Deutsche Bank huhujen keskellä

Deutsche Bankin viime vuoden tulos oli noin seitsemän miljardia euroa tappiolla. Miten ihmeessä yksi yritys voi tehdä niin paljon tappiota vuodessa, ja silti jatkaa toimintaansa? Yritän kirjoituksessa valaista hieman Deutsche Bankin tilannetta.

Deutsche kuuluu maailman suurimpiin johdannaissijoittajiin ja omistaa yli 40 biljoonan euron johdannaissalkun, jonka positiivisten johdannaisten markkina-arvo on lehtitietojen mukaan 519 miljardia ja negatiivisten 500 miljardia. Tämä on eri arvioiden mukaan reilu 10 prosenttia maailman kaikista johdannaissopimuksista. Johdannaisia on niin valtavasti, että vastapuolien löytäminen voi olla vaikeaa.

Yhdysvaltojen Oikeusministeriö määräsi Deutsche Bankille reilun 12 miljardin korvausvelvollisuuden edellisen USA:n asuntokriisin aikaisista toimista. Huhujen mukaan korvausvaatimus on laskettu noin viiteen miljardiin. Deutsche Bank on kuitenkin varautunut taseessaan näihin korvauksiin.

Miten tästä eteenpäin? Kaikki mahdolliset toimenpiteet ovat vielä huhujen varassa, mutta Kreikka-pakettien kaltaiset toimet lienevät pikkutekijöitä tämän rinnalla. On huhuttu, että Deutsche Bank olisi vihjannut Saksan liittovaltion suuntaan, että se tarvitsee apua. Merkelin kerrotaan torjuneen tällaiset vaihtoehdot. Niin tai näin, jos Deutschen taseesta löytyy ongelmia, voi meillä olla jälleen uusi finanssikriisi.

EKP:n suorittamat stressitestit tuntuvat uutisten rinnalla vähintäänkin epäuskottavilta. Miten voi olla, että kesällä testattu pankki on nyt tässä jamassa? Mitä tapahtuu, jos Deutsche ei löydä johdannaisilleen vastapuolia tai vakuuksia? Onko takaaja silloin Saksan liittovaltio vai esimerkiksi jokin EU:n monimutkainen tukimekanismi?

Oman arvioni mukaan on olemassa riski, että yksityisille omistajille pilkotaan pankista parhaat palat ja euroalueen veronmaksajat kattavat tappiot muista osista jonkin mekanismin kautta.

Myös Suomessa tapahtuu, mutta ei mitään niin vakavaa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF antoi juuri loppulausuntonsa Suomen taloudesta. Viesti on positiivinen.

Hallituksen toimet ovat kuitenkin olleet oikeita. IMF arvioi kansataloudelle hiukan nopeutuvaa kasvua. Riskit ovat Suomen rajojen ulkopuolisia. Pieni maa ei niihin voi vaikuttaa, vaan elää niiden mukana – halusi tai ei. Rakeenteelliset uudistukset, joita hallitus on tehnyt, ovat keskeisessä roolissa kasvun kannalta, mutta niitä tulee seurata tarkkaan. Kiky-sopimus ei toteuta itse itseään.

Ei siis niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Suomi ei pysty yksin vaikuttamaan maailmantalouden vakauteen, mutta ainakin sisäiset toimet ovat olleet oikeita. Valitettavasti euro supistaa sisäisten toimien vaihtoehtoluetteloa ja on Suomelle muutenkin liian vahva valuutta – edelleen. Yhä useampi asiantuntija sanookin, että euroero voisi olla Suomen etu pitkällä aikavälillä. Tämäkin on pidettävä vaihtoehtojen joukossa mukana.

Julkaistu Kaleva-lehdessä 5.10.2016