisuudessa tuottavat merkittävää lisäarvoa yhteiskunnalle”, Vähämäki kuvailee. Arvoverkolla tutkimuksessa tarkoitetaan maailmanlaajuisiin tarpeisiin perustuvaa yhteiskunnallista ja teknologista muutoksen aluetta. Esimerkkejä raportissa esitetyistä arvonluontiverkostoista ovat kaupan ja palveluiden virtualisoituminen, oppimisen ja opastuksen yksilöllistyminen sekä kestävän kehityksen energiateknologiat. Vähämäki korostaa, että mikäli ei vielä ole osana näitä arvoverkkoja, niihin tulee pyrkiä. Talouden sekä viennin kasvu on siis mahdollista, mutta sen eteen tulee nähdä vaivaa ja rahaa. ”Mikään yritys ei voi syntyä suureksi, joten ensin täytyy yrittää ottaa pieni markkinaosuus jostain kasvavasta arvoverkosta”, Vähämäki korostaa. |
